Vaasan Lukeva koulu

Lukutaitostrategia

Lukutaitostrategia pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelmiin, Kansalliseen lukutaitostrategiaan 2030 ja Opetushallituksen Lukeva koulu -työkaluun. Suunnitelmasta löytyvät lukutaitotyön tavoitteet, sisällöt ja arviointi, toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt.

Tavoitteet

Opetuksen järjestämistä koskevat tavoitteet

• Jokainen peruskoulun oppiaine ottaa vastuuta oppilaiden lukutaidosta.
• Kouluissa on vahvat lukutaitotyön rakenteet, jotka vahvistavat lukutaitoa ja monilukutaito-osaamista.
• Oppilaat saavat yhdenvertaisesti riittävää ja oikea-aikaista tukea lukutaidon kehittymiseen riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai kieli- tai kulttuuriryhmästä.
• Koulun henkilöstö hyödyntää, soveltaa ja kehittää kielitietoisia toimintamalleja jokapäiväisessä työssään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja toimii kielilähtöisesti ohjaten oppilaita oman oppiaineensa käsitteiden sisäistämisessä, tekstien lukemisessa, tulkitsemisessa ja tuottamisessa.
• Selkosuomea ja selkoruotsia käytetään opetuksessa riittävästi siten, että siitä pääsevät hyötymään suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvat oppilaat sekä oppilaat, joilla on erilaisia oppimisen haasteita.
• Lukutaitotoimet tavoittavat jokaisen perusopetuksen oppilaan. Erityisesti eri kieliryhmät sekä lukutaitotukea tarvitsevat oppilaat tulee huomioida esimerkiksi tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta sekä kouluttamalla heidän opettajiaan, ohjaajiaan sekä esimerkiksi kouluvalmentajiaan kielitietoisista toimintamalleista.
  

  Oppilaan toimintaa ja oppimista koskevat tavoitteet

  • Oppilaassa herää kiinnostus kirjallisuuteen.
  • Oppilas saa myönteisiä lukukokemuksia.
  • Oppilas innostuu kuuntelemaan ja lukemaan itselleen sopivaa, kiinnostavaa luettavaa ja kehittämään lukuharrastustaan.
  • Oppilas ylläpitää ja kehittää lukutaitoaan ja lukuinnostustaan.
  • Oppilas oppii käyttämään kirjastoa monipuolisesti.
  • Oppilas tutustuu monilukutaidon eri osa-alueisiin (esim. kuvanlukutaito, medialukutaito).
  • Oppilaalle kehittyy hyviä luetun ymmärtämisen strategioita.
  • Oppilas oppii kehittämään omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään, arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä käyttämään mediaa ja kulttuuripalveluja.

   

  Kielitietoinen opettaja

  • ymmärtää, miten toinen kieli kehittyy
  • arvostaa kielellistä moninaisuutta
  • osallistaa
  • ymmärtää identiteetin merkityksen ja sen rakentumisen kielen kautta
  • ymmärtää ja huomioi suunnittelussa kielen eri rekisterit ja ulottuvuudet
  • ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen oppimisessa
  • tarjoaa mahdollisuuksia merkitykselliseen vuorovaikutukseen
  • tukee oppilaiden pystyvyyden kokemusta

  ​

  Lukutaitotyön arviointi

  Kouluille luodaan tavoitteet ja rakenteet pitkäjänteiselle lukutaitotyölle. Näiden tavoitteiden lisäksi voidaan täsmentää tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä vuosittain koululla esille tulleiden tarpeiden mukaan. Oppilaille voidaan teettää lukuvuoden alussa ja lopussa kartoitus, jossa selvitetään oppilaiden lukutottumuksia ja -innostusta. Kysely toteutetaan esimerkiksi luokanopettajien toimesta luokilla 1–6. Luokilla 7–9 kyselyn teettä koulukohtaisesti sovittu henkilö, esimerkiksi luokanohjaaja. Kyselyn tulokset käydään läpi lukutiimin kesken tai henkilökunnan kokouksessa. Kyselyn tulosten pohjalta lukutiimi poimii yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa 1–3  tavoitetta, joita kohti lukuvuoden aikana työskennellään lukutaidon näkökulmasta. Tavoitteet merkitään lukuvuosisuunnitelmaan. Keväällä tehtävä arviointi auttaa koulua näkemään asettamiensa tavoitteiden toteutumisen.

  Jotta lukutaitotyölle asetetut tavoitteet toteutuisivat, on tärkeää kirjata myös toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Toimenpiteet kirjataan yhteistyössä lukutiimin ja muun henkilökunnan kesken. Toimenpide-ehdotuksia löytyy esimerkiksi Vaasan Lukemisen vuosikellosta, Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmasta, Lukemisen materiaalipankista tai OPH:n Lukeva koulu -työkalusta.

  Oppilaiden vastauksia kartoitukseen voi käyttää myös täsmällisemmin lukutaitotyön tukena luokkatasolla. Vastausten pohjalta esimerkiksi luokanopettaja voi tarjota oppilailleen täsmällisesti heidän tarvitsemaansa tukea lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittymiseen.

   

  Toiminta

  Lukutaitotyö on yhteinen asia

  Koko työyhteisö ja kaikki oppiaineet ottavat vastuuta monilukutaidon, lukemaan innostamisen ja kielitietoisuuden kehittämisestä. Myös kielitietoiset menetelmät ovat keskeisessä roolissa jokaisen oppiaineen opetuksessa. Kielitietoisten menetelmien hyödyntäminen opetuksessa hyödyttää oppilaita kielitaustasta riippumatta.

  Monilukutaitoa tulisi kehittää systemaattisesti koulupolun alusta lähtien. Monilukutaidon osalta huomiota kiinnitetään perusluku- ja kirjoitustaidon lisäksi opetussuunnitelman mukaisesti kuvanlukutaitoon, kriittiseen lukutaitoon, medialukutaitoon ja digitaaliseen lukutaitoon ikätasoon sopivalla tavalla. Löydät tukea medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon opetukseen Vaasan Kasvatuksen ja opetuksen digipolku –materiaalista.

