Kaupunkisuunnittelu

Vaasan kaupungin vuosien 2022-2025 strategiaan sisältyviin tavoitekokonaisuuksiin kuuluu ”Hiilineutraali Vaasa” -teemakokonaisuus, jonka tavoitteeksi on asetettu hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoden 2029 loppuun mennessä. Aikaisemmin kaupungissa on valtuustokausivuosien 2017-2021 alussa ollut voimassa ”Hiilineutraali Vaasa 2035”-tavoite, jota kuitenkin aikaistettiin vuonna 2020 siten, että kaupungin tavoitteeksi tuli saavuttaa hiilineutraalius ennen 2020-luvun loppua. Hiilineutraaliustavoitteen taustalla on vaikuttanut myös kaupunginvaltuustossa vuonna 2016 hyväksytty energia- ja ilmasto-ohjelma. Hiilineutraaliuteen tähtäävää teemakokonaisuutta koordinoiva ohjausryhmä on yksi kolmesta vuoden 2022 aikana aloittaneesta strategisesta ohjausryhmästä.

Kaupungin strategiassa Hiilineutraali Vaasa -teemakokonaisuus on jaettu kolmeksi osatavoitteeksi: ”Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hiilineutraali energiankulutus”, ”Vihreä siirtymä ja globaali kädenjälki” sekä ”Suomen energiaviisain ja energiatehokkain kaupunki”. Tarkastuslautakunta on sisällyttänyt vuoden 2022 arviointikertomuksen pohjana olleeseen arviointisuunnitelmaan kolmannen osatavoitteen, ”Suomen energiaviisain ja energiatehokkain kaupunki”. Kaikille kolmelle teemaohjelman osatavoitteelle on määritelty yhteiset mittarit, jotka ovat hiilidioksidipäästöjen määrä, liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä sekä niin kutsutut Mayor´s Indicators -mittarit eli kestävän kehityksen mittaristo. Mayor´s Indicators on Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta muotoiltu indikaattoritietopalvelu, jonka tuottamaa tietoa kunnat voivat ostaa.

Tarkastuslautakunnan saaman raportoinnin perusteella tavoitetta energiaviisaasta ja energiatehokkaasta kaupungista on toteutettu strategiassa listattujen toimenpiteiden mukaisesti kaikilla kaupungin toimialoilla, eli konserniohjauksessa sekä sivistyksen ja kaupunkiympäristön toimialoilla. Sivistyksen toimialalla on luotu energiakoulutusstrategiaan perustuva energiakoulutuspolku, jossa energiatietoisuuden lisäämiseen tähtäävä opetus yhdistetään energia-alaa koskevien uravalmiuksien parantamiseen. Konserniohjauksen toimialalla on meneillään useita resurssiviisauteen liittyviä hankkeita, ja toimenpiteinä mainitaan etenkin henkilöstön ja asukkaiden osallistaminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä hiilineutraaliuden huomiointi hankinnoissa. Kaupunkiympäristön toimialalla on toteutettu laajasti erilaisia toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi tavoite rakennushankkeiden päästöttömistä työmaista sekä pyrkimys vähähiilisiin hankintoihin osana kilpailutuksia. Rakennustyömailla tähdätään myös onnistuneeseen materiaalikierrätykseen. Suuremmissa peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeissa tehdään yksityiskohtaisempaa tarkastelua vähähiilisyystavoitteiden ja uusiutuvan energian hyödyntämisen osalta, ja kaupungin viiden öljylämmitteisen kiinteistön osalta tullaan arvioimaan ja suunnittelemaan korvaavaan lämmitysmuotoon siirtyminen.

Tarkastuslautakunta on edellisen kerran käsitellyt Hiilineutraali Vaasa -tavoitetta vuoden 2019 arviointikertomuksessa. Tuolloin lautakunta totesi, että silloisen energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoon liittyvässä tahtotilan luomisessa oli kaupunkikonsernissa onnistuttu hyvin. Näiltä osin tarkastuslautakunta allekirjoittaa edelleen aikaisemman arviointinsa. Hiilineutraaliuteen tähtäävä tavoite on kaupungin uudessa strategiassa nostettu keskeiselle sijalle, ja sen toteuttaminen on tarkastuslautakunnan saamien tietojen perusteella huomioitu laajasti kaupungin eri toimialoilla. Suomen ympäristökeskuksen tuottamassa, kuntien hiilidioksidipäästöjä vertailevassa HINKU-laskennassa Vaasan kokonaispäästöt ovat vähentyneet 45 % vuosien 2005-2020 välillä, ja asukaskohtaiset päästöt vastaavalla ajanjaksolla 50 %. Vaasa oli HINKU-laskennan perusteella vuosina 2005-2017 vähentänyt 21 suurimman kaupungin joukosta eniten asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjään, ja vuosien 2005-2020 vastaavien tietojen perusteella Vaasa on vertailussa edelleen toisella sijalla. Ensimmäisenä on merkittäviä päästövähennyksiä saavuttanut Turku 58 prosentin asukaskohtaisella vähennyksellä, ja kolmannella sijalla 49 prosentin asukaskohtaisella vähennyksellä huomattavasti sijoitustaan parantanut Lahti.

Vaasan kaupungin sisäisesti tuotetussa Hiilineutraali Vaasa -tiekarttaluonnoksessa on vuonna 2021 arvioitu, että hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2029 mennessä kaupungin päästöjä tulisi vuosittain vähentää vähintään 19,5 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnin verran. Kaupungin päästöt vuonna 2019 olivat noin 245 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia ja vuoden 2029 tavoitearvo noin 50 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia, joka voitaisiin kompensoida hiilinieluilla tai päästöjen talteenotolla. Vuosina 2011-2019 saavutettiin keskimäärin 18 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnin vuosittaiset päästövähennykset. Vuoden 2022 osalta lopulliset raportoidut päästöt olivat 214,5 hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Vuoden 2020 HINKU-laskennan tietojen perusteella Vaasan suurimpia päästölähteitä ovat tieliikenne 29,3 %, kaukolämpö 23,2 %, kulutussähkö 9 % sekä teollisuus 7,6 % päästöistä. Erityisesti kaukolämmön osuus päästölähteenä on Vaasassa vähentynyt huomattavasti, ja Hiilineutraali Vaasa -tiekarttaluonnoksen mukaan kaukolämmön tulisi olla lähes hiilineutraalia vuonna 2025. Tiekartan mukaan kilotonnimäärältään merkittäviä päästövähennyksiä olisi tarkoitus saavuttaa etenkin liikenteen sekä erillislämmityksen osa-alueilla. Tiekartan sisältämistä ehdotuksista on vuoden 2022 aikana kehitetty esimerkiksi tieliikenteen päästöjen seurantaan kohdistuvaa reaaliaikaista työkalua.

