Kolmiportainen tuki ja pedagogiset asiakirjat

Yleinen tuki

Yleisen tuen antamisesta vastaa jokainen oppilasta opettava opettaja. Tuki voi liittyä esimerkiksi pedagogisiin ratkaisuihin tai ohjaukseen. Yleisen tuen piirissä oppilaalle voidaan tarjota osa-aikaista erityisopetusta.

Annettu tuki dokumentoidaan aina Wilman tukitoimet-lomakkeeseen. Jos oppilaalle tarjottua tukea on tarve dokumentoida perusteellisemmin, on oppilaalle syytä laatia myös yleisen tuen oppimissuunnitelma. Tuen suunnittelusta ja dokumentoinnista vastaa oppilasta opettava opettaja. Mahdollisen yleisen tuen oppimissuunnitelman laatii pääsääntöisesti luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä opettavien opettajien, oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppilaan tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Tarvittaessa oppilaalle tehdään pedagoginen arvio tehostetun tuen tarpeen arvioimista varten.

Yleisessä tuessa oppilasta arvioidaan aina yleisen oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Oppilaalla tulee kuitenkin tarpeen mukaan olla mahdollisuus näyttää osaamistaan eri tavoin.

Pedagoginen arvio

Pedagoginen arvio tehdään, kun yleisen tuen tukitoimia on tarjottu ja oppilas on säännöllisen tuen tarpeessa ja tarvitsee usein useampaa tukitoimea samanaikaisesti. Pedagoginen arvio tehdään myös niissä tapauksissa, kun oppilas opiskelee tehostetussa tuessa, mutta ei enää tarvitse säännöllistä tukea.

Arvion tekemisestä vastaa pääsääntöisesti luokanopettaja tai-ohjaaja yhteistyössä kaikkien oppilasta opettavien opettajien, oppilaan, huoltajan ja mahdollisesti muun koulun henkilökunnan kanssa.

Pedagogisen arvion tarkoituksena on kartoittaa oppilaan koulunkäynnin tilannetta ja tuen tarvetta. Pedagoginen arvio käsitellään koululla moniammatillisesti, minkä jälkeen tehdään päätös mahdollisesta tuen tason muutoksesta. Päätökset yleiseen tai tehostettuun tukeen siirtymisestä sekä yleisen tuen jatkamisesta tekee koulun oppimisen tuen ryhmä.

Tehostettu tuki

Tehostetun tuen eri tukimuotojen tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Tehostetun tuen tukimuodot ovat samat kuin yleisessä tuessa, mutta tehostettu tuki on suunnitelmallista ja säännöllistä. Tehostetun tuen tarjoamisesta vastaa oppilasta opettava opettaja sekä tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja.

Tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatii pääsääntöisesti luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien, oppilaan*, huoltajan ja mahdollisesti muun henkilökunnan kanssa.

Joka lukuvuoden alussa tehostetun tuen oppilaalle laaditaan uusi oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan koulunkäynnin tilannetta ja oppilaalle tarjottavaa tukea sekä arvioidaan tuen tarvetta ja sen toteutumista. Lisäksi oppilaalle tarjotut tukitoimet dokumentoidaan Wilman tukitoimet-lomakkeeseen. Tuen suunnittelusta ja dokumentoinnista vastaa oppilasta opettava opettaja.

Oppilas opiskelee tehostetussa tuessa yleisen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalla tulee kuitenkin tarpeen mukaan olla mahdollisuus näyttää osaamistaan eri tavoin. Tarpeen mukaan oppiaineissa voidaan hyödyntää erityisiä painoalueita. Painoalueet sekä oppiaineiden ydinsisällöt tulee kirjata oppimissuunnitelmaan.

Oppilaan tuen tarvetta arvioidaan koulussa säännöllisesti. Uusi pedagoginen arvio laaditaan aina, kun oppilaan tuen tarve vähenee ja oppilaan siirtoa yleiseen tukeen harkitaan. Pedagoginen selvitys laaditaan oppilaalle, kun tehostetun tuen tukimuodot eivät ole riittäviä ja oppilaan siirtoa erityiseen tukeen harkitaan.