   

  Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt tukevat lukutaitotyötä

  Ympäristö vaikuttaa tutkitusti siihen, minkälaisena oppilaat kokevat lukemisen. Lukuinnostuksen herättämisen vuoksi onkin keskeistä, että koulussa vallitsee lukeva toimintakulttuuri, jossa lukeminen kuuluu kaikille. Kodin ja koulun yhteistyön avulla vanhemmat saavat tietoa lukutaidon merkityksestä ja kotona tapahtuvasta lukutaitotyöstä.

  Lukemisen kulttuuri on vakiintunut osa koulun toimintaa. Lukutaitotyön näkyväksi tekeminen ja koko kouluyhteisön osallistaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa luo lukevan yhteisön, jossa oppilaiden ja henkilökunnan on mahdollista saada myönteisiä lukukokemuksia. Lukemista ja lukutaitotyötä voi tuoda esiin esimerkiksi erilaisten tempausten, kuten lukupäivien ja -diplomien avulla mutta myös pienet arjen rutiinit, kuten päivittäiset tai viikoittaiset lukutuokiot ovat merkityksellisiä. Koulussa voidaan järjestää tai tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua lukuaiheisiin tapahtumiin lukuvuosittain.

  Koulussa näytetään, että kaikki lukeminen kelpaa. Oppilaiden monipuolista lukemista seurataan ja tehdään näkyväksi esimerkiksi leimojen, lukudiplomien tai diagrammien avulla. Mitä konkreettisemmin lukutaitotyö näkyy arjessa, joko itse lukutoiminnan, julisteiden tai yhteisten projektien kautta, sitä parempi.

  Koulun on tärkeää luoda innostavia ja lukutaitoa edistäviä oppimisympäristöjä. Koulukirjasto pidetään yhdessä siistinä, luokassa on saatavilla kirjoja ja ehkäpä koululta löytyy mukavia lukunurkkauksia. Onko koululla ehkä jopa esimerkiksi Teams:n kautta jaettuna oma lehti, johon oppilaat saavat tuottaa tekstejä? Oppilaita osallistamalla on mahdollista sitouttaa oppilaat lukemiseen entistä tehokkaammin.

  Voit tutustua myös OPH:n Lukeva koulu -työkalun lukevaa toimintakulttuuria ja lukutaitoa tukevien oppimisympäristöjen kehittämistä koskevaan osioon.

   

   

  Koulun kielitietoinen toimintakulttuuri​

  Kielitietoisesta opetuksesta hyötyvät kaikki oppilaat. Erityistä tarvetta kielitietoiselle opetukselle on sellaisissa opetusryhmissä, jotka ovat kielitaidon tai tekstitaitojen osalta heterogeenisiä eli oppilailla on isoja eroja taidoissa.​ Eri oppiaineissa on oma kielensä, kuten terminologia, lauserakenteet ja tekstilajit. Kielitietoinen opettaja tuntee oman aineensa kielen ja ymmärtää sen merkityksen opetuksessa, sekä kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. ​Kielitietoinen opettaja opettaa monikanavaisesti ja strukturoidusti, esimerkiksi

  • kirjallisesti
  • sanallisesti
  • kuvilla
  • tukiviittomilla
  • eri kielillä
  • toistamalla
  • pilkkomalla ohjeet​

  Koulussa on tärkeää muistaa, että kaikki kielet ovat koulussa sallittuja. Arvioinnin osalta keskeistä on, ettei esimerkiksi kokeissa testata kielitaitoa vaan opitun asian hallintaa.​

   

   

   

  Kielitietoisen toiminnan tukena oppitunnilla ovat

  • Struktuurit
  • Ydinkäsitteet ja avainsanat
  • Visualisointi ja kuvatuki
  • Rutiinit
  • Toisto, selkeät ja pilkotut ohjeet
  • Mallit
  • Havainnollistaminen (ilmeet, eleet, kuvat, esineet…)
  • Opiskelustrategiat

  Kielitietoisen pedagogiikan lisäksi tarvitaan myös kielellisesti tuettua opetusta oppilaille, jotka siirtyvät valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen, sillä noin vuoden kestävän valmistavan opetuksen jälkeen oppilas on kielenoppija vielä useiden vuosien ajan.  Kielellisesti tuetulla opetuksella tarkoitetaan kielipedagogista tukea, joka kohdennetaan koulun opetuskielen ja oppiainesisältöjen oppimiseen joustavasti joko samanaikaisopetuksessa tai erillisopetuksessa.

   

  Riittävät resurssit

  Kouluilla on tärkeää varata riittävästi resursseja lukutaitotyöhön, jossa huomioidaan monilukutaidon oppiminen. Myös keskustelu näiden resurssien riittävyydestä  sekä työnjaosta sopiminen ovat keskeisessä roolissa. Lukutaitotyön kannalta tärkeitä resursseja ovat esimerkiksi:

  • Lukutaitotyöhön varattava työaika: opettajan oma työaika, lukuvastaavan työaika, yhteistyölle varattu aika
  • Pyritään pitämään saatavilla kullekin luokka-asteelle ja selkomateriaalia tai muuta tukea tarvitseville oppilaille sopivaa kirjallisuutta koululla tai kirjastosta. Kirjallisuuden tulee olla ajankohtaista ja kiinnostavaa lasten ja nuorten näkökulmasta.
  • Pyritään pitämään saatavilla kullekin luokka-asteelle ja selkomateriaalia tai muuta tukea tarvitseville oppilaille sopivia kirjallisuustehtäviä
  • Monilukutaitoa tukevia vaihtoehtoja koulun kerho- tai iltapäiväkerhotoiminnassa (esim. sanataide, draamakerho, lukupiiri)
  • Digitaaliset ympäristöt ja laitteet (esim. äänikirjapalvelut, helppokäyttötoiminnot, tietokoneet, iPadit)

  Voit tutustua myös OPH:n Lukeva koulu -työkalun resursseja käsittelevään osioon.

  Tukea lukutaitotyön toteuttamiseen löydät Koulun ja kirjaston polusta, Lukemisen vuosikellosta ja kulttuurikasvatussuunnitelmasta.

