4: Vetovoimaisuuden edistäminen

Vuodelle 2021 määriteltiin toimenpiteiksi yritysten houkuttelu ja Invest-In brändin rakentaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten verkostoitumisen edistäminen. Mittariksi oli asetettu yrityskannan muutos.

Vuonna 2017 tarkastuslautakunta arvioi kaupungin vetovoimaisuuden kehittämistä arvioidessaan kaupungin onnistuneen hyvin alkuvaiheissaan olleen energiaosaamisen alueellisessa kehittämisessä. Energia-alan kehittämisen katsottiin keskittyneen sekä fyysisten toimintaedellytysten kuten GigaVaasa-alueen suunnitelmien kehittämiseen että tulevaisuuden tekijöiden kouluttamiseen. Vuoden 2017 tilanteessa toimenpiteille asetetut mittarit eivät kuitenkaan vielä osoittaneet kehitystä.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan Vaasan kaupunki on toimintavuoden 2021 aikana allekirjoittanut valtion kanssa innovaatioekosysteemisopimuksen. Kyseisen sopimuksen tavoitteena on tukea kaupunkeja, jotka hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia. Sopimuksen soveltamiseen liittyy mahdollisuus Euroopan unionin rahoitukseen. Euroopan unionin rahoituksen odotetaan toteutuvan vasta vuodesta 2022 alkaen.

Sen sijaan Invest-In Vaasa -ideaa on tuotteistettu ja sitä on tuotu esille verkkosivustoilla. Verkkosivut sisältävät tietoa esimerkiksi EnergyVaasa sekä GigaVaasa -ohjelmista sekä muista keskeisistä kehittämisen kohteista. Invest In Vaasa –työn koordinaattorina toimii Vaasan kaupunkikonserniin kuuluva Vaasa Parks –konserni. GigaVaasa –hankkeesta enemmän kohdassa toimintaympäristön kehittäminen.

Viime vuosien osalta pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyötä on kehitetty erityisesti yrittäjäjärjestöjen kautta. Koronapandemiasta johtuen toiminta on ollut osin tietoverkkoon rajoittunutta, osin tapaamisten järjestämistä. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kyseessä olisi merkittävää tietojen vaihtoa siitä, kuinka kaupunki kehittää toimintaansa ja kuinka paikalliset yrittäjät voivat haasteisiin vastata. Merkittäviltä osin kysymys on ollut myös julkisen palvelutuotannon kilpailutusten ja huomioon otettavien erityispiirteiden tiedottamisesta. Suomen yrittäjien järjestämään kunnallisjohdon seminaariin on osallistunut myös Vaasan kaupungin edustajia.

Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan on Vaasan kaupungin alueella yritysten toimipaikkojen lukumäärä kasvanut tasaisesti viimeisten neljän vuoden aikana Kun vuonna 2018 yritysten toimipaikkoja oli 3570, oli niitä vuoden 2021 lopussa 4149.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on vuonna 2021 Vaasan kaupungin elinkeinoelämän edistämiseksi kohdistuva työ on ollut erittäin intensiivistä. Viime vuodet keskeisessä asemassa ollut energia-alan kehitysedellytysten luominen on laajentunut myös energia-alan edellyttämien yhteistyöyritysten suuntaan. Samalla pyritään kehittämään laajempaa paikallista verkostoa elinkeinoelämän kehittämiseksi.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan erityisesti mittavat ja laajan toimintamallin edellytykset ovat toimintavuoden aikana onnistuneet. Sen sijaan pienyritysten ja keskisuurten yritysten verkostoitumisen edistäminen on tavoite, jolla on raportoitujen tulosten perusteella ollut enemmän yritysten toimintaan liittyvä välillinen vaikutus. Tämä siitäkin huolimatta, että yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut yli neljän tuhannen. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro tavoitteelle määrätystä yrityskannan varsinaisesta muutoksesta, eli siitä, onko toteutunut yrityskannan muutos ollut esimerkiksi kaupungin strategian suuntaista ja suuntautunut tavoitelluille toimialoille. Samoin kysymys on osittain myös siitä, missä mittakaavassa julkisyhteisö voi vaikuttaa vapailla markkinoilla toimivien yritysten toimintaan, saati aiheuttaa suoria yksistään kaupungin toimintaan sidottuja riippuvuuksia.