*Oppilas osallistuu tuen suunnitteluun ja arviointiin omaan ikätasoon sopivalla tavalla

Pedagoginen selvitys

Kun oppilas ei tehostetun tuen avulla saavuta oman kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteita, tehdään oppilaalle pedagoginen selvitys. Selvityksessä kartoitetaan tarvetta erityiseen tukeen siirtymiselle. Asiakirjassa kuvataan oppilaan koulunkäynnin tilannetta ja tuen tarvetta.

Pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa pääsääntöisesti erityisopettaja yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, oppilaan, huoltajan ja muun koulun henkilökunnan kanssa. Lisäksi erityiseen tukeen siirtymistä varten tarvitaan aina asiantuntijan arvio ja lausunto oppilaan tuen tarpeesta.

Vaasassa pedagoginen selvitys käsitellään ensin oppilaan koululla moniammatillisesti. Sen jälkeen asiaa käsittelee alueellinen Ertu-ryhmä. Hallintopäätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä tekee aluerehtori.

Erityisen tuen tarve tarkistetaan 2. ja 6. luokan lopussa, jolloin oppilaalle laaditaan uusi pedagoginen selvitys. Uusi pedagoginen selvitys tehdään aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.

Erityinen tuki

Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan vuosittain henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pedagogista selvitystä käytetään HOJKS:in pohjana.

Huoltaja ja oppilas*ovat mukana oppilaan tuen suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppilaan opiskellessa yleisopetuksen ryhmässä, vastaavat oppilasta opettavat opettajat oppilaan tuen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa.  Oppilaan opiskellessa erityisluokalla vastaa erityisluokanopettaja oppilaan tuen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa.

Erityisessä tuessa oppilas opiskelee pääsääntöisesti yleisen oppimäärän mukaan. Opetuksessa voidaan hyödyntää erityisiä painoalueita, joita tulee käyttää ennen oppilaan oppimäärän yksilöllistämistä. Oppilaan oppimäärä voidaan yksilöllistää, jos yleisen oppimäärän tavoitteiden saavuttaminen arvosanalla 5 ei toteudu, vaikka oppilaalle tarjotaan laaja-alaista tukea. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää aina erillistä päätöstä ja uuden pedagogisen selvityksen laatimista.

Erityisessä tuessa yleisen- ja tehostetun tuen tukimuotojen lisäksi oppilaalle voidaan tarjota kokoaikaista erityisopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Lisäksi erityisen tuen piirissä olevalla oppilaalla on mahdollisuus lyhennettyyn koulupäivään tai osallistua terapioihin ja kuntoutukseen koulupäivän aikana, jos tästä on päätetty erityisen tuen päätöksen yhteydessä.

Vaikeammin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Näin menetellään, jos opiskelu oppiaineittain ei onnistu, vaikka oppilaan oppimäärä yksilöllistetään ja oppilas vapautetaan joidenkin oppiaineiden opiskelusta. Oppilas ei kuitenkaan samanaikaisesti voi opiskella toiminta-alueittain sekä opiskella eri oppiaineiden sisältöjä. Oikeus oppiaineittain opiskeluun on aina ensisijainen.

*Oppilas osallistuu tuen suunnitteluun ja arviointiin omaan ikätasoon sopivalla tavalla

 

Mitä pedagogisesta arviosta tulisi OPS:in mukaan löytyä?

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista
• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea
• arvio tehostetun tuen tarpeesta.

Mitä oppimissuunnitelmasta tulisi OPS:in mukaan löytyä?

Oppilaskohtaiset tavoitteet

• oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
• oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet
• oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
• oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat
• oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
• oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
• opetukseen osallistumisen edellyttämien perusopetuslain mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako
• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

Tuen seuranta ja arviointi

• oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat
• oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi
• arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin tavoin
• oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta
  suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

 

Mitä pedagogisen selvityksen tulisi OPS:in mukaan sisältää?

• oppilaan oppimisen eteneminen
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista
• oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
• oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea
• arvio erityisen tuen tarpeesta
• arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.

Mitä Hojksin tulisi OPS:in mukaan sisältää?

