Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot voivat mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin olosuhteisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sääolosuhteiden ääri-ilmiöihin varautumista, merenpinnan nousun huomioimista tai ekosysteemien muutosten hallintaa. Sopeutumisen tavoitteena on vähentää ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia ja hyödyntää sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Toiminnan tärkeys korostuu erityisesti pitkän aikavälin kestävyydessä ja hyvinvoinnissa. Hyvin toteutetut sopeutumistoimenpiteet voivat vähentää kriisien ja katastrofien riskiä sekä parantaa elämänlaatua ja taloudellista vakautta.
Kaupungeilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupungit vastaavat infrastruktuurin kehittämisestä ja ylläpidosta, ympäristön suojelusta sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä.
Vaasan kaupunki pyrkii ilmastovalmiiksi
Sopeutuminen ja infrastruktuuri
Kestävä kaupunkisuunnittelu
Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteena on luoda elinvoimaisia, kestäviä ja mukautuvia kaupunkiympäristöjä, jotka pystyvät vastaamaan kasvun sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kestävässä kaupunkisuunnittelussa huomioidaan myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten rakennusten ja kaupunkiympäristön viilennystarpeet sekä tulvatorjunta ja hulevesien hallinta.
Kaavoitus
Ilmastonmuutoksen myötä lämpöaallot yleistyvät, mikä lisää rakennusten ja kaupunkiympäristön viilennystarpeita. Vaasassakin kaavoituksessa on tärkeää huomioida nämä tarpeet suunnittelemalla viheralueita ja puistoja, jotka lieventävät kaupungin lämpösaarekeilmiötä. Lisäksi rakennusten sijoittelu, suuntaus ja varjostusratkaisut voivat merkittävästi vähentää jäähdytysenergian tarvetta.
Kaavoituksen yhteydessä on tärkeää huomioida hulevesien hallinta esimerkiksi hulevesiselvitysten muodossa. Selvityksillä voidaan kartoittaa alueen tulvareitit ja viivytystarpeet sekä huomioida tarvittavat aluevaraukset ja kaavamääräykset. On tärkeää huomioida, että maanalaiset hulevesiverkostot mitoitetaan ja suunnitellaan toimiviksi normaalitilanteissa, joten kaavoituksessa on huomioitava myös rankkasateiden vaatimat maanpäälliset tulvareitit.
Kaavoituksen yhteydessä maanpäällisiä tulvareittejä tulee tarkastella huolellisesti ja suunnitella siten, että vesi ohjautuu turvallisesti pois asuinalueilta ja kriittisiltä infrastruktuurin alueilta. Mallinnus on yksi keskeinen työkalu, jonka avulla voidaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tarkastella nykyisen järjestelmän kapasiteettia.
Vihertehokkuus kaavoituksessa
Vihertehokkuus kaavoituksessa tarkoittaa suunnitteluperiaatetta, jossa varmistetaan riittävä määrä vettä läpäiseviä pintoja ja kasvillisuutta kaupunkirakenteessa. Tämä vähentää äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia, kuten rankkasateiden aiheuttamia tulvia, ja tukee kaupunkien ekologista kestävyyttä.
Vihertehokkuus on olennainen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kestävää kaupunkikehitystä Vaasassa. Vihertehokkuusmenetelmä on ollut Vaasassa testikäytössä asuinrakennusten ja yleisten rakennusten korttelialueilla.
Voit lukea lisää vihertehokkuusmenetelmän käytöstä kaavoituksessa täältä.
Hulevesien hallinta
Hulevesien hallinta tarkoittaa sade- ja sulamisvesien ohjaamista ja käsittelyä siten, että ne eivät aiheuta tulvia tai muita vahinkoja rakennuksille, infrastruktuurille tai luonnonympäristölle. Kun hulevedet käsitellään mahdollisimman hyvin syntypaikalla, varmistetaan, ettei vesistöihin kulkeudu esimerkiksi epäpuhtauksia ja mikromuoveja.
Hulevesien hallinta liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen useilla tavoilla. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, mikä voi johtaa tulviin ja hulevesien hallinnan haasteisiin Vaasassa. Hulevesien hallinta auttaa vähentämään näiden sääilmiöiden negatiivisia vaikutuksia ja suojelemaan kaupunkiympäristöä, asukkaita sekä heidän omaisuuttaan.