 

 

Vuodelle 2021 määriteltiin toimenpiteiksi työllisyyspolkujen nopeuttaminen ja pohjoismainen yhteistyö. Pohjoismainen yhteistyö tunnetaan myös nimellä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymä. Varsinaisia seurattavia mittareita näiden toimenpiteiden yksityiskohtaiseksi seuraamiseksi ei vuodelle 2021 ollut.

Vuoden 2017 jälkeen tarkastuslautakunta arvioi työllisyyden kehittymisen hidastuneen ja sen vaikuttavan osaltaan negatiivisesti sekä kaupungin verotuloihin että työttömien määrään. Vaikka jo seuraavana vuonna 2018 työttömyys oli Vaasan kaupungissakin lähtenyt laskuun, oli se tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kuitenkin vielä koko maan keskimääräistä tilannetta korkeampi. Tämän perusteella tarkastuslautakunta arvioi vielä vuoden 2018 toimintaa käsittelevässä arviointikertomuksessa, että Vaasan kaupungin työllistämistavoitteita ei saavuteta.

Vuonna 2018 tarkastuslauta kuitenkin totesi, että Vaasan kaupungin työllistymisen tukemiseen sekä oikea-aikaiseen rekrytointiin oli kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Järjestettyjen rekrytointitapahtumien tavoitteena oli lisäksi ollut alueellinen vaikuttavuus, joka paremmin huomioisi myös Vaasan koulutuskeskittymän tarjoamat mahdollisuudet ja yrityskeskittymän tarjoamat työpaikat. Tämän perusteella vuodelta 2021 raportoidut työllisyystoimet vaikuttavat tarkastuslautakunnan mukaan johdonmukaisilta ja Vaasan tarpeet huomioivilta.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan vuonna 2021 aloitettiin Vaasassa kehitetty työllisyyden ekosysteemin alueellinen yhteistyö. Työllisyyden ekosysteemissä on kysymys alueen oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyöstä niin, että työllistämispalveluun jumiutuminen voidaan estää. Lisäksi kaupungissa kiinnitettiin huomiota työllisyyden toimintamallien ja asiakkaan palvelupolkujen kehittämiseen. Se kuinka vaikuttavia toimenpiteet ovat vuonna 2021 olleet jää tarkastuslautakunnalle kuitenkin vuoden 2021 raportoinnin perusteella epäselväksi.

Vaasan työttömyysaste ei ole kuitenkaan laskenut merkittävästi vuoden 2018 jälkeen. Laskua on ollut alle yhden prosenttiyksikön. Osittain työttömyyden laskun hidastuminen johtuu myös koronapandemiasta. Vaasan työttömyysaste vuoden 2022 alussa oli alle kahdeksan prosentin.

Osa alueen hyvinvointia on kilpailukyvyn edistäminen. Kilpailukyvyn alueellinen kehittäminen  edistää osaltaan myös alueen työllisyyttä. Vuonna 2020 valmisteltiin Pohjanmaalla Merenkurkun neuvoston organisaatiorakenteen muuttamista rekisteröidystä yhdistyksestä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymäksi. Yhtymän jäseniksi suunniteltiin julkisyhteisöjä sekä Suomesta että Ruotsista.

Sittemmin vuonna 2021 toimintansa aloittaneen yhtymän tavoitteena on kehittää Merenkurkun alueesta Euroopan ja Pohjoismaiden edelläkävijä eri yhteiskuntaelämän osa-alueilla. Näitä yhteiskuntaelämän osa-alueita ovat muun muassa elinkeinoelämä, tutkimus ja kehitys sekä koulutus, matkailu ja terveyden- ja sairaanhoito. Keskeistä on, että yhtymä voi kanavoida rahoitusta ja olla koordinoijana alueella toteutettavissa eurooppalaisissa ja pohjoismaisissa yhteistyöohjelmissa. Yhtymän tarkoituksena ei ole tuottaa jäsenilleen taloudellista voittoa.

Vaasan kaupunki on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut tavoitteidensa mukaisesti osallisena Merenkurkun neuvoston Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymässä. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan erityisesti pohjoismaista yhteistyötä on edistetty osallistumalla Nordregion –tutkimustyöhön.