   

  Lukutiimi

  Jokaisessa koulussa on lukutiimi. Lukutiimiin kuuluu esim. rehtori, kirjastovastaava, eri oppiaineiden opettajia, erityisopettajat, oppilasedustajia ja vanhempainyhdistyksen edustajia. Lukutiimi muodostetaan lukuvuoden alkaessa. Tiimin tehtäviin kuuluu:

  • Valita ja kirjata lukuvuosisuunnitelmaan lukutaitostrategiasta lukuvuodelle 1–3 koulun näkökulmasta keskeistä tavoitetta, joita kohti lukuvuoden aikana työskennellään järjestelmällisesti. Tavoitteet valitaan esimerkiksi oppilaille teetetyn kyselyn pohjalta. Tavoitteet voivat vaihtua vuosittain tai olla pidemmän aikavälin tavoitteita.
  • Kirjata konkreettisia toimia, joiden avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa
  • Arvioida toimien tehokkuutta ja resurssien riittävyyttä sekä muokata toimintaa arvioinnin tulosten perusteella. Arviointitapa sovitaan koulukohtaisesti. Arviointi voi olla esim. keskustelu tai kysely.
  • Toimia linkkinä koulun ja Lukeva kunta -verkoston välillä
  • Toimia linkkinä koulun ja kirjaston välillä
  • Osallistua Lukeva koulu -mallin webinaareihin ja jakaa tietoa ja taitoa omassa työyhteisössään
  • Kannustaa omalla koulullaan osallistumaan lukutaidon teemapäiviin, -viikkoihin ja -tapahtumiin (kts. Lukemisen vuosikello)
  • Kannustaa ja opastaa opettajia Kirjastopolun sekä Koulun ja kirjaston yhteistyön mallin ohjelman toteuttamisessa
  • Perehdyttää henkilökuntaa Lukeva koulu -mallin käyttöön

   

  Suunnitelmallinen kirjastoyhteistyö

  Koulut tekevät yhteistyötä kirjastojen kanssa suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Yhteistyön ohjenuorana toimii Vaasan kaupungin Kirjastopolku, joka on osa kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kirjastopolkuun merkityt yhteistyömuodot toteutetaan vuosittain.

  Koulun lukutiimi toimii linkkinä kirjaston ja koulun välillä ja vastaa kirjastoyhteistyön kehittämisestä. Kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö voidaan kirjata lukuvuosisuunnitelmaan.

  Perusopetuksen koulun ja kirjaston yhteistyön malli on laadittu Kirjastopolun, opetussuunnitelman ja Lukutaitostrategia 2030 pohjalta. Koulun ja kirjaston yhteistyön malli toimii opettajan työkaluna kirjastoyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Malliin on merkitty kullekin vuosiluokalle sopivia yhteistyömuotoja, joita hyödynnetään lukutaitotyössä. Koulun ja kirjaston yhteistyön mallin vuosiluokkakohtaiset yhteistyömuodot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

   

  Päivitetty 2025

Koulun ja kirjaston yhteistyö  

Koulun ja kirjaston yhteistyön malli yhdistää kirjaston ja koulun. Koulun ja kirjaston yhteistyö täydentää Kirjastopolkua, joka on osa kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Yhteistyön tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Kirjastopolun sisällöt ovat etusijalla kouluille tarjottavissa palveluissa. 

Koulun ja kirjaston yhteistyössä on jaettu vastuita kirjaston henkilökunnan ja opettajan kesken. Kirjasto on sitoutunut toteuttamaan vuosittain kohdat, jotka on merkitty tekstillä Kirjastopolku. Muita koulun ja kirjaston yhteistyön kohtia toteutetaan aina mahdollisuuksien mukaan. 

Vuosiluokka 1  

Tavoitteet  

• Oppilas innostuu kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta, valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja kehittämään lukuharrastustaan. 

• Oppilaassa herää kiinnostus lastenkirjallisuuteen. 

• Oppilas saa myönteisiä lukukokemuksia.  

• Oppilas tutustuu kirjastopalveluiden käyttöön ja harjoittelee löytämään itselleen sopivaa luettavaa.  

• Oppilas tutustuu monilukutaidon eri osa-alueisiin (esim. kuvanlukutaito). 

Sisällöt  

• Kirjastokortin hankkiminen: Oppilaiden omat yhteistyössä perheiden kanssa. Ryhmällesi voidaan tehdä oma kirjastokortti. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja se on syytä päivittää lukuvuoden alussa myös yhteystietojen osalta.    Järjestää: Opettaja ja huoltajat  

• Kirjasto-opastus (Kirjastopolku): Mitä tapahtuu kirjastossa? Kuinka saa kirjastokortin? Miten lainausautomaatti toimii? Opastuksessa käydään läpi kirjastonkäytön perusasiat ja luetaan ääneen satu. Kirjastoauton avulla opastus on sovellettavissa myös kouluille, joilla on pitkä matka kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Opastus toteutetaan luokassa, jonka jälkeen oppilaat voivat tutustua kirjastoautoon. Järjestää: Kirjasto  Varaa: Opettaja varaa kirjastopedagogilta 

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä. Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko.  Järjestää: Opettaja. Elämysten Vaasa: Elämyksiä kirjallisuudesta, mitä satuja ja tarinoita liittyy Vaasaan?  Järjestää: Opettaja, voi yhdistää Lulun lukupaketin tilaamiseen  

Vuosiluokka 2  

Tavoitteet:  

• Oppilas ylläpitää ja kehittää lukutaitoaan ja lukuinnostustaan.  

• Oppilaassa herää kiinnostus lastenkirjallisuuteen.   

• Oppilas pystyy lukemaan omalle tasolleen sopivan kirjan ja kertomaan siitä muille.  

• Oppilas tutustuu kirjastopalveluihin ja osaa käyttää niitä.  