Vuoden 2019 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta totesi, että tuolloin voimassa olleen Hiilineutraali Vaasa vuonna 2035 -tavoitteen saavuttaminen tulisi olemaan vaikeaa ilman päästökauppaan osallistumista, eli haitallisten päästöjen kompensoimista päästöoikeuksien ostamisella. Tarkastuslautakunnan mukaan kaupungin hiilinielujen olisi tullut vuoden 2017 päästötasolla arvioituna olla noin 30-kertaiset senhetkiseen verrattuna, että kaupunki olisi saavuttanut hiilineutraaliuden. Tarkastuslautakunnan mukaan mahdollisuudet hiilinielujen kasvattamiseen kaupungin alueella olivat tuolloin rajalliset. Hiilinielujen tulevaa kehitystä kaupungin omistamien metsien osalta on sittemmin arvioitu Vaasan kaupungin vuosien 2020-2030 metsäsuunnitelmassa. Metsäsuunnitelman taustamateriaalina olleen hiilitase-, hakkuusuunnite- ja kasvuennustelaskennan mukaan puuston kokonaisvuosikasvun ennakoidaan tulevina vuosikymmeninä hidastuvan, vaikka puuston kokonaistilavuus tuleekin samalla ajanjaksolla kasvamaan. Samoin puuston vuotuisen hiilensidonnan arvioidaan vuoteen 2070 ulottuvassa ennusteessa heikkenevän ja puuston vuosittaisen hiilitaseen laskevan, vaikka samanaikaisesti metsän kokonaishiilivarasto kauden loppuun mennessä kasvaakin. Kaupungilla on tunnistettu tarve myös yksityisten metsien hiilinielujen huomiointiin, mutta tarkastuslautakunnan tiedossa ei ole viitteitä siitä, että kaupungin hiilineutraaliustavoitetta pystyttäisiin merkittävästi edistämään hiilinielujen kasvattamisen kautta.

Vaasan kaupunki on loppuvuodesta 2022 päättänyt käynnistää SECAP-ohjelmaan eli kansainväliseen Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmaan liittymistä koskevan valmistelun. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa, ja sen on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2023. SECAP-ohjelma kytkeytyy Euroopan Unionin kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen, johon Vaasa on liittynyt mukaan vuonna 2014. Vaasa oli mukana myös nykyistä toimintaohjelmaa edeltäneessä SEAP-ohjelmassa vuosina 2016-2020. SECAP-toimintaohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja minimivähennysvaatimukseksi on asetettu 40 prosenttia. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan edeltävän SEAP-ohjelman myötä saavutettiin vuosien 1990-2020 aikana Vaasan osalta kaikkiaan 28 prosentin päästövähennys asukasta kohden, kun ohjelman minimitavoitteena oli 20 prosentin vähennys ja Vaasan osalta itse asetettuna tavoitteena 30 prosentin vähennys. SECAP-ohjelman mukaisella mittaustavalla, joka poikkeaa monin tavoin SEAP-laskennasta, päästövähennyksiä on tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan vuodesta 1990 vuoteen 2021 saavutettu kaikkiaan 57 prosenttia.

Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on strategiassa määritelty yhteiseksi mittariksi kaikille hiilineutraaliustavoitteen alaisille osatavoitteille. Kaupunkiympäristön toimialalla on tunnistettu liikkumista ja liikennettä koskevien toimenpiteiden tarve sekä kaupungin mahdollisuudet pyrkiä suunnittelu- ja rakentamisratkaisuilla vaikuttamaan henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen päästöihin. Vaasan kaupungin yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa laatima skenaarioperusteinen liikenne-ennuste vuoteen 2030 asti kuitenkin osoitti, ettei yhdelläkään ennusteskenaariolla saavutettu tavoiteltua tieliikenteen päästövähennystä, vaikka skenaarioihin lukeutui esimerkiksi sääntelyskenaario, jossa kestävään liikkumiseen ohjattiin liikenteen hinnoittelulla. Ennusteen perusteella liikenteen päästöjen voitiin arvioida vähentyvän nykyistenkin toimenpiteiden seurauksena jonkin verran vuoteen 2030 mennessä, mutta hankkeesta saadun tiedon mukaan kulkumuotojakauman muutos kohti kestävämpiä liikkumisen tapoja olisi päästövähennystavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä.

Kaupunginvaltuusto on 4.5.2020 hyväksynyt kestävän liikkumisen ohjelman, jonka tavoitteena on liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen joukkoliikenteen kehittämisen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen avulla. Vuoden 2021 aikana valmisteltiin valtionavustusrahoitteisessa hankkeessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, jossa kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien kehittämistä jatkettiin. Ohjelmassa esitettiin suunnitelma pyöräreittiverkostoa parantavista toimenpiteistä, jossa pyöräteiden rakentamis- ja parannushankkeiden arvioidut kustannukset vuosille 2022-2029 olivat yhteensä 19,5 miljoonaa euroa. Ohjelmassa asetettiin myös tavoitteeksi luoda pyöräilyn edistämisen allianssimalli, jossa pyöräilyn suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon, markkinointiin ja kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä vastaisi osapuolten yhteinen allianssiorganisaatio. Vuoden 2021 lopulla laitettiin vireille julkinen hankinta, jossa pyöräilyn edistämisen palveluallianssin kokoluokaksi arvioitiin 20-30 miljoonaa euroa vuoden 2029 loppuun mennessä. Vuoden 2022 kesäkuussa julkaistussa markkinainfokutsussa allianssin alustava kustannus vuoden 2029 loppuun mennessä oli 30-50 miljoonaa euroa.