Muilta osin vuonna 2021 tehty ja tarkastuslautakunnalle raportoitu työ rajoittuu tarkastuslautakunnan näkökulmasta normaaliin viranhaltijoiden väliseen yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon. Tällaisia ovat muun muassa säännölliset tapaamiset Uumajan ja Vaasan viranhaltijoiden kesken. Merkittäväksi koettu Uumajan ja Vaasan yhteinen strategiatyö on asia, jonka tarkastuslautakunta olettaa ulottuvan valmistuessaan myös kaupungin omaan strategiaan.

Vaasan kaupungin eräiksi toimenpiteiksi vuodelle 2021 määriteltiin korkeakoulukampuksen kehittäminen ja opiskelijoiden juurruttaminen Vaasaan. Varsinaisia seurattavia mittareita näiden toimenpiteiden yksityiskohtaiseksi seuraamiseksi ei vuodelle 2021 ollut.

Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2017 toimintaa käsittelevässä arviointikertomuksessa esimerkiksi Vaasan kaupungin koulutuksen kehittämistä. Tarkastuslautakunta totesi Vaasan kaupungin energiaosaamisen kehittämisen edenneen hyvin. Kehittämisen katsottiin keskittyneen sekä fyysisiin toimintaedellytyksiin että tulevaisuuden tekijöiden kouluttamiseen. Tarkastuslautakunta kantoi huolta voimakkaan energia-alaan liittyvän keskittämisen mukanaan tuomista riskeistä. Tarkastuslautakunta kysyi, onko varauduttu riittäviltä osin siihen, että esimerkiksi energiakehittämiseen liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet eivät toteudu.

Viime vuosien aikana on katsottu Vaasassa tärkeäksi mahdollisuus organisatoristen rakenteiden joustavuuden sekä paikallisen päätöksenteon lisäämiseen. Koulutuksen pysyvyyden ja paikallisten vaatimusten huomioimiseksi perustettiin vuonna 2019 kiinteistöosakeyhtiö Vaasan Merikampus Oy Vaasan yliopiston kanssa. Tuolloin yliopiston käytössä olevat Palosaaren kampusalueen toimitilat ja maa-alueet ostettiin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä perustettavan yhtiön omistukseen. Perustetun yhtiön tarkoituksena on kehittää yliopiston käytössä olevia kiinteistöjä.

Vaasan kaupungin vuoden 2021 tilinpäätösraportoinnin mukaan kampushanke on käynnissä. Tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan esimerkiksi vuonna 2020 Vaasan Merikampus Oy kilpailutti suunnittelua kampusalueen kehittämiseksi ja vuonna 2021 aloitettiin muutostyöt toimintojen siirtämisestä uusiin rakennuksiin. Kokonaisuudessaan kampusalueen kehityshanketta on tarkoitus toteuttaa allianssimallilla, jossa on mukana sekä rakennusalan suunnittelijoita että toteuttajia. Tästä huolimatta tarkastuslautakunta kysyy, mitkä ovat ne lopulliset tavoitteet, joiden perusteella Vaasan kaupunki osallistui Vaasan Merikampus Oy:n perustamiseen ja kuinka kyseisiä tavoitteita on kyetty edistämään. Tarkastuslautakunnan selvityksissä asia jäi epäselväksi.

Vaasan kaupungin kaupunkikonsernia koskevissa raporteissa Vaasan Merikampus Oy:n toimintaa ei käsitellä, koska se on kaupungin osakkuusyhtiö. Se, miltä osin tavoitteessa korkeakoulukampuksen kehittämisestä olisi mahdollisesti voinut olla kyse myös Vaasan kaupunkikonserniin kuuluvan Kiinteistöosakeyhtiö Palosaaren Kampuksen kehittämistavoitteista, jää tarkastuslautakunnalle epäselväksi. Kiinteistöosakeyhtiö Palosaaren Kampuksen tehtävänä on hallinnoida Vaasassa toimivien ammattikorkeakoulujen opetus- ja tutkimustiloja.

