Työntekijät kertovat

Christoffer Rönnlund, tonttipäällikkö
Susanna Helenelund, piiripuutarhuri
Teemu Peltonen, asumisneuvoja
Nina Takala, näyttelyamanuenssi
Lauri Leminen, hr-controller
Laura Haakana, yksilövalmentaja
Henna Nurmikoski, työhyvinvointivastaava
Eija Torkko, palveluneuvoja
Tatjana Asplund, liikuntasuunnittelija
Maija Hauta-aho, kampaaja-maskeeraaja
Elena Luoma, luokanopettaja
Eija Huttunen, rehtori
Pauliina Pääkkönen, markkinointisuunnittelija
Sari Höglund, rekrytoija
Marja Mikola, asianhallinnan erityisasiantuntija
Janne Viinikka, lastenhoitaja
Tiina Mäenpää, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Mari Soininen, perhepäivähoitaja
Päivi Korkealaakso, kaavoitusjohtaja
Jukka Talvi, kuntatekniikan johtaja
Anu Rinne, HR-controller
Pauliina Leppänen, liikuntaryhmien ohjaaja
Elisabeth, esteettömyyskoordinaattori
Paula Virtanen, varhaiskasvatuksen opettaja
Ida Kniivilä-Tuominen, varhaiskasvatuksen opettaja
Marita Tuomisto, lastenhoitaja
Mira Puolamäki, varhaiskasvatuksen opettaja
Ida Grander, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Christoffer, tonttipäällikkö

Vaikka lapsuuden haaveammatti lentäjänä kiehtoo tonttipäällikkö Christoffer Rönnlundia edelleen, viihtyy hän hyvin ihmisläheisessä työssään mukavan ja ammattitaitoisen tiimin vetäjänä. Työ vaatii koordinointi-, neuvottelu- ja asiakaspalvelutaitoja ja palkitsee erityisesti silloin, kun näkee kaupungin kehittyvän hyvään suuntaan.

 

Mitä teet?

Vedän tonttitiimiä, joka vastaa kaupungin maa- ja vesialueiden hallinnasta. Edustamme kaupunkia maanomistajana eli luovutamme tontteja vuokraamalla tai myymällä, ostamme maata, teemme erilaisia sopimuksia sekä neuvottelemme ihmisten ja yritysten kanssa. Meidän kanssamme neuvotellaan esimerkiksi silloin, kun yritykset hakevat sijoituspaikkaa Vaasasta. Lisäksi olemme mukana monessa kaupunkikehityshankkeessa ja kaavaprosessissa, ja myös kalastusasiat kuuluvat meille. 

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Vaihteleva. Olen mukana kokouksissa, neuvottelen, vastaan sähköposteihin ja puheluihin, teen viranhaltijapäätöksiä sekä organisoin erilaisia hankkeita ja tiimin päivittäistä työtä. 

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Viihdyn työssäni: pidän sen vaihtelevuudesta ja monipuolisuudesta. Tykkään sekä palvella ihmisiä että neuvotella heidän kanssaan, ja minulle on tärkeää, että kuntalaiset saavat meiltä hyvää palvelua. Tykkään myös siitä, että voin olla mukana kehittämässä kaupunkiamme hyvään suuntaan.  

Haastavinta on ehkä se, että joudun pitämään monta palloa ilmassa samaan aikaan. Lisäksi se, että monet hankkeet ovat erittäin pitkäjänteisiä ja niiden lopputulos näkyy vasta tulevaisuudessa, tuo vähän lisähaastetta arkipäivään. 

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Se, että hallinnoimme jopa 3900 maanvuokrasopimusta ja että meillä on aika merkittäviä maanvuokratuloja (n. 11 miljoonaa euroa v. 2022). 

Mitä teet työn vastapainoksi?

Liikkuminen on aina ollut minulle tärkeää. Raskaan työpäivän jälkeen lähden mielelläni lenkille tai luontoretkelle. Talvella hiihdän mielelläni, pelaan myös sählyä ja jalkapalloa. Saaristoelämä mökillä kotikylässäni antaa myös hyvää vastapainoa työhön ja lähden mielelläni kalastamaan tai veneilemään, kun on aikaa. 

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Pitää olla itsenäinen, mutta kuitenkin osata työskennellä tiimissä. On myös erittäin tärkeää, että pystyy elämään puolivalmiiden asioiden kanssa, koska yleensä kestää, kunnes kaikki asiat saadaan valmiiksi. Hyvät sosiaaliset taidot auttavat paljon, koska keskustelemme paljon eri ihmisten ja tahojen kanssa. Maanomistukseen liittyvät asiat voivat olla myös arkaluonteisia, joten keskusteluissa ja neuvotteluissa on kyettävä kunnioittamaan muiden mielipiteitä. 