Pyöräilyallianssin suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon kattaneen ehdotuksen antoi kolme tarjoajaa. Kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa 14.12.2022 pyöräilyallianssin toteuttajaksi valittiin alustavasti kahden yrityksen muodostama ryhmittymä, jonka toinen osapuoli on sama konsulttiyhtiö, jonka kanssa kaupunki laati vuonna 2021 toteutetun kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman. Kaupunkiympäristölautakunnan tekemä päätös antoi valtuutuksen allianssisopimuksen allekirjoittamiseen, jonka myötä sopimus varsinaisesti syntyy. Lisäksi päätös valtuutti tekemään allianssimallin kehitysvaihetta koskevan tilauksen. Toteutusvaihetta koskevista tilauksista tullaan tekemään erilliset päätökset, ja kustannusten on tarkoitus selventyä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vaasan kaupungin vuoden 2023 talousarviossa vuosien 2023-2027 investointisuunnitelmaan on sisällytetty yhteensä 13,5 miljoonaa euroa pyöräilyallianssihankkeen alaisuuteen lukeutuvia investointimenoja.

Tarkastuslautakunta toteaa kaupungin hiilidioksidipäästöjä koskevien tietojen perusteella, että liikenteen päästöjen vähentämisen merkitys on tunnistettu Hiilineutraali Vaasa -tavoitteen toteuttamisessa. Vuoden 2019 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta totesi, että monet hiilidioksidipäästöihin liittyvät suuri- ja nopeavaikutteiset toimet oli jo tehty, jolloin tulevaisuuden tieliikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen tarkoittaisi vaasalaisen liikennekulttuurin merkittävää uudelleentarkastelua. Nykyhetken osalta lautakunta toteaa, että vaihtoehto maksuihin ja rajoituksiin perustuvalle päästöjen vähentämiselle ovat ohjaavat, kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien parantamiseen perustuvat keinot, jolloin Vaasassa aloitettu pyöräliikenteen kehittäminen on toimenpiteenä ajankohtainen. Tarkastuslautakunta kuitenkin huomauttaa, että vuoteen 2029 ulottuvan pyöräilyallianssimallin arvioidut kustannukset muuttuivat suunnittelukaudella 20-30 miljoonasta eurosta 30-50 miljoonaan euroon. Tarkastuslautakunta pitää 10-20 miljoonan euron lisäystä hankkeen kustannusarviossa kaupungin kokonaistalouden kannalta merkittävänä.

Hiilineutraali Vaasa -tavoitteen koordinoinnista vastaava strateginen ohjausryhmä aloitti toimintansa vuoden 2022 toukokuussa. Ohjausryhmän pöytäkirjojen perusteella kokouksissa on työskennelty teemaohjelmaa käsittelevän raportin parissa. Vuoden 2019 arviointikertomuksen mukaan valtuustoon oli viety silloista energia- ja ilmasto-ohjelmaa käsittelevät raportit vuosilta 2016 ja 2018. Jälkeenpäin on mahdollista todeta, että alkuvuonna 2020 tarkastuslautakunnan oheismateriaaliksi toimitettu, luonnosvaiheessa ollut energia- ja ilmasto-ohjelman seurantaraportti vuodelta 2019 on tämän jälkeen jäänyt käsittelemättä kaupunginvaltuustossa. Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2019 arviointikertomuksessa kannanoton, jonka mukaan kaupunginvaltuustolla oli tuolloisen energia- ja ilmasto-ohjelmaa koskevan raportoinnin perusteella erittäin rajalliset mahdollisuudet valvoa tekemiensä päätösten toteutumista sekä seurata energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteita. Arvioinnin mukaan valtuustolle viedyissä kahdessa seurantaraportissa ei selkeästi esitetty ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteumaa tai merkittävimpien toimenpiteiden päästötavoitteiden ja kustannusten kehitystä vuositasolla. Tarkastuslautakunta toteaa nykyhetkeä koskevan tiedon perusteella, että tilanne raportoinnin ja tiedontuotannon osalta vaikuttaa jopa huonontuneen vuoteen 2019 verrattuna. Valtuustolle ei vuotta 2018 käsitelleen raportin jälkeen olla viety erillisraportoinnin muodossa tehtyä seurantaa hiilineutraaliustavoitteen toteuttamisesta.

Yhteenveto

Seuraavat asiat tai tavoitteet ovat edistyneet hyvin ja tai niillä on myönteisiä vaikutuksia:

Vaasa on Suomen Ympäristökeskuksen tuottaman HINKU-laskennan mukaan vähentänyt 21 suurimman kaupungin joukosta toiseksi eniten asukaskohtaisten päästöjen prosenttiosuuttaan vuosien 2005-2020 välillä.

Kaupungissa on suunniteltu ja toteutettu merkittävimpiin päästölähteisiin liittyviä toimenpiteitä, kuten päätös hiilidioksidineutraaliin sähköön siirtymisestä sekä suunnitelmat kestävämpien liikkumismuotojen edistämisestä. Myös erityisesti kaukolämmön osuus päästölähteenä on Vaasassa vähentynyt 2000-luvun aikana.

Kaupunki on vuonna 2021 toteuttanut sisäisenä työnä hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseen tähtäävän tiekartan, jossa on arvioitu eri osa-alueilla edellytettävien päästövähennysten määrää, niiden vaatimia toimenpiteitä sekä toimien vaikutusta kaupungin talouteen ja toimintaan.

Seuraavia asioita voidaan kehittää tai tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää:

Tarkastuslautakunnan vuoden 2022 arviointisuunnitelmaan ottama tavoite ”Suomen energiaviisain ja energiatehokkain kaupunki” on yksi kolmesta Hiilineutraali Vaasa -osatavoitteesta. Yksittäisen osatavoitteen kohdalla tarkastuslautakunnan on mahdollista todeta, että eri toimialoilla on toteutettu runsaasti energiaviisauteen ja energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä.  Tarkastuslautakunta on kuitenkin nähnyt perusteltuna käsitellä hiilineutraaliustavoitetta myös laajemmin, koska kolmelle osatavoitteelle on määritelty kaupungin strategiassa yhteiset mittarit. Siinä missä yksittäiseen osatavoitteeseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa ja jalkauttamisessa on onnistuttu, näkee tarkastuslautakunta puutteita hiilineutraaliustavoitetta koskevan kokonaiskuvan pidemmän aikavälin raportoimisessa.