Tarkastuslautakunta havaitsi esimerkiksi toimintavuoden 2017 arvioinnissaan, että Vaasan kaupungin toisen asteen koulutusta oli kehitetty useilta osin vastaamaan seudun energia-alan tarpeisiin. Vaasan kaupungin tavoitteissa koettiin opiskelun ja seudullisten tarpeiden yhdistämisen kannalta tärkeiksi pysyvyyden kokemus ja mahdollisuus jatkaa Vaasan seudun työelämässä opintojen jälkeen. Vaasan kaupungin tavoitetasolla kysymys oli tuolloin osaajien juurruttamisesta alueelle, joka on säilynyt kaupungin tavoitteena eri muodoissaan siitä lähtien.

Vuonna 2017 lukiokoulutuksen tavoitteena oli kaupungin tavoitteisiin liittyen enemmän alueellisten mahdollisuuksien kartoittaminen.  Ammatillisessa koulutuksessa energia-alan kehittäminen konkretisoitui tekemällä soveltavia opetussuunnitelmia sekä investointeja oppimisympäristöihin. Korkeakoulutasolle oli luotu ohjelmia esimerkiksi energiatekniikan alalle.

Kehittämisestä huolimatta todettiin esimerkiksi vielä vuonna 2020 Vaasan yliopiston julkaisemassa julkisjohtamisen pro gradu –tutkielmassa, että Vaasan kaupungin työntötekijöihin lukeutuivat korkeakouluopiskelijoiden kohdalla ensisijaisesti työllisyysmahdollisuuksien heikot näkymät sekä kaupungin urbaanin elämän puute. Sen lisäksi tutkimuksen tuloksissa yhtenä työntötekijänä esiin nousi muun muassa joukkoliikenteen puute. Korkeakouluopiskelijat kokivat Vaasan kaupungin selkeinä pitovoimatekijöinä alueen ympäristön ja luonnonläheisyyden, turvallisuuden ja kaupungin lyhyet etäisyydet. Tutkielma perustui korkeakouluopiskelijoille suunnattuun kyselyyn.

Viime vuodet Vaasan kaupunki on raportoinut useista eri rekrytointi- ja osaajien houkuttelukampanjoista. Vastaavasti vuonna 2021 edistettiin vuorovaikutusta opiskelijayhdistysten kanssa, tarjottiin harjoittelupaikkoja ja kesätöitä sekä kehitettiin muun muassa sosiaalisen median markkinointityötä. Tarkastuslautakunnan näkökulmasta tämän on kaupungin merkittävää, mutta samalla kuntalaisiin kohdistuvaa normaalia palvelutyötä, joka ei sellaisenaan tule ratkaisemaan muuttoliikkeen ongelmia.

Strategisten tavoitteiden mukaisesta työstä huolimatta Vaasan kaupungin tilanne näyttäytyy Tilastokeskuksen tilastoissa haastavalta. Vaasan kaupungin muuttotase oli sata henkeä tappiollinen vuoden 2021 jälkeen eikä esimerkiksi kansainvälinen muuttoliike Vaasaan kyennyt kattamaan Vaasan osalta negatiivista maan sisäistä muuttoliikettä. On huomattava, että koko Vaasan seudun kokonaisnettomuuton kehitys on ollut vuoden 2014 jälkeen laskeva.

Opiskelijoiden juurruttamisessa Vaasaan on edellä esitetyn perustella tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan merkittäviltä osin kysymys työmahdollisuuksista ja kaupunkirakenteen kehittämisestä. Vaasan kaupungin osalta merkittäväksi edellä esitetyn perustella nousee myös Vaasan kaupungin koulutusrakenne. Korkeasti koulutettujen määrää pidetään alueen kannalta vetovoimatekijänä ja vuonna 2020 Vaasassa oli yli 43 prosenttia korkea-asteen tutkinnon omaavia. Kokonaisuudessaan opiskelijoita oli Vaasassa esimerkiksi vuonna 2020 yli 20 000.