Oppilaskohtaiset tavoitteet

• oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
• oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä
  erityistarpeet
• oppilaan oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
• oppilaan kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
• oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

Pedagogiset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
  oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat
• oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
• oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Opetuksen järjestäminen

• oppilaan opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisluokalla
• muun opetuksen yhteydessä opiskelevalle oppilaalle samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena annettava erityisopetus
• erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa
• oppilaan koulukuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä
• suunnitelma kuljetusta odottavan
  oppilaan ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako
• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa,
• huoltajan tarjoama tuki
• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä
  toiminnan järjestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi

• HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi
  sekä arviointiajankohdat
• oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin
  kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi
• oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin tavoin
• HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Eri tuen portailla käytössä olevat toimenpiteet:

Käytössä jokaisella tuen portaalla (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki):

Opetuksen ja arviointimenetelmien eriyttäminen
Tukiopetus
Osa-aikainen erityisopetus
Päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta (edellyttää aluerehtorin päätöstä)
Lyhennetty koulupäivä (edellyttää päätöstä erityisistä opetusjärjestelyistä)
Erityiset opetusjärjestelyt
Ohjaajapalvelut

Käytössä tehostetussa ja erityisessä tuessa:

Erityiset painoalueet

Käytössä vain erityisessä tuessa:

Kokoaikainen erityisopetus
Oppimäärän yksilöllistäminen
Opiskelu toiminta-alueittain

Tukitoimien merkitseminen ja niiden arviointi Wilmassa:

 

Tukitoimien merkitseminen Wilman tukitoimet-lomakkeella  

• Kun oppilas on yleisessä tuessa kirjataan edelleen kaikki hänelle tarjottavat tukitoimet Wilman tukitoimet-lomakkeella.  

• Kun oppilas opiskelee tehostetussa tai erityisessä tuessa kirjataan oppilaalle tarjottava tuki ja tukitoimet oppilaan oppimissuunnitelmaan ja Hojksiin. Eli tukea ei tarvitse kirjata tukitoimet-lomakkeelle. 
• Kun tehostetussa tai erityisessä tuessa olevalle oppilaalle tehdään pedagoginen arvio tai selvitys ei tukitoimia enää automaattisesti pysty hakemaan niin, että ne tulevat suoraan asiakirjaan. Näissä tilanteissa asiakirjan laatija, joutuu jatkossa itse kuvaamaan aiemmin tarjotun tuen asiakirjaan.  

Opetusjärjestelyihin liittyvät ratkaisut:

• Osa-aikainen erityisopetus pienryhmässä
• Osa-aikainen erityisopetus yksilöopetuksena​​
• Samanaikaisopetus​​
• Joustava ryhmittely​​
• S2-opetus yksilöopetuksena​​
• Koulunkäynninohjaajan tuki​​
• Tukiopetus​​
• Erityisopettajan tuki koetilanteissa
• Kokeiden suorittaminen erillisessä tilassa
• Lisäaika koetilanteissa
• Läksykerho/ -parkki ​​
• Lyhennetty koulupäivä (edellyttää päätöstä erityisistä opetusjärjestelyistä) ​​
• Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (edellyttää erillistä päätöstä)

Ohjauksen liittyvät ratkaisut:

• Keskustelu oppilaan kanssa
• Terveydenhoitajan antama tuki
• Kuraattorin antama tuki
• Koulupsykologin antama tuki
• Ohjaajan tuki oppitunneilla
• Wilman johdonmukainen käyttö
• Huoltajapalaverit, joissa sovitaan yhdessä tavoitteet ja ratkaisut
• Keskustelu toisten opettajien ja erityisopettajan kanssa
• Säännöllinen palaute ja kannustaminen
• Kiva-tiimin konsultaatio
• Oppilashuoltoryhmän konsultaatio
• Kasvatuskeskustelu
• Lisätty positiivinen palaute ja kannustaminen
• Kodin ja koulun välinen yhteistyö (tiivis!)