Hiilineutraaliustavoitetta koskeva seuranta ja raportointi on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan arviointivuoden 2022 osalta jonkinlaisessa välitilassa. Hiilineutraali Vaasa -tavoitteen strateginen ohjausryhmä on aloittanut toimintansa vuoden 2022 aikana, ja kokouksissa on pöytäkirjojen mukaan käsitelty tavoitteeseen liittyvää raporttia. Arviointikertomuksen kirjoittamisen aikaan tietoa raportin jatkokäsittelystä ei kuitenkaan vielä ole. Samoin päätös SECAP-ohjelmaan liittymisestä on tehty vuoden 2022 lopulla, mutta varsinainen toteutussuunnitelma valmistuu keväällä vuoden 2023 aikana. Tarkastuslautakunnalle on myös epäselvää, miten vuonna 2021 laaditun hiilineutraaliustiekartan toteuttamista raportoidaan, vaikka tiekartta sisältää tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan varsin pitkälle viedyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelman. Osaa tiekartan toimenpide-ehdotuksista on käsitelty Hiilineutraali Vaasa -ohjausryhmän tapaamisissa, mutta keskitettyä raportointia esimerkiksi valtuustolle ei ole ollut.

Vaasassa on aloitettu pyöräilymahdollisuuksien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet, joita voidaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkökulmasta pitää perusteltuina. Tarkastuslautakunta kiinnittää kuitenkin huomionsa siihen, että suunnitellun pyöräilyallianssin kustannusarvio kasvoi 20-30 miljoonasta eurosta 30-50 miljoonaan euroon suunnittelukauden aikana. Kilpailutuksen voittaneen ryhmittymän toinen osapuoli on sama konsulttiyhtiö, jonka kanssa pyöräilyallianssimallin valmistelua alun perin esittänyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma laadittiin. Mainitussa ohjelmassa vuosille 2022-2029 ennakoitujen pyöräreittiverkostojen parannusten arvioitu hinta oli 19,5 miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunta kysyy, mihin perustuu tätä vuonna 2021 esitettyä arviota jopa 30 miljoonaa euroa suurempi pyöräilyallianssimallin enimmäiskustannusarvio. Kaikkia pyöräilyallianssin ennakoituja investointeja ei ole vielä huomioitu kaupungin investointisuunnitelmassa, jolloin vuoteen 2029 mennessä kaupungin talouteen tulee mahdollisesti kohdistumaan vielä ennakoimattomia kustannuspaineita, vaikka allianssin kustannuksiin suunnitellaan haettavaksi myös ulkopuolista rahoitusta, ja kustannukset sisältävät myös pyöräilyreittien kunnossapitoa koskevia menoja.

Seuraavat asiat tai tavoitteet eivät ole edistyneet ja tai niillä on haitallisia vaikutuksia:

Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa hiilineutraaliustavoitetta koskevan raportoinnin puutteellisuudesta viime vuosien aikana. Kaupunginvaltuustolle ei ole neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana tuotu hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvää erillisraporttia. Vuotta 2019 koskeva raportti on jäänyt käsittelemättä valtuustossa, vaikka tarkastuslautakunta on vuonna 2020 saanut siitä luonnosvaiheessa olleen version. Myös Vaasan kaupungin verkkosivuilta löytyvä CO2-raportti on vuodelta 2020, kattaen siten tiedot vuoteen 2018 asti sekä vuoden 2019 ennakkotiedot. Kaupunginvaltuuston vuonna 2020 hyväksymän kestävän liikkumisen ohjelman toteuttamisesta ei ole raportoitu johdonmukaisesti, vaikka ohjelma sisältää asianmukaisesti laaditut toimenpide-ehdotukset, vastuutahot sekä aikataulut. Tarkastuslautakunta ei ole löytänyt myöskään SEAP-ohjelmaa koskevaa loppuraportointia, vaikka ohjelma on päättynyt vuoteen 2020.

Tarkastuslautakunnan tiedossa ei ole, onko Hiilineutraali Vaasa -teemaryhmä tuomassa kaupunginvaltuustolle hiilineutraaliustavoitetta koskevaa erillisraporttia ennen valtuustokauden loppua. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan teemaohjelmien toteuttamisesta tullaan raportoimaan tilinpäätöksen sekä toisen osavuosikatsauksen yhteydessä, ja teemaohjelmia koskeva yhteenveto tullaan antamaan kaupunginvaltuustolle valtuustokauden lopulla. Tarkastuslautakunta suosittelee jatkamaan vuosina 2016 ja 2018 toteutettua käytäntöä hiilineutraaliustavoitetta koskevan erillisraportin viemisestä kaupunginvaltuustoon.

Kaavoituksen tulosalueen ydintehtäväksi on määritelty Vaasan kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavien kaupunkisuunnitelmien ja kaavojen sekä niihin liittyvien selvitysten tuottaminen. Kaavoituksen tehtäväksi nähdään edellytysten luominen sekä kaupungin kehityksen ohjaaminen kohti yhteisesti sovittuja tavoitteita. Kaavoituksen toimintaa seurataan talousarviotavoiteprosessin ohella kaupunkiympäristölautakunnassa alkuvuosittain käsiteltävässä kaavoituskertomuksessa, joka sisältää läpileikkauksen edeltävän vuoden tapahtumista.

Kaavoituskertomuksen mukaan vuodelle 2022 asetetut kaavoituksen toiminnan painopisteet ovat toteutuneet hyvin. Painopisteitä ovat olleet esimerkiksi kokonaisyleiskaavan päivittämisen aloitus, Vaasan keskustan ja keskustaan liittyvien ydinalueiden kehittäminen, kaupunginosakeskusten vahvistaminen sekä viheralueverkoston ja kaupunkiluonnon toimivuuden turvaaminen ja kehittäminen. Painopistealueisiin liittyvät tavoitteet on toimialan itsearvioinnissa katsottu toteutuneiksi, ja niihin liittyvät kaavoitus- ja muut prosessit ovat edenneet.