 

Vaasan kaupungin eräiksi toimenpiteiksi määriteltiin GigaVaasa -infran rakentaminen ja nopeampien junayhteyksien kehittäminen. Varsinaisia seurattavia mittareita näiden toimenpiteiden yksityiskohtaiseksi seuraamiseksi ei vuodelle 2021 ollut.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt jo vuoden 2017 toimintaa käsittelevässä arviointikertomuksessaan koko GigaVaasa-hankkeen alkuvaiheita osana kansainvälisen innovaatiokeskittymän luomista ja elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien suuntaamista. Liikkeen edistämistä käsiteltiin alueen saavutettavuuden ja työssäkäyntialueen kokoisen kunnan edistämisen tavoitteista käsin.

GigaVaasa-hankkeessa on kyse teknologiakehityksen mahdollistamisesta Vaasan seudulla. Hankkeen idea perustuu energian varastointiin ja akkuihin liittyvään markkinatilanteeseen ja teknologiamurrokseen. Vuoden 2017 lopulla pääosa tarvittavasta 500–600 hehtaarin maapohjasta oli hankittu alueen kuntien haltuun ja turvallisuusselvitykset sekä ympäristövaikutusten arvioinnit olivat valmiina. Tuolloin tavoitteena oli, että jo vuonna 2018 alueella on rakennuslupavalmius sekä akkutehdastonteille että teollisuusrakennuksille.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten sekä vuoden 2021 tilinpäätösraportoinnin mukaan on Vaasan kaupunginvaltuuston myöntämä viiden miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2021 käytetty alueella muun muassa tontin numero kuusitoista raivaukseen ja infran suunnitteluun sekä toteutukseen. Samalla Itäisen Runsorintien perusparannus ja levennys on saatu valmiiksi. GigaVaasa-alueen katu- ja vesihuoltoinfran suunnittelu on valmistunut ja toteutuksen on tarkoitus alkaa keväällä 2022. Kuten Invest-In Vaasa -hankkeesta, vastaa Vaasan kaupunkikonserniin kuuluva Vaasan Parks -konserni myös GigaVaasa-alueen kehittämisestä.

GigaVaasa-alueella on tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kaksi voimassa olevaa aiesopimusta, mutta ei yhtään toteuttamisvaiheeseen edennyttä sopimusta. Alue on tarkastuslautakunnan mukaan kaupungin kehityksen kannalta merkittävä ja tehdyt investoinnit ovat olleet onnistuneita. Tästä huolimatta, esimerkiksi vuonna 2021 tapahtuneen ison aiesopimuksen raukeamisen myötä, GigaVaasa-alueen rakentamiseen liittyvät keskittämisen riskit voivat konkretisoitua. Tämä saattaa aiheuttaa monen vuoden työn ja investointien vaikutusten vähenemisen, kuten tapahtui Vaasassa noin vuosikymmen sitten, kun pitkään valmisteltu IKEA -tavarataloketju jätti toteuttamatta investoinnin kaupungin alueelle.

Vaasan kaupunki on tehnyt pitkään työtä kaupungin maantieteellisen saavutettavuuden edistämiseksi. Vuonna 2011 rautatieyhteys välillä Vaasa–Seinäjoki sähköistettiin Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan aloitteesta. Vaasan kaupunki ja Uumajan kaupunki perustivat vuonna 2011 NCL Ferry Oy Ab:n matkustajalaivaliikenteen ylläpitämiseksi ja vuonna 2015 perustettiin kaupunkien yhteinen satamayhtiö Kvarken Ports Ltd. Vuoden 2017 lopun tilanteessa Vaasa–Uumaja-välille suunniteltiin uutta modernia laivaa. Tavoitteena oli muun muassa laivaliikenteen turvallisuus ja jatkuvuuden takaaminen. Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistaman yhtiön Kvarken Link Oy:n uusi matkustajalaiva aloitti Vaasa–Uumaja-reitillä vuoden 2021 kesän jälkeen.

Vuonna 2011 tapahtuneen Vaasa–Seinäjoki-rautatieosuuden sähköistämisen jälkeen nopeuksia radalla on kyetty nostamaan. Jotta nopeustasoja kyetään lisäämään turvallisesti, tulee radan olla myös entistä parempi käyttötarkoitukseensa. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten sekä viime vuosien tilinpäätösraportointien mukaan Vaasan kaupunki osallistuu yhdessä valtion kanssa Vaasa–Seinäjoki-rataosuuden tasoristeysten poistamisen ja nopeustasojen nostamisen suunnitteluun. Tasoristeysten poistamisen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen. Kyse on mitä suuremmissa määrin siitä, kuinka Helsinki–Tampere–Oulu-pääradan pistoradat tullaan hoitamaan entistä tehokkaammin ja nopeammin.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan liikenteen kehitystyö liittyy tiiviisti sekä matkustajaliikenteen lisäämiseen että alueen teollisuuden raaka-aineiden ja valmistuotteiden kuljetukseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan erityisesti meriliikenteen kehittäminen on ollut kaupunkikonsernissa vahvaa ja se on tuottanut tavoitteisiinsa nähden tulosta.