Vaasassa hulevesien hallinta on olennainen osa infrastruktuuria ja keskeinen osa kestävää kaupunkisuunnittelua. Esimerkiksi kaavoituksella on merkittävä rooli hulevesien hallinnan suunnittelussa. Kaavaratkaisuilla voidaan varmistaa mm. tonttikohtainen hulevesien käsittely ja viheralueiden hyödyntäminen imeytysalueina.
Hulevesitulvariskien alustava arviointi suoritetaan kunnissa joka kuudes vuosi. Vuonna 2024 arviointi on jälleen ajankohtainen. Voit lukea lisää aiheesta Kuntaliiton sivuilta.
Luonnon monimuotoisuus
Viheralueiden lisääminen ja ylläpito
Viheralueiden lisääminen ja puisto- sekä metsäalueiden ylläpito ovat keskeisiä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa myös Vaasassa. Viheralueet tarjoavat monia hyötyjä. Ne esimerkiksi vähentävät tulvariskiä, sitovat hiilidioksidia, parantavat ilmanlaatua ja tukevat kaupunkiympäristöjen biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta. Lisäksi ne luovat viihtyisiä, viileitä ja terveellisiä ympäristöjä asukkaille.
Vaasassa on panostettu viheralueiden lisäämiseen ja ylläpitoon. Kaupungissa on paljon puistoalueita, jotka tarjoavat asukkaille virkistymismahdollisuuksia ja lisäävät kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Vaasan kaupungin viheraluejärjestelmää päivitetään parhaillaan osana laajempaa yleiskaavatyötä.
Viheraluejärjestelmä on kaupungin viher- ja virkistysalueiden, puistojen ja ulkoilureittien muodostama kokonaisuus, jonka tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus sekä taata ihmisten virkistysmahdollisuudet ja kaupunkiluonnon toimivuus.
Luonnon monimuotoisuusohjelma
Vaasassa on kehitteillä luonnon monimuotoisuusohjelma LUMO, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelman avulla pyritään suojelemaan ja luomaan kestäviä ja monimuotoisia kaupunkiympäristöjä, jotka tukevat luonnon, ihmisten ja eläinten hyvinvointia sekä estävät lajien vähenemistä ja luontokatoa. Samalla ohjelma edistää myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellytyksiä Vaasassa.
LUMO-ohjelmaan sisältyvät luonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet ja erilaiset seurantamekanismit kaupungin omistamilla alueilla. Tavoitteiden seurannalla varmistetaan, että ohjelman toimenpiteet etenevät suunnitellusti.
Lue lisää
Voit lukea esimerkkejä Vaasan kaupungin toteuttamista luonnon monimuotoisuuden ja sopeutumisen hankkeista täältä.
Miten asukas voi varautua?
Koska ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä ääriolosuhteiden riski kasvaa, on myös asukkaiden tärkeää edistää omaa sopeutumisvalmiuttaan.
Erilaisiin häiriö- ja hätätilanteisiin, kuten myrskyihin ja tulviin, kannattaa varautua omatoimisesti. Suojaa kotisi ja pihapiirisi esimerkiksi kiinnittämällä irtonaiset esineet ja varautumalla sähkökatkoksiin. Lisääntyvät hellejaksot rasittavat erityisesti haavoittuvia väestöryhmiä, kuten ikääntyneitä ja pitkäaikaissairaita. Hellejaksojen varalta on tärkeää huolehtia riittävästä nesteytyksestä, seurata säätiedotuksia ja varmistaa pääsy viilennettyihin tiloihin.
Kiinteistönomistajien on hyvä selvittää, miten kiinteistöä voi suojella mahdolliselta tulvariskiltä. Tämä sisältää myös salaojituksen kunnossapidon ja tarkistuksen, jotta varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet ohjautuvat tehokkaasti pois rakennusten perustuksista. Kuumien jaksojen varalta on hyvä tietää, miten kiinteistön sisälämpötilaa voi alentaa. Esimerkiksi verhojen ja ikkunoiden pitäminen suljettuna päivän kuumimpina tunteina auttaa pitämään asuintilat viileinä.
Poikkeusoloihin on hyvä varautua kotivaran turvin. Kotivara tarkoittaa, että ruokaa ja vettä riittää kotitalouden jäsenille vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. 72 tuntia -sivusto sisältää tarkemman viranomaisten ja järjestöjen laatiman varautumissuosituksen kotitalouksille.
Kotitalouksien varautumisesta häiriötilanteisiin voit lukea lisää täältä.