Kaavoituksen tulosalueen suoritteita ja tunnuslukuja seurataan tilinpäätöksessä ja talousarviossa asetettujen mittareiden avulla. Tarkastuslautakunta on vuotta 2015 koskevassa arviointikertomuksessa todennut, että osassa mittareista kuvataan varsinaisen tunnusluvun sijaan tulkintaa (esimerkiksi tavoitteen arvo yksi = toteutunut, arvo nolla = ei toteutunut). Tarkastuslautakunnan tuolloisen kannanoton mukaan varsinaisten lukuarvojen ilmoittaminen antaisi valtuustolle selkeämmän kuvan esimerkiksi kaava- ja tonttivarannon tilasta. Tältä osin tilinpäätöksen mittareiden toteutumisen raportointi perustuu edelleen osittain tulkintaan, vaikkakin sen taustalla olevia varsinaisia lukuarvoja käydään esimerkiksi kaavoituskatsauksessa läpi.

Kaavoituksen toiminnalle talousarviossa asetettuja tavoitteita ovat esimerkiksi haja-asuinaluerakentamisen kasvun hillitsemiseen pyrkivä mittari, jonka mukaan suunnittelutarveratkaisujen kautta syntyneiden uusien asumisen rakennuspaikkojen määrän tulisi  vuosittain pienentyä. Kaavoituskertomuksen mukaan mittari ei vuoden 2022 osalta toteutunut, koska uusien rakennuspaikkojen määrä kasvoi yhdellä verrattuna edeltävään vuoteen. Kokonaistilanteen katsottiin kuitenkin olevan hyvä, koska mittari pyrkii ohjaamaan asumista asemakaava-alueille sekä kyläkeskuksien tuntumaan. Lisäksi kaavoituskertomuksen mukaan uudet asemakaavat sijoittuivat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, ja ohjasivat siten kaupunkirakenteen tiivistämistä.

Kaupunkiympäristön toimialan talousarviotavoitteisiin sisältyvä, kaupungin strategisista tavoitteista johdettu teemakokonaisuus ”Vetovoimainen Vaasa” sisältää useampia kaavoitukseen liittyviä tavoitteita, muun muassa väestönkasvuun ja rakentamisen kerrosneliöihin, tontti- ja kaavavarannon määrään sekä asemakaavaprosessien läpimenoaikaan liittyen. Kaupunki on vuosille 2020-2024 hyväksytyssä maankäytön toteuttamisohjelmassa asettanut tavoitteeksi 500-600 asukkaan lisäyksen vuosittain, ja Vaasan kaupungin oman ennusteen mukainen väestönlisäystavoite on 300 asukasta vuodessa. Vuodesta 2016 vuoteen 2021 kaupungin vuosittainen väestönkasvu on jäänyt kuitenkin varsin selkeästi tavoitellun alapuolelle. Väestönkasvutavoitteeseen liittyy myös maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettu tavoite yhteensä 560 erityyppisen asunnon tuottamisesta vuosittain. Kuitenkin viimeisimpinä valtuustokausina asuntotuotanto on säännönmukaisesti jäänyt asetetun tavoitteen alapuolelle. Tarkastuslautakunta on vuotta 2019 käsittelevässä arviointikertomuksessaan todennut, että asuntotuotannon tavoitetta tulisi siihen astista aktiivisemmin verrata väestötavoitteiden toteutumiseen, jolloin jonkin verran matalampi asuntotuotannon tavoite olisi realistisempi. Vuoden 2020 osalta asuntotuotanto oli yhteensä 291 asuntoa ja vuoden 2021 osalta 347 asuntoa.

Kaupungin asumisrakentamiseen tarkoitettu kaavavaranto on ollut jo vuoden 2015 ja vuoden 2019 arviointikertomusten mukaan hyvällä tasolla, ja vuoden 2022 osalta kaavavaranto ylitti selkeästi kaikkien talotyyppien osalta tavoitteeksi asetetun kolmen vuoden kaavavarannon. Sen sijaan kaavoituksen kulurakenteesta eli niin sanotusta kaavoitusekonomiasta, jota tarkastuslautakunta on käsitellyt erityisesti vuotta 2012 koskevassa arviointikertomuksessa, ei ole kaavoituskertomuksessa järjestelmällistä seurantaa lukuun ottamatta yhtä mittaria. Tämän mittarin mukaan kaavoituksen toimintamenojen ennakoidaan vuoden 2022 talousarviossa nousevan 30 euroon asukasta kohti, verrattuna vuoden 2021 tilinpäätöksessä toteutuneeseen 24,2 euroon. Vuoden 2022 tilinpäätöksessä kaavoituksen lopulliset toimintamenot asukasta kohden olivat 27,43 euroa. Kaavoituksen kustannusten kasvupaineita aiheuttaa se, että Vaasan kaupungilla on rajallinen määrä maata käytettävissään, ja hyvät maa-alueet on jo suurelta osin rakennettu. Tämän johdosta kaavoituksen kustannusten seuranta olisi tarkastuslautakunnan mukaan ensiarvoisen tärkeää.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan hulevesien hallinta on aihe, joka nousee kaavoitusprosesseissa toistuvasti esille, ja jota on kaavoituskertomuksen mukaan pyritty kehittämään kaupungin hulevesityöryhmän kokoontumisilla, ennakoivalla vaikutusten arvioinnilla sekä kouluttautumalla. Kaupunki laati hulevesiselvityksiä 47 hehtaarin osalta. Vuoden aikana yksi kaava on keskeytetty ja Ahventien asemakaava on valituksen alainen. Talousarviotavoitteisiin sisältyvä mittari ”osallistuminen  kaavaprosessiin sekä valituksettomat asemakaavat” vaikuttaa tavoitteiltaan jossain määrin ristiriitaiselta, sillä kaavoitushankkeiden viivästymisen taustalla ovat usein kuntalaisten käynnistämät pitkäkestoiset valitusprosessit. Tarkastuslautakunnalle kerrotun mukaan kuntalaisten osallistamisella sekä erityisesti aidolla kuulemisella on kuitenkin koettu olevan myönteisiä vaikutuksia kaavojen läpimenon kannalta.