Viime vuosien osalta raideliikenteen kehittäminen on tarkastuslautakunnan arvion mukaan jäänyt kuitenkin Vaasa–Seinäjoki-radan sähköistämisen jälkeen varsinaisen pääradan kehittämisen jalkoihin. Tarkastuslautakunta ymmärtää sen, että koronapandemian aiheuttama matkustajaliikenteen vähentyminen on suunnittelutasolla vähentänyt painetta juuri raideliikenteen kehittämiseen. Meriliikenteessä matkustajaliikenne on joka tapauksessa vain yksi osa. Tältä osin kysymys on tärkeä, sillä maa- ja meriliikenteen tulisi tulevaisuudessa kytkeytyä saumattomasti yhteen.

Strategian vetovoimaisuuden osa-alueelle ja sen tasapainoisen talouden tavoitteelle asetetut mittarit osoittavat positiivista tulosta. Vuoden 2021 verokertymä on 314,5 miljoonaa euroa, joka on yli neljätoista miljoonaa euroa korkeampi kuin vuonna 2020. Muutettu talousarvio vuodelle 2021 oli noin 311 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot koostuvat kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. Kunnan tulovero vuonna 2021 oli hieman alle 254 miljoonaa euroa, kiinteistövero hieman alle 24 miljoonaa euroa ja yhteisöverokertymä hieman alle 37 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 verotuloja tulee tarkastella lähemmin. Voidaan havaita, että erityisesti vuoden 2021 yhteisöverokertymä on lähes kymmenen miljoonaa euroa korkeampi kuin vuoden 2020. Samalla yhteisöverokertymä muodostaa suurimman osan kokonaisverotulon kasvusta. Tarkastuslautakunnan on kuitenkin todettava, että yhteisöveron kasvu johtuu vielä vuonna 2021 pääosin valtion koronapandemian johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Valtion toimenpitein nostettiin määräaikaista yhteisöveron jako-osuutta ja katettiin varhaiskasvatuksen kustannusten nousua.

Vielä vuonna 2017 Vaasan kaupungilla oli voimassa tavoite yhteisöveron tason nostamisesta yli viiteentoista prosenttiin kaikista kaupungin verotuloista. Viime vuodet taso on ollut noin yhdeksän prosenttia ja vuodelle 2021 se nousi alle kahteentoista prosenttiin. Historiallisesti tarkastellen yhteisöveron tuotto ei siis vielä ole tasolla, joilla niiden tulisi kaupungin tekemät mittavat investoinnit huomioiden olla. On huomioitava, että tavoitteelle asetetuille toimenpiteille luotiin pohjaa erityisesti viime valtuustokauden alussa.

Tarkastuslautakunnan havaintojen perusteella kaupungin kokonaisverotulojen taso ei siten vielä vastaa täysin sitä tasoa, joka olisi puhtaasti kaupungin omista toimista johtuvaa. Todellinen kokonaisverotulon taso olisi alhaisempi. Vuonna 2021 Vaasan kaupungin kunnallisveron ja kiinteistöveron tuotot olivat molemmat hieman yli kaksi miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2020. Vuosien 2021 ja 2020 tuloveroprosentit ja kiinteistöveroprosentit olivat samassa tasossa.

Vaasan kaupungin vetovoimaisuuden toimenpiteistä toteutui täysin tai osittain pääosa. Vuonna 2021 Vaasan kaupungin elinkeinoelämän edistämiseksi kohdistuva työ on ollut erittäin intensiivistä. Viime vuodet keskeisessä asemassa ollut energia-alan kehitysedellytysten luominen on laajentunut myös energia-alan edellyttämien yhteistyöyritysten suuntaan. Samalla pyritään kehittämään laajempaa paikallista verkostoa elinkeinoelämän kehittämiseksi.