Oppi- ja tukimateriaaleihin liittyviä ratkaisuja:

•  E-oppikirjojen käyttö​​
• Selkokielisten kirjojen ja materiaalien käyttö​​
• Äänikirjojen käyttö ​​
• Toiminnanohjauskorttien käyttö​​
• Eriytetyt tehtävät ja kokeet​​
• Suulliset kokeet
• Lisäaika koetilanteissa
• Oppikirjan käyttö koetilanteissa
• Teknisten apuvälineiden hyödyntäminen koetilanteissa
• Harjoituskysymykset koetta varten
• Kokeiden pilkkominen / lyhentäminen
• Läksyvihko​​ / kuvatuki läksyjen merkitsemiseen
• Plussavihko / säännöllinen positiivinen palaute​​
• Laskemisen apuvälineiden käyttö​​
• Ekapeli / Vektor​​
• Ville​​
• Stressilelun / istuintyynyn / kuulokkeiden / sermin käyttö
• Luokkahuone on siisti ja selkeä
• Opetettavia asioita mallinnetaan ja konkretisoidaan
• Materiaalien kokoaminen Teamsiin

Oppituntien rakenteeseen ja tehtävänantoihin liittyvät ratkaisut:

• Tunnin tavoitteet ja struktuuri selkeästi esillä
• Luokassa on selkeät säännöt
• Luokassa on selkeä järjestys ja tavaroilla on omat paikat
• Oppilaan paikka luokassa tukee keskittymistä opiskeluun
• Yksilölliset ohjeet​​
• Timerin käyttö​​
• Kuvakkeiden käyttö / Strukturoitu opetus​​
• Pilkkominen: Tehtävien pilkkominen, oppitunnin tavoitteiden pilkkominen, päivän sisällön pilkkominen​​
• Istumapaikka lähellä opettajaa / rauhallinen istumapaikka​​
• Sallitut työskentelytauot​​
• Onnistumisen kokemusten mahdollistaminen, palkinnot
• Mahdollisuus työskennellä erillisessä tilassa tai sermin takana
• Ohjeiden ja läksyjen kirjaaminen taululle
• Tehtävälistan tekeminen
• Tapahtumien ennakointi

Oppiaineiden sisältöön liittyvät ratkaisut:

• Painoalueet opetuksessa
• Oppimäärän yksilöllistäminen
• Opiskelu toiminta-alueittain

Erilaiset interventiot ja toimenpideohjelmat:

• Kehuhelmet / luokan yhteinen palkkiojärjestelmä​​
• Cico-ohjelma​​
• Kaverikerho​​
• Tunnetaitokerho​​
• Lukemisen drillausharjoitukset kotona ja koulussa​​
• VENNY- kuntoutusmenetelmän käyttö​​
• Sosiaalisten taitojen harjoittelu, tunnetaitotunnit​​
• Puheopetus
• Nepsy-valmennus
• Ok-malli
• Kiva-koulumalli
• Västäräkki-toiminta

Salassapito

• Pedagogisia asiakirjoja saavat lukea vain oppilasta opettavat opettajat sekä muut tietoa työtehtävissään tarvitsevat henkilöt.
• Tietoja voi saada vain siinä laajuudessa, mitä työtehtävät edellyttävät.

Kirjoittamisen tyyli

• Muista lyhyt ja selkeä kerronta.
• Mieti, millaista tekstiä huoltajat ja oppilas itse haluaisivat lukea. Mikä motivoi heitä?
• Tekstien tulee olla realistisia ja oppilasta arvostavia.
• Keskity mahdollisuuksiin ja oppilaan vahvuuksiin.
• Kirjoita oppilaan oppimisen haasteista vahvuuksien kautta.
• Vältä kuvaamasta oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia tai luonteenpiirteitä.
• Asiakirjoihin kirjataan ne tukitoimet, jotka tukevat oppilasta ja tulevat toteutumaan.
• Kuvaa asiakirjaan oppilaan tukea ja tilannetta niin laajasti, että uusi opettaja saisi hyvän kuvan oppilaan tilanteesta pedagogisen asiakirjan avulla.

Tavoitteiden asettaminen

• Muista tavoitteissa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet.
• Tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja arvioitavia. Vertaa ”Oppilas käyttäytyy paremmin” ja ”Oppilas pyytää puheenvuoroa viittaamalla”.
• Suurin osa tavoitteista tulisi olla oppilaan saavutettavissa (lähikehityksen vyöhyke).

Mitä asiakirjoihin saa kirjata?