Yhteenveto

Seuraavat asiat tai tavoitteet ovat edistyneet hyvin ja tai niillä on myönteisiä vaikutuksia:

Kaavoituksen tulosalueen toiminnassa on pyritty strategialähtöisyyteen sekä valtuuston asettamien sitovien toiminnan tavoitteiden toteuttamiseen.

Olemassaoleva kaavavaranto ylittää selkeästi kaikkien asumistyyppien osalta tavoitteeksi asetetun kolmen vuoden kaavavarannon.

Seuraavaa asiaa voidaan kehittää tai tavoitteen saavuttamista voidaan edistää:

 Myös kaavoituksen osalta Vaasan kaupungilla on osaavan henkilöstön rekrytointivaikeuksia, joka saattaa virkojen ja toimien täyttämättä jäämisen tai henkilöstön vaihtuvuuden myötä vaarantaa kaupungin tavoitteiden toteutumista.

Seuraava asia tai tavoite ei ole edistynyt ja tai siitä on haitallisia vaikutuksia:

Kaavoituksen asukaskohtaisten kustannusten ennakoidaan vuoden 2022 osalta kasvavan. Tarkastuslautakunta on aikaisemmissa arviointikertomuksissaan käsitellyt kaavoituksen kustannusseurantaa, mutta kaavoituksen tulosalueen vuosittainen raportointi ei yhtä mittaria lukuun ottamatta sisällä tarkempaa kustannusten seurantaa. Tarkastuslautakunnan mukaan kaavoituksen kustannusten seurantaan tulee kiinnittää huomiota.

Vaasan seudun jätelautakunta toimii Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin, Isonkyrön, Maalahden sekä Korsnäsin kuntien jätehuoltoviranomaisena sekä vastaa kotitalous- ja kunnallisen jätteen osalta jätehuollon kehitys- ja seurantatehtävistä yhteistyösopimuksensa mukaisesti. Vaasan kaupunki on lautakunnan isäntäkunta sekä vastaa sen hallinnosta. Lautakunta hoitaa toiminta-alueellaan kuntien lakisääteisiä viranomaistehtäviä ja siihen kuuluvat kunnat omistavat Stormossen Oy:n, joka vastaa omistajakuntiensa jätehuollosta. Jätelautakunnan tehtäviin kuuluvat muun muassa jätehuolto- ja lietetyhjennysrekisterien ylläpito, jätehuoltomääräysten antaminen, jätehuollon palvelutason ja jätetaksan hyväksyminen, valvontatehtävät sekä jätepoliittisen ohjelman laadinta.

Jätelakia koskevat uudistukset astuivat voimaan 19.7.2021, ja samana vuonna uudistettiin myös jäteasetus. Uudet kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat olleet voimassa 1.6.2022 lähtien. Uudistetun jätelainsäädännön tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja materiaalikierrätystä. Osa muutoksista perustuu kansallisiin tarpeisiin ja osa Euroopan unionin jätelainsäädöspakettiin. Vuonna 2023 voimaan tulevia keskeisiä muutoksia ovat vaatimus biojätteen erilliskeräyksestä yhdestä neljään huoneistosta koostuvissa kiinteistöissä 1.10.2023 lähtien. Osa jätehuoltolautakunnan toiminta-alueesta on tämän vaatimuksen ulkopuolella. Lisäksi pakkausjätettä koskevat keräysvaatimukset tiukentuvat 1.7.2023 niiden kiinteistöjen osalta, joissa on viisi tai useampi huoneistoa. Kuntien vastuulla on myös tekstiilijätteen aluekeräys vuoden 2023 alusta lähtien.

Tarkastuslautakunta on arvioinut jätelautakunnan toimintaa talousarviotavoitteiden sekä vuosille 2018-2023 laaditun jätepoliittisen ohjelman seurannan ja toteutumisen näkökulmasta. Vaasan kaupungin vuoden 2022 talousarviossa jätelautakunnalle on määritelty kolme kaupungin strategisen ohjauksen teemakokonaisuuksiin liitettyä tavoitetta. Hiilineutraali Vaasa -teemakokonaisuuteen kytketyt kaksi tavoitetta ovat tavoite järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden kotitalouksien osuuden nostamisesta yli 95 prosenttiin, sekä tavoite järjestettyyn lietteenkuljetukseen liittyneiden kotitalouksien osuuden nostamisesta yli 85 prosenttiin. Vetovoimainen Vaasa -teemakokonaisuuteen liittyy tavoite jätehuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä päätöksentekoprosessin nopeuden ja laadun turvaamiseksi. Mittariksi tämän tavoitteen osalta on asetettu sähköisten hakemusten määrän kasvu.

Mainittujen kolmen tavoitteen toteutumisen seuranta perustuu jätelautakunnan raportoimaan tietoon. Tavoite kotitalouksien liittymisestä järjestettyyn jätteenkuljetukseen todettiin toteutuneeksi jo vuoden 2022 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä, liittymisprosentin oltua vuoden alussa 96. Kaikkien pienkiinteistöjen liittymistä jätteenkuljetukseen pidetään toivottavana, ja vuoden 2023 talousarviossa asetettu uusi tavoite on 98 prosenttia. Tavoitteen toteutumiseen pyritään lähettämällä kehotuskirjeitä kotitalouksille, joiden osalta lautakunnalla ei ole tietoa järjestettyyn jätteenhuoltoon kuulumisesta. Kahden tuloksettomana lähetetyn kirjeen jälkeen kiinteistö siirretään kuntien ympäristöviranomaisille. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan tärkeimmät syyt pienkiinteistöjen jättäytymiselle järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle ovat säästösyyt, niin sanotut periaatteelliset syyt sekä omien jätteiden poltto.