GigaVaasa-hanke on edennyt hyvin. Tehdyt investoinnit ovat toteutuneet tarkasteluhetkeen mennessä vuoden 2017 suunnitelmien kaltaisina.

Vaasan kaupungin vetovoimaisuuden tavoitteen sisältämät talouden tasapainon mittarit toteutuivat vuonna 2021. Vaasan kaupunki saavutti verokertymän ja yhteisöverokertymälle asetetun tason. Samoin alueella toimivan yrityskannan kehitys oli positiivista.

Vaasan työttömyysaste ei ole laskenut tehdystä kehittämistyöstä huolimatta merkittävästi vuoden 2018 jälkeen. Laskua on ollut alle yhden prosenttiyksikön. Osittain työttömyyden laskun hidastuminen johtuu myös koronapandemiasta. Vaasan työttömyysaste vuoden 2022 alussa oli alle kahdeksan prosentin. Työllisyystoimien vaikuttavuus on jäänyt vuoden 2021 raportoinnissa epäselväksi.

Korkeakoulukampuksen kehittämistä koskeva toimenpide ei ole kaupungin näkökulmasta edennyt. Kyseessä on Vaasan yliopiston käytössä olevien toimitilojen ja maa-alueiden vuonna 2019 tapahtunut ostaminen Vaasan kaupungin ja Vaasan yliopiston yhteisesti omistaman yhtiön lukuun.  Aluetta tuli kehittää yhdessä. Tavoiteohjauksen osalta strategiassa määrätyt vastuutahot ja toimintatavat ovat jääneet kaupungin osalta määrittelemättä.

Viime valtuustokauden opiskelijayhteistyön ja energia-alan koulutusmahdollisuuksien kehittämisestä huolimatta on opiskelijoiden juurruttaminen Vaasaan osoittautunut opiskelijamääriin suhteutettuna vaikeaksi. Työntövoimat, kuten työllisyysmahdollisuudet sekä urbaanin elämän puute, ovat korkeammin koulutettujen osalta olleet tarkasteluhetkeen mennessä vielä pitovoimia suurempia. Pitovoimina pidetään turvallisuuden tunnetta, ympäristöä ja kaupungin kokoa.

Tarkastuslautakunta on jo vuonna 2017 keskittänyt huomionsa siihen, mitä toiminnan keskittäminen tarkoittaa koko alueen vetovoimaisuuden kannalta. Viime valtuustokauden aikana toiminta on jatkunut vuonna 2017 valittua linjaa. Strategisen kehittämisen kannalta on edelleen tärkeää tehdä riskianalyysiä siitä, mitä toiminnan keskittäminen tarkoittaa käytännössä. Tällä on jatkossa merkitystä erityisesti verotulojen jatkuvuuteen ja palveluiden järjestämiseen. Tulee varautua siihen, että energiakehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet eivät toteudu.

Elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä on ollut kysymys sekä toiminnan markkinoinnista ja brändäyksestä että erikokoisten yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kaupungissa tulisi avoimesti tarkastella sitä, kuinka yrityskannan muutosta ja yritysyhteistyötä ohjataan, mitä tavoitteita sille asetetaan ja kuinka kaupungille asetettuihin odotuksiin vastataan. Läpinäkyvyys helpottaa huomattavasti yrittäjien arkea.

Opiskelijoiden juurruttamisessa Vaasaan on suurelta osin kysymys työmahdollisuuksista ja kaupunkirakenteen kehittämisestä. Vaasan kaupungin osalta merkittäväksi nousee tässä yhteydessä myös Vaasan kaupungin koulutusrakenne. Korkeasti koulutettujen määrää pidetään alueen kannalta vetovoimatekijänä ja vuonna 2020 Vaasassa oli yli 43 prosenttia korkea-asteen tutkinnon omaavia. Kokonaisuudessaan opiskelijoita oli Vaasassa esimerkiksi vuonna 2020 yli 20 000. Kaupungin omien työllisyyspolkujen rakentaminen voi olla tässä vain yksi ratkaisu ja osa suurempaa kokonaisuutta.