Sisällöt:  

• Lainauskäynnit: Kaikki ryhmät ovat tervetulleita kirjastoon lainauskäynnille. Lainauskäynti onnistuu myös ennen kirjaston avaamista. Varaa käyntiaika etukäteen, varsinkin jos haluat ohjatun käynnin tai käynnin ennen aukioloaikaa. Voit varata luokallasi myös vakituisen kirjastoajan kerran viikossa tai harvemmin pääkirjastosta tai omasta lähikirjastostasi. Lainauskäynnit voi toteuttaa myös kirjastoautolla.  Järjestää: Opettaja  

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä. Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko.  Energinen Vaasa: tieto- ja kertomuskirjoja energia-aiheeseen liittyen (esim. Kestävä kehitys, kiertotalous, ravinto ja ravinnon tuotanto, energian tuotanto, energiateknologia, sähkö, ilmastonmuutos  Järjestää: Opettaja tilaa, kirjasto kerää 

Vuosiluokka 3   

Tavoitteet:   

• Oppilas lukee monipuolisesti lapsille ja nuorille suunnattuja tekstejä.  

• Oppilas oppii käyttämään kirjastoa ja häntä kannustetaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön.  

• Oppilas etsii itseään kiinnostavaa luettavaa ja saa tukea lukuharrastukselleen.  

• Oppilas lukee koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta.  

• Oppilas harjoittelee kuvanlukutaitoa ja pohtii kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.  

• Painotetaan monikulttuurista kieliympäristöä: tutustutaan luokkatovereiden kieliin ja kulttuureihin.  

Sisällöt:  

• Kirjavinkkaus (Kirjastopolku):  Järjestää: Kirjasto  Varaa: kirjastopedagogi, vähintään 2 vko ennen toivottua ajankohtaa.  Muuta: Kerro varausta tehdessäsi, onko vinkkaukseen liittyen erityisiä toiveita (MMT/S2, selkokirjat, helppolukuiset, muita toiveita)  

• Lainauskäynnit.  Järjestää: Opettaja 

Vuosiluokka 4  

Tavoitteet:   

• Oppilas lukee monipuolisesti lapsille ja nuorille suunnattuja tekstejä.  

• Oppilas etsii ja lukee itseään kiinnostavaa ja omalle tasolleen sopivaa luettavaa ja saa tukea omaehtoiselle lukemisen harrastamiselle.  

• Oppilas oppii käyttämään kirjastoa aktiivisesti ja monipuolisesti.  

• Hyödynnetään esimerkiksi kaupunginkirjaston tarjoamaa kirjavinkkausta sekä harjoitellaan lukupiiriä työskentelytapana.  

• Harjoitellaan monilukutaitoa tutustumalla erilaisten lehtien kirjoituksiin. 

• Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja ikäkaudelle suunnattua tietokirjallisuutta sekä pohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.  

Sisällöt:  

• Elämysten Vaasa: Elämyksiä kirjallisuudesta, mitä kirjasto voi tarjota oppimisympäristönä?  Järjestää: Opettaja  

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä. Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko.  Järjestää: Opettaja tilaa, kirjasto kokoaa  

• Lainauskäynnit . Järjestää: Opettaja 

Vuosiluokka 5  

Tavoitteet:   

• Oppilas lukee monipuolisesti lapsille ja nuorille suunnattuja tekstejä.  

• Oppilas oppii käyttämään kirjastoa.  

• Oppilas oppii kehittämään omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiään, arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä käyttämään mediaa ja kulttuuripalveluja.  

• Oppilas tutustuu median tuottamiin kuviin.  

• Oppilas tuottaa oman sanoma- tai aikakauslehtijutun.  

Sisällöt:  

• Tiedonhaun opetus (Kirjastopolku): Video-opastus ja omatoimisia tehtäviä kirjaston verkkosivun / verkkokirjaston käytöstä. Järjestää: Kirjasto  Varaa: Kirjastopedagogi, vähintään 2 vko ennen toivottua ajankohtaa  

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä.  Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko.  Energinen Vaasa: tieto- ja kertomuskirjoja energia-aiheeseen liittyen (esim. Kestävä kehitys, kiertotalous, ravinto ja ravinnon tuotanto, energian tuotanto, energiateknologia, sähkö, ilmastonmuutos  Järjestää: Opettaja tilaa, kirjasto kokoaa  

• Lainauskäynnit . Järjestää: Opettaja 

Vuosiluokka 6  

Tavoitteet  

• Oppilas lukee monipuolisesti lapsille ja nuorille suunnattuja tekstejä.  

• Oppilas tutustuu journalismiin sanoma- ja aikakauslehtien avulla   

• Oppilas tuottaa oman sanoma- tai aikakauslehtijutun.  

• Tutustutaan elokuvagenreihin. Tarkennetaan kirjallisuuden alalajeja. Kannustetaan ja tuetaan oppilaan omaehtoista kulttuuriharrastuneisuutta.  

Sisällöt  

• Mahdollisesti etävinkkaus yhdessä alueen muiden kirjavinkkaajien kanssa. Järjestää: Kirjasto  

• Lainauskäynnit.  Järjestää: Opettaja  

• Aikakausmedian Tehdään juttu kirjastossa -mediakasvatuksen oppimiskokonaisuus. Tehtävät tehdään opettajan johdolla, kirjastovierailulla käydään opettajan ohjaamana tutustumassa sanoma- ja aikakauslehtiin. Tavoitteet: monipuolinen tiedonhaku, omien lehtijuttujen tekeminen. Ilmainen materiaali, lisätietoa ja tilausohjeet https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/mediakasvatusmateriaalit-eri-opetusasteille/mediakasvatus-kouluissa/tehdaan-juttu-kirjastossa/    Järjestää: Opettaja, pyydä tarvittaessa kirjastolta opastusta 

Vuosiluokka 7  

Tavoitteet:  

• Hyödynnetään lähiympäristöä sekä kaupungin kulttuuri- ja mediatarjontaa (esimerkiksi kirjastopalveluja)  

• Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.  

• Integroidaan tekstin ymmärtämisen strategioita ja lukutaidon kehittymistä myös eri oppiaineiden teksteihin.  

• Havainnoidaan erilaisia tekstilajeja ja huomioidaan opetuksessa monilukutaito ja laaja tekstikäsitys: tutkitaan sanallisia, kuvallisia, auditiivisia, numeerisia ja kinesteettisiä eli eleisiin ja ilmeisiin pohjautuvia tekstejä.  

• Harjoitellaan kaunokirjallisuuden päälajien sekä peruskäsitteiden tuntemusta.  