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on kyllä todella hyvä henki sekä tonttitiimissä että koko kiinteistötoimessa. Täällä on erittäin mukavia ja päteviä ihmisiä töissä. Voin ilman muuta suositella työyhteisöämme! 

Susanna Helenelund, piiripuutarhuri

Piiripuutarhurina työskentelevästä Susanna Helenelundista piti tulla opettaja, mutta tie veikin hortonomiopintoihin. Vuodesta 2022 lähtien Vaasan kaupungilla työskennellyt Susanna viihtyy työyhteisössään, ja iloitsee siitä, kun kaikki pääsevät loistamaan työssään.

Mitä teet?

Olen eteläisen hoitopiirin piiripuutarhuri, eli työnjohtajana keskustan, Hietalahden, Suvilahden ja Sundomin viheralueilla. Valvon, suunnittelen töitä, ohjeistan työntekijöitä sekä katson, että heillä on kaikki tarvittavat koneet ja työkalut.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Sellaisia ei ole. Vastailen sähköposteihin ja puhun paljon puhelimessa sekä asukkaiden että työntekijöiden kanssa. Lisäksi yritän tavata kaikki työntekijät pari kertaa päivässä kasvotusten. Päivän aikana voi tulla ongelmia vastaan, jotka pitää ratkaista nopeasti. Varsinkaan kesällä ei ikinä tiedä, millainen työpäivä on vastassa.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on, kun saan olla ulkona koko ajan ja näen kaikki vuodenajat. Työssä näkee heti myös sen tulokset. On kiva huomata, kuinka samat työntekijät haluavat tulla tekemään tätä työtä vuodesta toiseen. He hoitavat työnsä hienosti, koska pääsevät loistamaan siinä, missä ovat hyviä.

Haastavaa on se, että kausi on lyhyt ja monta asiaa pitäisi saada tehtyä kesän aikana, varsinkin touko-kesäkuu on tosi kiireinen. Haasteellista on myös löytää osaavia työntekijöitä.

Millaista täällä on olla töissä?

Viihdyn tosi hyvin ja töihin on kiva tulla. Saan kehittää omaa työtäni sekä toteuttaa itseäni.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Ihmisiä yllättää se, miten paljon viheralueita Vaasassa on ja miten paljon töitä ne tuovat mukanaan. Työ ei ole pelkästään nurmikon leikkuuta, vaan myös kitkemistä, puiden leikkuutta, suunnittelua sekä korjaus- ja siivoustöitä ilkivallan vuoksi. Talvella on hiljaisempi kausi, jolloin siivoamme edellisen kauden pois ja valmistelemme tulevaa kautta.

Pääsetkö loistamaan työssäsi? Miten?

Kun jonkin työvaihe tai urakka saadaan suunnitelmieni mukaan tehtyä ja työt sujuvat, tulee hyvä mieli ja onnistumisen tunne. Silloin voin olla tyytyväinen omaan suoritukseeni.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Kuntoilen, valokuvaan ja ulkoilen lasten kanssa.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Reipas, oma-aloitteinen, ja sellainen, jolla on hyvä peruskunto. Tässä työssä pitää tulla hyvin toimeen myös erilaisten ihmisten kanssa.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on hyvä työyhteisö, josta saa aina vertaistukea ja apua arjessa. Työpaikallamme on myös paljon huumoria.

Teemu Peltonen, asumisneuvoja

Autokauppiaan urasta lapsena haaveillut Teemu Peltonen työskentelee asumisneuvojana. Vaihtelevassa, opettavaisessa mutta haastavassa työssä tukena ovat hyvät kollegat. Omasta hyvinvoinnista Teemu pitää huolta kuntosaliharrastuksen ja työpaikan tarjoaman työnohjauksen avulla. Laaja työhistoria ja kokemus mielenterveystyöstä auttavat myös asumisneuvojan työssä.

Mitä teet?

Olen toiminut Vaasan kaupungin asumisneuvojana toukokuusta 2022 lähtien. Samalla käynnistyi myös Vaasan kaupungin asumisneuvontapalvelu. Toiminta on käynnistynyt vauhdilla, ja palveluun on hakeutunut ensimmäisen toimintavuoden aikana noin 300 asiakasta.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Yleensä työpäivääni sisältyy asiakastapaamisia joko toimistossani tai esimerkiksi asiakkaan tai yhteistyötahon luona. Asiakastilanteet vaihtelevat, joskus tapaan asiakkaan ainoastaan kerran, kun taas joskus asiakkaan tilanne voi vaatia kymmenen tapaamiskertaa. Asiakastapaamisten lisäksi vastaan asiakkaiden kysymyksiin puhelimitse tai sähköpostilla, joskus asiakkaan asia voi ratketa jo yhden puhelun yhteydessä. Lisäksi teemme säännöllisesti ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi pitämällä luentoja asumisesta koululaisille, näitä ei kuitenkaan ole päivittäin. Työpäivän lopuksi pyrin kirjaamaan päivän asiakastapaamiset.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on vaihteleva työnkuva. Asiakastilanteet ovat hyvin vaihtelevia ja samalla opin itsekin joka kerta jotain uutta. Tykkään myös siitä, että työni ei ole ihan sitä perinteikkäintä sosionomin työtä, vaan teen työtä myös monen eri alan osaajan kanssa.