• Pedagogisiin asiakirjoihin ei kirjata tietoja oppilaan diagnoosista, tutkimuksien tuloksista tai lääkityksestä. Asiakirjoihin voi kuitenkin kirjata, miten haasteet konkreettisesti näkyvät koulun arjessa ja mitä tukitoimia koulussa toteutetaan.
• Pedagogisessa asiakirjassa voi mainita asiantuntijoiden lausunnot, mutta niitä ei laiteta asiakirjan liitteeksi (poikkeuksena pedagogista selvitystä varten tarvittava asiantuntijan lausunto).
• Vain siinä tapauksessa, että oppilas osallistuu kuntoutukseen tai terapiaan koulupäivän aikana, voi ja tulee tieto osallistumisesta kirjata pedagogisiin asiakirjoihin (edellyttää myös erillisen hallintopäätöksen).
• Pedagogisiin asiakirjoihin ei kuvata oppilashuollollisia toimenpiteitä tai oppilaan perhetilannetta. Pedagogiseen asiakirjaan voi kuitenkin kirjata, että oppilas on ohjattu oppilashuollollisten palveluiden piiriin.

Vastuunjako

• Muista myös kirjata suunnitelmaan eri toimijoiden vastuunjako.
• Koulun oppimisen tuen vuosikellossa määritellään oman koulun vastuunjako pedagogisessa kirjoittamisessa

Asiakirjojen lukitseminen muutoksilta

• Oppimissuunnitelmat ja Hojksit lukitsee lukuvuoden lopussa se henkilö, joka on ne aikaisemmin lukuvuoden aikana avannut.
• Pedagogisen arvion lukitsee arvion avannut opettaja koulun oppimisen tuen ryhmän käsittelyn jälkeen.
• Pedagogisen selvityksen lukitsee selvityksen avannut opettaja, kun Ertu-ryhmä on sen asiakirjan käsitellyt.

Työskentelytaidot

Oma-aloitteinen
Nopea reagointikyky
Tehokas
Tunnollinen
Yritteliäs
Ei anna periksi, sinnikäs
Nopea
Yrittää parhaansa
Huolellinen
Positiivinen
Kiinnostunut
Innokas, innostuva
Utelias/uteliaisuus

Sosiaaliset taidot

Yhteistyökykyinen
Yhteistyöhaluinen
Tulee toimeen kaikkien kanssa
Oppii helposti tuntemaan muita
Sopeutuvainen
Kannustava
Aktiivinen osallistuja
Joustava
Avulias
Hyvä kuuntelija
Uskaltaa ilmaista itseään
Johtajatyyppi
Rauhallinen
Avoin

Luovuus

Kätevä käsistään
Taiteellinen, luova
Kekseliäs
Hyvä mielikuvitus

Itsetuntemus

Luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä
Hyvä itsesäätelykyky
Pohdiskeleva
Vaatimaton

Osaaminen

Omaa paljon tietoa
Liikunnallisesti taitava

Onnistumme tässä kun X….  

Oppilas onnistuu kun X…  

On kehittynyt asiassa X ja X…  

On kiinnostunut asiasta X ja X… 

Harjoittelemme vielä X… 

Asia X ja X vaatii vielä aikuisen huomiota. 

Asia X sujuu jo hyvin.  

Oppilas on hyötynyt asiasta X ja X…  

Kun opettaja tekee X oppilas onnistuu asiassa X 

Opetustilanteessa on huomioitava asia X, jotta oppilas voi onnistua asiassa X.  

Opettajat ajattelevat helposti, että heillä on velvollisuus opettaa kaikki kirjan asiat koko ryhmälle. Tehostetun tuen oppilaiden kohdalla opettajalla on kuitenkin velvollisuus eriyttää opetusta, joka antaa samalla oikeuden karsia opetettavista asioista. Esimerkiksi tehostetun tuen oppilaat voivat itsenäisesti tehdä perustehtäviä, kun muu ryhmä siirtyy opiskelemaan soveltavia asioita.  