• Käytetään kaunokirjallisuuden päälajien ja peruskäsitteiden käyttöä tekstien tulkitsemisen välineenä.   

• Tutkitaan myös kuvaa ja tekstiä yhdistäviä tekstilajeja, kuten sarjakuvaa yhteistyössä esimerkiksi kuvataiteen kanssa.   

• Tarkastellaan kerronnan keinoja kirjallisuuden ja esimerkiksi elokuvan näkökulmasta.  

• Kokonaisteoksia luettaessa keskitytään nuortenkirjallisuuteen.  

• Oppilas voi osoittaa kirjallisuuden harrastuneisuutta esimerkiksi lukudiplomin avulla.   

• Oppilas löytää omiin mielenkiinnonkohteisiin ja taitotasoon sopivaa luettavaa  

Sisällöt  

• Amazin Library Race (Kirjastopolku): Toiminnallinen tutustuminen pääkirjastoon ja talon muihin toimijoihin Järjestää: Kirjasto  

Varaa: opettaja varaa kirjastopedagogilta, vähintään 2 vko ennen toivottua ajankohtaa  

• Lainauskäynnit  Järjestää: Opettaja  

• Elämysten Vaasa: Elämyksiä kirjallisuudesta, tietokannat ja tietoverkot yhteistyössä kirjaston kanssa  Järjestää: Opettaja, pyydä tarvittaessa neuvoja kirjastolta  

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä. Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko.  Järjestää: Opettaja tilaa, kirjasto kokoaa 

Vuosiluokka 8   

Tavoitteet:  

• Hyödynnetään lähiympäristöä sekä kaupungin kulttuuri- ja mediatarjontaa (esimerkiksi kirjastopalveluja)  

• Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.  

• Tarkastellaan kaunokirjallisia tekstejä eri alalajien näkökulmasta.   

• Asiatekstien opiskelussa havainnoidaan tieto- ja mielipidetekstien eroja, pyritään nimeämään eri tekstilajeja sekä tunnistamaan niille tyypillisiä piirteitä ja kohderyhmiä.   

• Voidaan tutkia erilaisia vaikuttamisen tapoja ja kielellisiä piirteitä sekä toisen tekstiin viittaamista, perustelutapoja ja retorisia keinoja.   

• Laajennetaan kaunokirjallisuuden tulkintaa sekä syvennetään kerronnan keinojen ja käsitteiden käyttöä tulkinnassa.  

• Oppilas oppii valitsemaan, käyttämään, tulkitsemaan ja arvioimaan monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä.  

• Luetaan runoja ja nuortenkirjallisuutta sekä voidaan tutustua myös aikuistenkirjallisuuteen ja eri lajien klassikoihin.  

Sisällöt  

• Kirjavinkkaus (Kirjastopolku):  Järjestää: Kirjasto  Varaa: kirjastopedagogi, vähintään 2 vko ennen toivottua ajankohtaa . Muuta: Kerro varausta tehdessäsi, onko vinkkaukseen liittyen erityisiä toiveita (MMT, selkokirjat, helppolukuiset, muita toiveita)  

• Lainauskäynnit.  Järjestää: Opettaja  

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä. Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko. Merellinen Vaasa: tieto- ja kertomuskirjoja merelliseen aiheeseen liittyen. Järjestää: Opettaja tilaa, kirjasto kokoaa  

Vuosiluokka 9  

Tavoitteet:  

• Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.  

• Korostetaan monilukutaidon ja tekstinymmärtämisen merkitystä jatko-opinnoissa ja työelämässä.  

• Kiinnitetään huomiota myös eri kulttuurien vaikutteisiin Suomessa sekä monikulttuurisuuteen.   

• Hyödynnetään monipuolisesti paikallista kulttuuria oppimateriaalina sekä Vaasan kaupungin kulttuuriopetussuunnitelmaa.  

• Tutustutaan yleisen kirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin ja keskeisiin tyylivirtauksiin (erityisesti romantiikka, realismi, modernismi ja nykykirjallisuus).   

• Voidaan toteuttaa jokin kirjallisuuteen liittyvä projekti, esimerkiksi kirjallisuuskansio tai -portfolio, esite tai ryhmätyöprojekti, jonka suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan myös oppilaiden osallisuus.   

Sisällöt  

• Lainauskäynnit.  Järjestää: Opettaja 

• Lulun lukupaketti: Voit tilata ryhmällesi aineistopaketin ennakkoon ja noutaa sen haluamastasi kirjaston yksiköstä. Lomake aineistopaketin tilaukseen löytyy täältä. Aineistopaketin toimitusaika on vähintään yksi viikko.  Energinen Vaasa: tieto- ja kertomuskirjoja energia-aiheeseen liittyen (esim. Kestävä kehitys, kiertotalous, ravinto ja ravinnon tuotanto, energian tuotanto, energiateknologia, sähkö, ilmastonmuutos  Järjestää: Opettaja tilaa, kirjasto kokoaa. 

Lukemisen vuosikello

Konkreettiset ideat 

Tähän osioon on koottu konkreettisia ideoita lukemisen lisäämiseen koululaisten arkeen. Ideat on jaettu kolmeen kategoriaan: Kirjojen esillepano ja saatavuus, Lukemiseen innostavat ympäristöt ja Tehtäviä ja työtapoja. 

Kirjojen esillepano ja saatavuus 

Eteiskirjasto  

monikieliset perheet, alkuopetus Luokassa/koulun eteisessä/käytävällä kirjoja lainattavissa yön yli ilman kirjastokorttia, eli kynnys niin matalaksi kuin vain saadaan. Hyviä kokemuksia etenkin monikielisten perheiden kanssa ja alkuopetuksessa.  

Luokan kirjahylly 

Luokassa on tietyssä paikassa luettavaa, jota luetaan aina sopivissa hetkissä. Tarjonnan täytyy olla monipuolista; sarjakuvia, lehtiä, vieraskielistä materiaalia, novelleja. Luettavat hankitaan kirjastojen poistopisteistä, ym. eri tavoilla. Oppilaat voivat askarrella kirjahyllyn esimerkiksi tukevista pahvilaatikoista. 

