Uuden työntekijän rekrytointi vaatii työnantajalta aina aikaa, rahaa ja henkilöresursseja. Rekrytointia tehostaa huolellinen suunnittelu.
Tapaa ja haastattele työnhakijoita kasvokkain ja verkossa. Verkostoidu koulutusorganisaatioiden, palveluntarjoajien ja muiden yritysten kanssa.
Kerro selkeästi ja konkreettisesti tehtävän sisällöstä ja sen hoitamiseen vaadittavasta osaamisesta, kielitaidosta ja palkkatasosta. Mieti ennalta, mitä taitoja voi oppia työssä ja mitä osaamista tarvitaan ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Ulkomaalaiset arvostavat suomalaista hyvää työilmapiiriä, työtiloja- ja välineitä sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä, joten kerro myös niistä!
Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyvän viranomaisasioinnin kaikkiin vaiheisiin on saatavilla apua. Työntekijää koskevat samat lait ja työehtosopimukset kotimaasta huolimatta, mutta joitakin erityisvelvoitteita työnantajalle on. Työnteko-oikeus määräytyy kansalaisuuden mukaan. Yleistyvä tapa on, että työnantaja vastaa oleskeluluvasta – se on erinomainen keino erottua kilpailijoista, sillä ulkomaalaisesta prosessi voi tuntua haastavalta.
Työnantajan tulee aina varmistua siitä, että hänen EU/ETA-alueen ulkopuolisesta maasta tulevalla ulkomaalaisella työntekijällään on oikeus tehdä töitä Suomessa. Työskentelyoikeuden työnantaja voi todentaa oleskelulupakortista. Tämä oikeus saadaan hakemalla oleskelulupaa hyväksytysti.
EU-/ETA-kansalainen ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa, mutta hänen tulee tehdä oleskeluoikeuden rekisteröinti Maahanmuuttovirastossa kolmen kuukauden kuluessa.
Pohjoismaan kansalaisen ei tarvitse rekisteröidä oleskeluoikeutta, mutta hänen tulee käydä henkilökohtaisesti rekisteröitymässä Digi- ja väestötietovirastossa.
Työntekijäsi pitää hakea oleskelulupaa, jos hän ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen. Työntekijän pitää hakea oleskelulupaa itse. Voit kuitenkin neuvoa häntä oikean hakulomakkeen valinnassa.
Työnantajan tulee rekisteröidä ulkomaalainen työntekijä Enter Finland -palvelussa. Viikon kuluessa tulee tämän palvelun kautta myös toimittaa tiedot työsuhteesta Työllisyyspalveluille.
Ulkomaalaisen työntekijäsi työsopimuksesta tulee käydä ilmi kaikki samat tiedot kuin suomalaisten työntekijöidesi kohdalla. Varmista, että työntekijäsi on ymmärtänyt sopimuksen sisällön.
Yrityksesi voi hakea työllisyyspalveluiden harkinnanvaraisesti myöntämää palkkatukea työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Tukea myönnetään useimmiten 5 tai 10 kuukauden ajaksi. Palkkatukijaksoon vaikuttavat palkattavan henkilön työttömyyden kesto ja alentuneen työkyvyn vaikutus työtehtävässä suoriutumiseen. Tuen suuruus on enimmillään 1260–2020 euroa kuukaudessa. Palkkatukea voidaan myöntää työsuhteeseen, joka on toistaiseksi tai määräaikaisesti voimassa oleva, oppisopimuskoulutukseen sekä osa-aikaiseen työsuhteeseen. Lisätietoja: Palkkatuki – Palvelut – Työmarkkinatori
Targeted Mobility Scheme- hankkeet tukevat rekrytointeja maasta toiseen EU-alueella, Norjassa ja Islannissa. Tuen määrä yritykselle on 1390–1750 euroa/rekrytoitu työntekijä. Tuki on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, ja perustuu työnantajan laatiman perehdyttämisohjelman laajuuteen. Vastaavasti myös työntekijä voi hakea tukea esimerkiksi muuttokustannuksiin ja kielikoulutukseen. Lisätietoa: Työmarkkinatori
Kouluttamalla oppisopimuksella työntekijän työpaikalla saat juuri sinun yrityksellesi sopivinta osaamista nopeasti ja kustannustehokkaasti. Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jonka kesto on 4–36 kuukautta. Oppisopimuksen aikana työntekijä suorittaa perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa. Työnantajalle voidaan maksaa korvausta opiskelijan kouluttamisesta ja ohjaamisesta. Koulutuskorvaus sovitaan oppisopimuksessa erikseen ja on tutkinnosta riippuen 0–150 €/kk. Lisätietoja oppisopimus.fi
Tutustu myös alla olevista linkeistä Vaasan ammattioppilaistosten tarjoamiin oppisopimuksiin.
Koulutussopimusjakso on toisen asteen ammatillisiin opintoihin kuuluva työpaikoilla tapahtuvaa oppimista eli nk. työharjoittelua. Koulutussopimuksella tehty työharjoittelu ei ole työsuhde, eikä sen ajalta makseta palkkaa. Sopimuksen pituus sovitaan opiskelijan tutkinnon osien mukaan. Lisätietoja: koulutussopimus.fi
Määräajan kestävää työnantajan lukuun tehtävää työtä, joka on yleisesti kestoltaan muutamista viikoista kolmeen kuukauteen. Tarkoituksena on perehdyttää harjoittelija työelämään ja lisätä hänen ammattitaitoaan. Työharjoittelusta käytetään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa nimitystä korkeakouluharjoittelu. Työttömän työnhakijan työharjoittelu tehdään Työllisyyspalveluiden kautta työkokeiluna.
Työllisyyspalveluiden kautta haettavissa työvoimakoulutuksissa opiskelee paljon eri alojen osaajia, jotka etsivät työ- tai työharjoittelumahdollisuuksia koulutuksen ajalle tai sen jälkeen. Tästä joukosta on mahdollista löytää juuri yrityksen tarpeita vastaava osaaja.
Yrityksesi saa apukäsiä käyttöönsä ja mahdollisuuden myöhemmin rekrytoida talon tavat tuntevan työntekijän. Työkokeilijat ovat tyypillisesti työhön palaavia tai nuoria, jotka hakevat uutta suuntaa alavalinnalle tai opintosuunnalle. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä sen ajalta makseta palkkaa. Työkokeilu kestää tyypillisesti 1–3 kuukautta, enintään 6 kuukautta. Lisätietoja: Työkokeilu – Palvelut – Työmarkkinatori