Oppilaalla on: 

Tarkkaavuuden, keskittymisen ja toiminnanohjauksen pulmia:  

• Tarkoin mietitty istumapaikka 

• Työskentelyn tauotus tai luvallinen/suunniteltu liikkuminen kesken tunnin 
• Apuvälineet kuten istuinalusta, stressilelut, time timer, tiimalasi, munakello, kuulokkeet, musiikin kuuntelu  
• Toiminnanohjauskortit 
• Ennakointi, päiväjärjestyksen läpikäynti aamuisin/tunnin alussa. 
• Pilkotut ohjeet, tehtävät. 

• Tunnin tai työskentelyvaiheen tavoitteen läpi käynti (tarvittaessa yksilöllisesti) 
• Oppimateriaalin eriyttäminen, helpommat tehtävät, vähemmän tehtäviä, vähemmän läksyjä, apuvälineitä esim. muistilistat, kertotauluruudukot. 
• Erilaisten kokeiden mahdollisuus esim. lisäaika, erillinen tila, kuulokkeet, koekysymysten läpikäynti, suulliset kokeet. 
• Etsiä toimiva tapa kotitehtävien merkitsemiseen, esim. läksyvihko, kuva läksytaulusta, wilmaviesti läksyistä. 
• Samanaikaisopettajan, koulunkäynninohjaajan tai erityisopettajan tuki 
• Joustava ryhmittely 

 Lukusujuvuuden pulmia: 

• Lisäaikaa äänteiden/kirjainten vahvistamiseen, kunnes ne automatisoituvat.  
• Lukuharjoitusta junnaamalla äänne-, tavu- ja sanatasolla kiirehtimättä. 

• Tukiopetus 
• Erityisopetus 
• Säännöllinen ja jokapäiväinen lukuharjoitus, yhteistyö kodin kanssa, lukuprojektit, lukupäiväkirjat, palkkiosysteemit. 
• Samanaikaisopettajan, koulunkäynninohjaajan tai erityisopettajan tuki 
• Joustava ryhmittely 

• Toistolukeminen, minuuttilukeminen. 
• Apuvälineet lukusuunnan vahvistamiseen, rivillä pysymiseen, sanojen pilkkomiseen. 
• Oppimateriaalin eriyttäminen, helpommat tehtävät, vähemmän tehtäviä, tehtävien avaaminen, vähemmän läksyjä, lukuläksyt. 
• Erilaisten kokeiden mahdollisuus esim. lisäaika, erillinen tila, kuulokkeet, koekysymysten läpikäynti, suulliset kokeet. 

Luetun ymmärtämisen pulmia: 

• Lukusujuvuuden harjoittelu tarvittaessa. 
• Oppimateriaalin eriyttäminen, helpommat tehtävät, vähemmän tehtäviä, tehtävien avaaminen, vähemmän läksyjä, lukuläksyt. 
• Aihepiirin ydinsanojen läpikäynti ennakkoon 
• Kuullun ymmärtämisen harjoittelu 
• Aikuinen lukee, lapsi seuraa tekstiä 

• Erilaisten kokeiden mahdollisuus esim. lisäaika, erillinen tila, kuulokkeet, koekysymysten läpikäynti, suulliset kokeet. 
• Tukiopetus 
• Erityisopetus 
• Lukustrategioiden opettaminen; tukikysymykset tekstin sisällön ymmärtämisen tueksi, otsikoiden, väliotsikoiden, kuvien ja kuvatekstien huomiointi, kappalejaon hyödyntäminen, alleviivaus. muistiinpanojen tekeminen. 
• Säännöllinen ja jokapäiväinen lukuharjoitus, yhteistyö kodin kanssa, lukuprojektit, lukupäiväkirjat, palkkiosysteemit. 
• Celia-äänikirjajäsenyys 
• Lukuharrastukseen motivointi yhteistyössä kodin kanssa, lasta kiinnostavat tekstit ja aihepiirit 

Suullisten tai kirjallisten ohjeiden ymmärtämisen pulmia: 