Pop up -kirjasto  

Pop up -kirjasto yhteistyössä kirjaston kanssa esim. Kodin ja koulun päivänä. Oppilaat saavat lainata kirjoja ja vanhemmille tarjotaan mahdollisuus teettää lapselleen kirjastokortti. Kirjaston henkilökunta voi pyydettäessä mainostaa myös monikielistä kirjastoa. 

Kirjanvaihtopöytä  

Koulun aulassa pöytä, johon saa tuoda kirjoja ja josta saa ottaa kirjoja. Kirjoja saa tutkia ja lueskella välitunneilla, vaikka ei haluaisi viedä kotiin mitään. 

Lukemiseen innostavat ympäristöt  

Kirjakahvila 

Jos juot kahvia/kaakaota/teetä, kädessä on oltava kirja. Voidaan järjestää välitunnilla tai kerhona.  

Lukumaja, kaksi varianttia 

Askarrellaan pahvilaatikosta lukumaja, jossa voi lukea taskulampun valossa. Lukumajan voi linkittää palkintosysteemiin niin, että ansaituilla pisteillä voi lunastaa lukuaikaa majassa.  

Tehtävän voi toteuttaa myös siten, että oppilaat tuovat mukanaan kotoa lukumajan rakentamista varten esim. viltin ja rakentavat omalle paikalleen oman lukumajan. Mukana voi olla myös esim. tasku- ja/tai otsalamppu, pehmolelu jne. 

Lukubileet 

Oppilailla omat lukukirjat, herkkuja ja viltti 

Lukumatto 

Matto, jonka päällä voi loikoilla lukemassa parin kanssa vuorolukua. 

Vaihtelevat lukupaikat 

Luokassa, pöydän alla, käytävällä, ulkona. Koulun kirjastossa, jossa on säkkituolit ja sohvat. Lukupicnic: viltti ja hyvää syötävää ja kaunis ilma ja hyvä kirja. 

Lukuvälkkätoiminta ja lokakuun lukukilpailu 

Yksi välituntivalvoja jää valvomaan oppilaita, jotka valitsevat lukemisen välitunnin ajaksi. Oppilas voi lukea haluamaansa kirjaa. Oppilailla on mahdollisuus tulla kirjan kanssa sovittuun tilaan lukemaan välitunnilla (hiljainen välitunti) tai vaihtoehtoisesti oppilaat saavat tulla kuuntelemaan aikuista, joka lukee heille kirjaa. 

Lokakuussa (tai miksei jossain muussa omalle koululle sopivassa kuussa) järjestetään Lokakuun lukukilpailu. Kilpailussa seurataan lukuvälkkiin osallistuvien oppilaiden aktiivisuutta. Ahkerin lukuvälkän kävijä palkitaan. 

Aamunavaus lukemisen merkeissä 

Koko koulun tai luokka-asteen tai luokan yhteinen aamunavaus lukemisen merkeissä. Esim. Koulun yhteinen aamunavaus siten, että salissa luetaan jokin satu ääneen. Joko oppilaat lukevat tai joku aikuinen lukee. 

Tehtäviä ja työtapoja 

Ateljee-toimintamalli 

Oppilaat lukevat oikeita kirjoja aapisen ja lukukirjojen tilalla. Ateljee on äidinkielen opettamisen toimintamalli. Sen tavoitteena on tukea lasten lukutaidon kehittymistä ja lukuinnon syntymistä. Ateljee on tapa organisoida äidinkielen tunnit siten, että oppilaat työskentelevät aktiivisesti merkityksellisten lukemis- ja kirjoittamistehtävien parissa.  

Toimintamallin ideana on äidinkielen osataitojen mallintaminen, tavoitteen asettaminen, harjoittelu ja arviointi kuuden ateljeen avulla. Ateljeeta ovat itsenäinen lukeminen, luova kirjoittaminen, oikeinkirjoitus ja kielioppi, kuunteleminen, yhdessä lukeminen ja vuorovaikutus. 

Lukeminen on osa jokaista päivää ja lukustrategioiden oppimiselle varataan paljon aikaa.  Oppimateriaalina käytetään autenttista materiaalia ja erilaisia tekstilajeja ja opetus rakentuu kirjallisuuden ympärille. Lapselle annetaan mahdollisuus strukturoituun valintaan ja teksteistä keskusteluun. 

Lätäkkö – lasten kulttuuriviikot 1. – 31.10. 

Ilmoita ryhmäsi tapahtumiin, ilmoittautuminen verkossa: https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/kulttuuripalvelut/lastenkulttuuritoiminta-vaasassa/latakko-lasten-kulttuuriviikot/  

Dokumentoi ryhmäsi osallistuminen Lätäkön toimintaan esimerkiksi kuvina ja lähetä kirjastolle. Ryhmien omat tapahtumat lisätään Lätäkön ohjelmaan ja tehdään näin koulujen lukutaitotyötä näkyväksi muita inspiroimaan.  

Kirjakahvila 

Jos juot kahvia/kaakaota/teetä, kädessä on oltava kirja. Voidaan järjestää välitunnilla tai kerhona.  

Lukuläksy 

Oppilaat saavat joka päivä lukuläksyn, joka merkitään lukuläksymonisteeseen. Huoltaja merkitsee lukuläksyn suoritetuksi allekirjoituksellaan. Menetelmä sopii alkuopetuksen lisäksi myös isommille oppilaille. Tätä voi soveltaa myös luokilla 7 – 9 esimerkiksi kuuriluontoisesti. 

Pulpettikirja, reppukirja 

Pulpettikirjan tai reppukirjan lukeminen säännöllisesti lisätehtävänä, kun varsinainen tehtävä on valmis. 

Kurkistuslaatikot 

Rakennetaan kirjalliseen teokseen pohjautuen kurkistuslaatikoita. Oppilaat voivat lisäksi keksiä ja kirjoittaa tekstejä kurkistuslaatikoiden yhteyteen. 

Uusi kirja olemassa olevan kirjan nimellä tai jatko-osa 

Kirjoitetaan oma kertomus jo olemassa olevan kirjan nimen perusteella tai jatko-osa luetulle kirjalle. 

Uutiskatsaus 

Opettaja poimii uutislinkkejä, jotka luetaan yhdessä ja aiheesta keskustellaan. 