Järjestettyyn lietteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen osalta tavoitteen toteuman raportoitiin vuonna 2022 olleen 69 prosenttia, eli alle tavoitteeksi asetetun 85 prosentin. Myös lietteenkuljetuksen ulkopuolella oleville kiinteistöille lähetetään kaksi kehotuskirjettä, joiden jälkeen kiinteistöt, jotka eivät ole tehneet tarvittavia toimenpiteitä, siirretään kuntien ympäristöviranomaisille jatkotoimenpiteitä varten. Jätelautakunnan vuoden 2022 toimintakertomuksen mukaan kehotuskirjeitä lähetettiin yhteensä 1788 kiinteistölle. 30.6. päivätyn toisen osavuosikatsauksen mukaan kiinteistöjä oli siirretty ympäristöviranomaisille jatkotoimenpiteitä varten 810 kappaletta. Tarkastuslautakunnalla ei ole selkeää käsitystä siitä, millaiset syyt vaikuttavat järjestettyyn lietteenkuljetukseen kuulumattomien kiinteistöjen osuuteen.

Tavoitetta paremmista sähköisistä palveluista edistettiin vuoden 2022 toisessa osavuosikatsauksessa esitetyn tavoiteseurannan mukaan luomalla Vaasan seudun jätelautakunnan sekä Stormossenin yhteinen jätehuoltoportaali, jonka kautta jätehuoltoa koskeva asiointi jatkossa tapahtuu. Seurannan mukaan jätehuoltoportaali on lisämoduuli nykyiseen, testausvaiheessa olevaan asiakasrekisteriin. Jätelautakunnan vuoden 2022 toimintakertomuksen mukaan sähköisten hakemusten osuus nousi merkittävästi vuoden 2021 56,1 prosentista vuoden 2022 85,1 prosenttiin. Tätä ennen sähköisessä muodossa vastaanotettujen päätösten osuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2020, jolloin se oli 79,4 %. Sähköisten hakemusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2022 oli 9,5 päivää.

Jätepoliittinen ohjelma on kuntien, Vaasan seudun jätelautakunnan sekä Stormossen Oy:n laatima asiakirja, jossa asetetaan yhteiset tavoitteet seudun jätehuollon kehittämiseksi. Viimeisimmät vuodet voimassa olleen jätepoliittisen ohjelman laadinta on käynnistetty keväällä 2017, jonka jälkeen ohjelma on ollut voimassa vuosina 2018-2023. Ohjelman toteutumista on seurattu jätelautakunnan kokouksissa vuosien 2020-2022 alussa sekä kokouskäsittelyiden yhteyteen liitetyllä erillisellä seurantadokumentilla. Ohjelmakauden lähestyessä loppuaan tarkastuslautakunta arvioi jätepoliittisessa ohjelmassa asetettujen laaja-alaisten tavoitteiden sekä niille määriteltyjen alatavoitteiden toteutumista.

Jätepoliittisessa ohjelmassa on asetettu kolme kokonaisvaltaista tavoitetta, joista ensimmäisen mukaan kaikesta yhdyskuntajätteeseen sisältyvästä biojätteestä 60 prosenttia tulisi olla materiaalikierrätyksessä ennen vuotta 2023. Toisen tavoitteen mukaan kaikesta toiminta-alueella syntyvästä yhdyskuntajätteestä 55 % tulisi ohjautua materiaalikierrätykseen vuoteen 2023 mennessä. Kolmas tavoite pyrkii rajaamaan jätemäärien kasvua asettamalla ehdoksi, että vuoteen 2016 verrattuna vuotuisen jätemäärän kasvun tulisi olla pienempi kuin vuosittainen bruttokansantuotteen kasvu.

Jätelautakunnan kokouksissa vuosittain käsitellyn seurannan mukaan jätepoliittisen ohjelman kolmas kokonaisvaltainen tavoite, eli tavoite bruttokansantuotteen kasvua vähäisemmästä vuosittaisesta jätemäärän kasvusta, on toteutunut jokaisena seurantavuonna. Sen sijaan kaksi muuta kokonaisvaltaista tavoitetta kierrätettävän biojätteen sekä yhdyskuntajätteen suhteellisista osuuksista eivät ole toteutuneet. Seurannan mukaan kierrätykseen päätyvän biojätteen osuus jopa laski vuosien 2019-2021 välillä. Laskua selitettiin vuonna 2020 tapahtuneilla muutoksilla, jolloin biojätteen määrä väheni kuudella prosentilla, samalla kun poltettavan jätteen määrä kasvoi kolmella prosentilla. Kierrätykseen päätyneen kunnallisen biojätteen osuus vuonna 2019 oli 41 %, vuonna 2020 se oli 28 % ja vuonna 2021 osuus oli 36 %, kun tavoitteeksi oli asetettu 60 prosenttia. Kierrätykseen päätyneen yhdyskuntajätteen osuus vuonna 2019 oli 28 %, vuonna 2020 se oli 35 % ja vuonna 2021 osuus oli 35,4 %, tavoitteen ollessa 55 prosenttia.

Jätelautakunnan käsittelyyn on keväällä 2020 kirjattu, että jätepoliittisen ohjelman kokonaisvaltaisten tavoitteiden toteutuminen näyttää hyvältä, eikä välittömiä toimenpiteitä katsottu tarpeellisiksi. Myös vuoden 2021 seurannassa todettiin, ettei välittömille toimenpiteille ollut tarvetta. Vuoden 2022 kokouskäsittelyn yhteenvedossa kuitenkin todetaan, että kierrätysasteen saaminen tavoitteena olevalle tasolle vaatisi Vaasan seudulla laajamittaisia toimia, muun muassa poltettavan jätteen vähentymistä noin puoleen. Tämän lisäksi lajittelua ja kierrätystä tulisi edelleen tehostaa. Vuoden 2023 aikana voimaan tulevilla jätelainsäädännön muutoksilla on vaikutusta muun muassa biojätteen erilliskeräykseen, mutta jätelautakunnan selonteossa todetaan, että biojätteen kierrätysasteen nostaminen 60 prosenttiin vaatisi kaikkien, ei vain taajama-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen panoksen. Tarkastuslautakunta toteaa, että jätteiden kierrätysasteen nostoon tähtäävä tavoite on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Tavoitteeksi asetetut tasot perustuvat osaltaan Euroopan unionin uudistettuun jätedirektiiviin. Jätepoliittisen ohjelman uudistuksen yhteydessä on mahdollista pohtia uudelleen keinoja, jotka mahdollistaisivat haastavan tavoitteen saavuttamisen.