• Toistuvien tehtävätyyppien harjoittelu ja suosiminen 
• Ohjeissa toistuvien sanojen harjoittelu ja korostaminen esim. lue, kirjoita, alleviivaa, tutki kuvaa 
• Aikuisen tuki ja yksilöllinen ohjeistaminen 
• Kuvien hyödyntäminen 
• Pilkotut ohjeet, yksi ohje kerrallaan 
• Oppilas toistaa ohjeen omin sanoin aikuiselle, oppilas osoittaa, että on ymmärtänyt tehtävän 
• Toiminnanohjauskortit 
• Erilaisten kokeiden mahdollisuus esim. lisäaika, erillinen tila, kuulokkeet, koekysymysten läpikäynti, suulliset kokeet 
• Tukiopetus ja erityisopetus 

Oikeinkirjoituksen pulmia: 

Oikeinkirjoituksen pulmissa tärkeää asettaa realistiset tavoitteet ja pitää mielessä olennainen eli ymmärrettävän tekstin tuottaminen. 

• Lisäaikaa äänteiden/kirjainten vahvistamiseen, kunnes ne automatisoituvat. Kirjainmuotojen harjoittelu.
• Äänteiden kuulemisen harjoittelu pienistä yksiköistä kuten tavusta ja lyhyistä sanoista, alkuäänteet, loppuäänteet, äänteet sanan keskellä, riimittely 
• Pitkien vokaalien ja kaksoiskonsonanttien tunnistamisen harjoittelu 
• Vain yhteen virhetyyppiin keskittyminen/korjaaminen kerrallaan yhdessä tehtävässä, jottei tule liikaa huonoa palautetta/punakynää. 

Tuottavan kirjoittamisen pulmat: 

Kun harjoitellaan tekstin tuottamista, ei keskitytä liikaa oikeinkirjoitukseen. 

• Tukikysymykset/-sanat kertomuksen aloittamisen helpottamiseksi ja rungon hahmottamiseksi esim. kuka, mitä, missä, milloin, mitä sitten tapahtui, miten tarina päättyy 
• Tarinan pilkkominen, ensin suunnitellaan ja kirjoitetaan alku, sitten vasta mietitään seuraavaa vaihetta jne. 
• Kuvien hyödyntäminen 
• Tuottamisen motivointiin lapsi saa kertoa tarinaa suullisesti, aikuinen toimii sihteerinä 
• Jos käsin kirjoittaminen vaikeaa, tietokoneen hyödyntäminen 
• Tuottamiseen motivointi valitsemalla lasta kiinnostava aihepiiri 

Käsialan- ja hahmotuksen pulmia: 

• Apuvälineet kuten kynätuki, viivain, viivoitettu paperi 
• Muistisäännöt/tarinat/liikkeet kirjain- ja numerohahmojen muistamiseksi 
• Hienomotoriikka- ja kynäharjoitukset kuten jatka samaa kuviota –tehtävät, rakentelut, pisteikkö-, sarjoitus- ja peilikuvaharjoitukset 
• Motoriikkaharjoitukset kuten sijoittumista ympäristön suhteen, kehon keskiviivan ylitystä 
• Kotiharjoituksena motoriikka-, hienomotoriikka- ja hahmotustehtäviä (ks. edelliset kohdat) 

Pulmia matematiikassa: 

Matematiikan opetuksessa tärkeää keskittyä perusasioiden harjoitteluun. Oppilas tarvitsee paljon lisäaikaa, ennakoivaa opetusta ja toistoharjoittelua. 

• Lupa karsia keskittymällä perusasioihin (Huom! Kirjasta ei joka oppilaan tarvitse opiskella kaikkia kappaleita) 
• Eriyttäminen, tukiopetus ja erityisopetus 
• Numerosymbolien ja lukumäärän vastaavuuden harjoittelu, junnaus 
• Apuvälineiden ja havainnollistamismateriaalien käyttö, esim. kymmenjärjestelmäkuutiot, multilinksit, munakennot, satataulu, kertotauluruudukko, pelit 
• Lukujonojen, kymppiparien, kertotaulujen junnaus (ks. edellinen kohta) 
• Sanallisten tehtävien ääneen lukeminen 
• Peruslaskutoimitusten harjoittelu, junnaus 
• Matemaattisten merkkien harjoittelu 
• Terminologian harjoittelu, tietyille laskutoimituksille tunnusomaisten tukisanojen listaaminen esim. + -merkkiin liittyvät sanat yhteenlasku, lisätään, kuinka paljon yhteensä jne.