Uutiskatsaus -aamunavaus 

Esimerkiksi joka perjantaina aamunavauksena on uutiskatsaus koko koululle. 

Lukuseinä/kirja-arvosteluseinä 

Esim. 1–2lk, 3–4lk ja 5–6lk kokoavat käytävälle yhteisen lukuseinän. Lukuseinän sisältö ikätason mukaisesti. Oppilaat tekevät lyhyen kirja-arvostelun tai referaatin lukemastaan kirjasta. Ajatuksena se, että oppilaat voivat löytää tältä seinältä ideoita kirjoihin, joita haluavat lukea, koska välillä tuntuu olevan haastavaa löytää mieleistä lukemista.  

Hippiäisen lukumatka 

Lukuhaaste, joka toteutetaan luokassa lintujen syksy- ja kevätmuuton aikaan. Haasteessa kerätään lukuminuutteja ja lennätetään hippiäinen Vaasasta Koillis-Afrikkaan (syksy) tai takaisin Vaasaan (kevät). 

Täydellinen kirja -tehtävä 

Oppilaat saavat pohtia, minkälaisista kirjoista pitävät. Apuna kysymyksiä. 

Lasten omat kirjavinkkaukset  

Oppilaat valitsevat 1-3 lukemaansa kirjaa, joista pitivät, ja esittelevät ne muille luokkalaisilleen. Vinkkaukset voi tehdä suullisesti, PP-esityksinä tai videoina. 

Kirjasuunnistus salissa 

Liikuntasaliin on laitettu ympäriinsä esille erilaisia kirjoja (satukirjat, sarjakuvat, runokirjat, tietokirjat, romaanit). Oppilaat tulevat tilaan opettajansa kanssa ja heillä on luokka-astetta varten tehdyt tehtävämonisteet, joissa on kirjoihin liittyviä kysymyksiä. Lapset kiertävät salissa ja tutustuvat samalla kirjoihin etsien kysymyksiin vastauksia.  

QR-koodien takaa kuunneltavat sadut ja niihin liittyvät tehtävät 

Oppilaat voivat kirjoittaa/lukea ääneen omia tarinoita. Tarinasta luodaan QR-koodi. Tarinaan voi myös liittää tehtävän. Esimerkiksi isokummit voivat toteuttaa tehtävän pikkukummeille. 

Koulu lukee -tapahtuma sekä runo- ja kuvituskisa 

Järjestetään tempauksena esimerkiksi kahden viikon ajan. Tapahtuma-aikana jokaisessa luokassa luetaan päivittäin sovitun ajan verran (esim. 15 min päivässä). 

Runo- ja kuvituskisa 

Lukuviikko tai muu lukutapahtuma huipentuu oman runon kirjoittamiseen yksin, pareittain tai ryhmässä. Runo myös kuvitetaan. Valitaan jokaisesta luokasta yksi runo yhteiseen näyttelyyn, josta palkitaan eniten ääniä saanut runo esimerkiksi vanhempainyhdistykseltä saadulla palkinnolla (esim. lahjakortti kirjakauppaan). 

Eläytyvä lukeminen 

Lukutavan arpominen hyrrällä. 

Tarinan kirjoittaminen yhdessä  

Oppilaat kirjoittavat tarinaa esim. Wordissa jaettuun tiedostoon vuorotellen parin kanssa. Kumpikin kirjoittaa virkkeen kerrallaan. Molemmat työskentelevät omalla laitteellaan. Prosessin aikana ei saa keskustella. Lopuksi annetaan tarinat ryhmän muille oppilaille luettaviksi. Tarinan kirjoittamisen apuna voi käyttää kuvaa, luettua tai kuunneltua tarinaa, juonikortteja, tarinanoppia tai muita apuvälineitä.  

Unicef-kävely 

Unicef-kävelyyn on yhdistetty lukeminen. Oppilaat ovat kiertäneet Unicef-kävelyn matkaa ja päivän aikana on lisäksi luettu. https://www.unicef.fi/unicef-kavely/    

Lukupäivä  

Teema-päivä, joka sisältää koko koulun yhteisen lukuhetken. Kaikki luokat käyvät kirjastossa lainaamassa kirjoja aikataulutetusti. Opettajille jaettu valmiiksi erilaisia tehtäviä, joista voi valita luokilleen sopivia, esim. Oppilaiden omat kirjavinkkaukset, eri asennoissa lukeminen, eläytyvä lukeminen (arvotaan lukutapa). 

Kirjallisuusviikot 

Luokissa erilaisia lukuprojekteja esimerkiksi 6-luokilla fantasiakirjallisuus  

Hämärän hyssy – teemapäivä 

Rauhallinen teemapäivä, jonka aikana mm. luetaan kirjoja. 

Pelottavien kirjojen päivä 

Päivä, jonka aikana keskitytään pelottaviin kirjoihin ja kauhugenreen. Päivän teemaan sopii hyvin esimerkiksi lukeminen peiton alla taskulampun valossa tai pelottavaan asuun pukeutuminen. 

Lue pehmolelulle 

Ota kouluun mukaan pehmolelu, jolle lukea. Pehmolelun voi myös valmistaa itse käsityön tunneilla. Pehmolelu voi käväistä koululla päiväseltään tai asua koululla vaikkapa viikon verran tai pidempäänkin. Koulussa valmistettu pehmolelu voi asustaa koululla hyvin koko lukuvuodenkin. 

Muumi-päivä, Harry Potter -päivä tai muu teemapäivä 

Luokan, luokka-asteen tai muun sopivan ryhmän teemapäivä, joka rakennetaan tietyn kirjasarjan ympärille. Päivään voi sisältyä lukemisen lisäksi käytännössä mitä tahansa oppiaineita. 

Lue ja liiku -kampanja 

Liikkuvan koulun kampanja, jossa yhdistyy liike ja lukeminen. Löydät lisätietoa ja 10 erilaista tapaa toteuttaa Lue ja liiku -kampanjaa Liikkuvan koulun verkkosivuilta. https://liikkuvakoulu.fi/ideapankki/idea/10-erilaista-tapaa-toteuttaa-lue-ja-liiku-kampanjaa/  

Helmet-lukuhaaste, 300 minuutin haaste ja muut lukuhaasteet 

Erilaiset lukuhaasteet, joissa oppilas lukee tietyn määrän sivuja, minuutteja, kirjoja tai muun sovitun yksikön. 