Jätepoliittisen ohjelman kokonaisvaltaisten tavoitteiden saavuttamista on tuettu listaamalla niiden alaisuuteen yhteensä 15 yksityiskohtaisempaa tavoitetta, joiden toteutumista on arvioitu jätepoliittisen ohjelman erillisessä seurantadokumentissa. Yksityiskohtaisilla tavoitteilla on pyritty muun muassa biojätteen lajittelun tehostamiseen, kompostointioppaan käyttöönottamiseen sekä jätteiden kierrättämiseen liittyvien kampanjoiden järjestämiseen. Suurin osa vuoteen 2021 ulottuvasta tavoitteiden seurannasta on kirjoitettu vuosina 2019 ja 2020. Osa yksityiskohtaisista tavoitteista on luonteeltaan pidempiä toimenpidelistauksia, jotka saattavat sisältää useampiakin tavoitteita. Yksityiskohtaisten tavoitteiden arvioitavuutta parantaisi, mikäli itse tavoite sekä sen edistämiseksi aiotut toimenpiteet olisi selkeämmin erotettu toisistaan. Jätelautakunnan viimeisimmässä seurannassa vuodelta 2021 yksityiskohtaisista tavoitteista kuusi on arvioitu toteutuviksi aikataulun mukaisesti ja yhdeksän on katsottu edellyttävän toimenpiteitä. Kuitenkin myös toimenpiteitä edellyttävien tavoitteiden kohdalla jätelautakunta ei ole sellaisia erikseen asettanut, koska tavoitteen toteuttamisen on katsottu kuuluvan kunnille tai Stormossenille.

Yhteenveto:

Seuraavat asiat tai tavoitteet ovat edistyneet hyvin ja tai niillä on myönteisiä vaikutuksia:

Jätelautakunnan talousarviotavoite järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneistä kotitalouksista on toteutunut, ja jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvien pienkiinteistöjen osuus lähestyy sataa prosenttia.

Jätelautakunta on vuosina 2020-2022 käsitellyt kokouksissaan jätepoliittisen ohjelman toteutumista sekä kokousasian yhteyteen kirjoitetulla raportoinnilla että erillisen liitteenä olleen seurantadokumentin avulla. Tarkastuslautakunta toteaa kunnallisen politiikkaohjelman seurannan olleen siten asianmukaisella tasolla.

Seuraavia asioita voidaan kehittää tai tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää:

Korona-ajan aiheuttama etäpalveluihin siirtyminen vuonna 2020 vaikutti kasvattaneen sähköisen asioinnin osuutta sekä nopeuttaneen viranhaltijapäätösten tekoa jätelautakunnan tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2021 sähköisten hakemusten osuus kuitenkin laski huomattavasti, ja vuonna 2022 nousi jälleen. Sähköistä asiointia edistävien jätehuoltoportaalin sekä asiakasrekisterin raportoidaan olevan testausvaiheessa tai juuri valmistuneita. Tarkastuslautakunta suosittelee jätelautakuntaa seuraamaan sekä tarvittaessa raportoimaan sähköisten asiakaspalveluiden vaikutuksia.

Jätelautakunnalle vuosien 2019-2022 talousarvioissa asetettujen tavoitteiden sekä vuosina 2018-2023 voimassa olevan jätepoliittisen ohjelman tavoitteiden välillä ei ole havaittavissa juurikaan yhtäläisyyksiä. Jätelautakunnan talousarviotavoitteet on selkeämmin kytketty Vaasan kaupungin toimintaa ohjaaviin strategisiin tavoitteisiin, kun taas jätepoliittinen ohjelma perustuu kansalliselta tasolta sekä Euroopan unionin taholta tulevaan ohjaukseen. Tarkastuslautakunta kuitenkin ehdottaa, että strategian ohjausvaikutuksen parantamiseksi myös jätepoliittisen ohjelman yhtymäkohtia kaupungin kokonaisstrategiaan vahvistettaisiin tulevaisuudessa tähän astista enemmän.

Seuraavat asiat tai tavoitteet eivät ole edistyneet ja tai niillä on haitallisia vaikutuksia:

Jätelautakunnan tekemässä jätepoliittista ohjelmaa koskevassa seurannassa kokonaisvaltaisten tavoitteiden on vielä alkuvuodesta 2020 arvioitu toteutuvan hyvin, mutta vuonna 2023 tilanne on se, että kahdesta jätteiden kierrätysastetta koskevasta tavoitteesta ollaan melko selkeästi jäämässä. Korona-ajalla on osaltaan ollut vaikutusta tavoitteiden toteutumiseen, mutta kokonaisuudessaan kuilu tavoitteen ja toteuman välillä on korona-ajan vaikutuksia leveämpi. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan  jätteiden kierrätysastetta koskevien tavoitteiden saavuttaminen erityisesti Euroopan unionin jätedirektiivin ensimmäisen, vuoteen 2025 asetetun välietapin sanelemassa aikataulussa tulee olemaan erittäin haasteellista.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten perusteella ei ole ilmeistä, millaiset tekijät ovat estäneet järjestettyyn lietteenkuljetukseen liittyneiden kotitalouksien osuutta koskevan tavoitteen saavuttamisen.

Vuosina 2018-2023 voimassa olevassa jätepoliittisessa ohjelmassa on kokonaisvaltaisten tavoitteiden ohella asetettu 15 yksityiskohtaisempaa alatavoitetta. Alatavoitteiden muotoiluun tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä kaikkien alatavoitteiden kohdalla itse tavoitetta ei ole selkeästi määritelty, vaan se esitetään toimenpidelistauksen muodossa. Koska vastuu jätepoliittisen ohjelman toteuttamisesta jakautuu useille tahoille (muun muassa Vaasan alueen jätelautakuntaan kuuluvat kunnat sekä Stormossen), olisi kokonaisuuden hallinnan kannalta tärkeää, että tavoitteet olisivat mahdollisimman selkeästi määriteltyjä ja niiden toteuttamiseksi aiotut toimenpiteet sekä mittarit olisi listattu tavoitteesta erilleen.