Read hour  

8.9. on järjestetty lukutunti, jonka aikana kaikki lukevat. https://nuori.fi/readhour/   

Lukuviikko 

Lukuviikko on perinteisesti järjestetty huhtikuussa. Mikäli koulu toivoo kirjastoyhteistyötä lukuviikolle, on kuitenkin hyvä miettiä muita ratkaisuja. Kirjastoon on hyvä olla yhteyksissä yhteistyön sopimiseksi ajoissa. Voisiko luettavaa lainata lukuviikkoa ajatellen jo hyvissä ajoin etukäteen?  

Monikieliset kirjat -päivä 

Esimerkiksi erikielisten kirjojen esittelyä, lukemista, vinkkaamista, näyttelyitä. Yhteistyötä kirjaston kanssa voi ehdottaa tämän aiheen tiimoilta. 

Koko koulu lukee -lukutoukka, joka kiertelee koulun portaikossa 

”Koko Hutski lukee” -lukutoukasta alkunsa saanut lukuprojekti. Luetaan ja saadaan sovitusta määrästä lukemista lisää pituutta toukkaan, joka kiertelee koulun portaikossa 

Lukuhetkiä kummiluokkien kesken 

Säännölliset lukuhetket kummien kanssa. Isokummit lukevat ykkösille ja toisin päin. 

Kirjavinkkaukset 

Kirjavinkkaaja vierailulle kouluun tai luokka vierailulle kirjastoon. Myös etäkirjavinkkauksia järjestetään. 

Opettajien lapsuuden lempikirjat näyttely + arvauskilpailu 

Opettaja valitsee kirjan, joka on puhutellut häntä, jäänyt parhaiten mieleen. Ottaa kannesta kuvan ja laittaa kannen yhteyteen oman lapsuuskuvansa. Oppilaat saavat yrittää ratkaista oikeat henkilöt kirjojen kansiin. 

Lukubingo  

Oppilaat saavat lukubingon esim. syyslomaksi. Loman jälkeen palautetut, suoritetut bingot kootaan yhteen. Niistä arvotaan muutama voittaja, jotka saavat pienen palkinnon. 

Lapselle tärkeä aikuinen vieraana luokassa 

Isien tai äitien aamuna isät, papat, äidit, mummot, isä- ja äitihahmot saavat luokassa vierailun aikana lukea lapselleen tai muutamalle lapselle. Luokassa tarjolla erilaisia kirjoja tätä varten. Lapsi voi myös kotoa ottaa mukaan haluamansa kirjan. 

MLL:n lukumummi/-vaari -toiminta 

Luokalla on lukumummi tai –vaari, joka tapaa tiettyjä oppilaita kerran viikossa n. 20 minuutin ajan. Tapaamisia yhteensä 10 kertaa ja oppilas kerää tästä leimoja/tarroja lukupassiin. https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/lukumummit-ja-vaarit/  

Luenpa-kartoitus 1-6lk 

Lukunopeuden kehittyminen näkyy konkreettisesti oppilaiden itsensä värittämänä diagrammina (sanoja/ 1min. syksyllä ja keväällä) https://www.opinpaikka.fi/luenpa-kirja/  

Lukeminen osana monialaista oppimiskokonaisuutta: Energinen Vaasa 

Hei kaikki toimii -materiaalin käyttö 2.- ja 5.-luokkalaisten yhteisellä oppitunn(e)illa.  

Jaetaan oppilaat sekaryhmiin, joissa oppilaat lukevat Hei kaikki toimii -kirjasta.  

Kirjasen pohjalta opettajat voivat luoda valmiin Kahoot-/ Blooket-tietovisan tai vaihtoehtoisesti antaa oppilaiden itse keksiä tietovisakysymyksiä ja niihin vastausvaihtoehdot. 

Lapset ja nuoret suunnittelemassa 

Koululaiset otetaan mukaan suunnittelemaan koulun kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia, kuten lukupiirejä, kirjailijavierailuja ja kirjallisuuskampanjoita.  

Kielitietoisen opettajan huoneentaulu

1. Luo suomen kielen harjoittelulle turvallinen ja kannustava ilmapiiri opetusryhmässäsi.
2. Käytä kuvia ja havainnollista opetuspuhettasi sekä opetustekstejä.
3. Laita esiin opetuskokonaisuuden tavoitteet ja keskeiset käsitteet.
4. Avaa huolella keskeisimmät käsitteet ja toista niitä riittävästi.
5. Mahdollista kaikkien oppilaiden osallistuminen: a. eriyttämällä tehtäviä. b. käyttämällä avoimia kysymyksiä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. c. käyttämällä valmiita vastausten alkuja.
6.  Auta oppilasta havainnoimaan oppiaineen tekstilajeille tyypillisiä piirteitä.
7. Opeta lukustrategioita, jotka auttavat hahmottamaan tekstikokonaisuuksien osia.
8. Osoita tasavertaisesti arvostusta oppilaidesi osaamiin kieliin ja edellytä sitä myös oppilailtasi.
9. Anna oppilaillesi mahdollisuuksia käyttää kaikkia osaamiansa kieliä oppimisensa tukena.
10. Luo oppimistilanteita, joissa keskustellaan kielistä, käytetään eri kieliä rinnakkain ja vertaillaan niitä.
11. Kannusta huoltajia tukemaan lastaan omilla kielillään kotitehtävien tekemisessä ja lukemaan tälle ääneen.
12. Kannusta oppilaitasi lukemaan säännöllisesti suomeksi ja muilla käyttämillään kielillä.

Miten kieli- ja kulttuuritietoista oppimisympäristömme on?

Itsearviointilomake kehittämiskohteiden kartoittamiseksi kouluille/päiväkodeille/opettajille. Soveltuu myös edistymisen seurantaan (Pisteytys: kyllä=2, jonkin verran=1, ei ollenkaan=0).

Oppimisympäristö ohjaa oppilasta…

Oppimisympäristö ohjaa oppilasta…