Haastavinta on suuret asiakasmäärät. Asumisneuvojia on toistaiseksi ainoastaan kaksi. Toivottavasti tulevaisuudessa meitä on enemmän, koska asiakkaita riittäisi kyllä useammallekin asumisneuvojalle.

Millaista täällä on olla töissä?

Vaasan kaupungilla on hyvä olla töissä. Minulla on hyvät kollegat, jotka ovat aina tukeneet minua. Lisäksi hyvinvoinnista on huolehdittu esimerkiksi työnohjauksen avulla. Myös palkka on kohtuullinen, joka ei aina sosiaali- ja terveysalalla ole itsestäänselvyys.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Uskon, että moni yllättyy siitä, kuinka paljon teen työtä asunnottomien tai asunnottomuuden uhan alla olevien kanssa. Tämä yllätti aikanaan myös itseni. Asunnottomuutta näkee harvemmin kadulla, kuten esimerkiksi isommissa kaupungeissa. Asunnottomuutta on monenlaista, asunnoton voi oleskella esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona.

Pääsetkö loistamaan työssäsi? Miten?

Pääsen. Minulla on laaja työhistoria, jota pystyn hyödyntämään päivittäin työssäni, esimerkiksi osaamistani mielenterveystyöstä.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Uskon, että tähän työhön voi sopia millainen ihminen tahansa. Tärkeintä on se, että on valmis oppimaan uutta. Tähän työhön hakeutuvan on hyvä tiedostaa se, että työ ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä ja sen takia on hyvä olla esimerkiksi harrastuksia, joiden avulla saa nollattua itsensä työpäivän jälkeen. Asiakkaiden tilanteet voivat olla hyvinkin mutkikkaita. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että pitäisi olla heti asumisneuvonnan superosaaja, vaan työ kyllä opettaa tekijäänsä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on pieni työyhteisö, joka on täynnä huippuosaajia.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Käyn aktiivisesti salilla. Haaveilen myös pyöräilyharrastuksen aloittamisesta.

Nina Takala, näyttelyamanuenssi

Nina Takala avaa ovia työhönsä Vaasan kaupungin museoissa. Näyttelyamanuenssi on museoiden monitoimi-ihminen, joka toimii muun muassa sisällöntuottajana, yhteyshenkilönä ja näyttelysuunnittelijana. Monipuolisessa työssä ei aika käy pitkäksi ja kaikkien yhteinen tavoite on tärkeä: kulttuuriperinnön säilyttäminen ja esittäminen sekä elämysten tuottaminen yleisölle.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Minulla ei ole koskaan ollut mitään ehdotonta haaveammattia. Aivan alaluokilla kysyttäessä ilmoitin haaveammatikseni joko kaupan myyjän tai näyttelijän. Nämä ajatukset jäivät pian, ja pitkään aikaan en tiennyt, mikä minusta tulee isona. Lukion jälkeen päädyin Itä-Suomeen lukemaan kieliä. Aikomuksenani oli tulla kielenkääntäjäksi, mutta vuoden opintojen jälkeen huomasin, että se ei ollut ominta alaani. Yliopistojen valintaoppaita selatessani löysin Jyväskylästä etnologian pääaineekseni. Kun vielä otin yhdeksi sivuaineekseni museologian, loksahti ammatinvalinta kohdalleen, halusin tehdä töitä museossa.

Mitä teet?

Toimin näyttelyamanuenssina Vaasan kaupungin museoissa, sitä ennen tein töitä museon kulttuurihistoriallisten kokoelmien parissa.
Työhöni kuuluu vaihtuvien näyttelyiden sisällön tuottaminen museon eri toimipisteisiin. Paitsi sisällöntuottajana, toimin myös yhteyshenkilönä museon ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja organisaation sisällä eri tiimien ja toimijoiden välillä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tavallinen työpäiväni on vaihteleva ja sisältää monia eri asioita. Työstämme näyttelytiimissä useampaa vaihtuvaa näyttelyä rinnakkain, jolloin omalla työpöydälläni on vähintään kaksi näyttelyä yhtä aikaa.

Yhden näyttelyprosessin aikana mm. hoidan yhteyksiä yhteistyökumppaneihin sekä sähköpostitse, puhelimitse että palavereissa. Suunnittelen näyttelyn sisältöä ja sitä, mitä asioita ja millä tavalla niitä näyttelyssä esitellään. Aika usein työpäivään kuuluu kirjoittamista, esimerkiksi näyttelytekstejä, materiaalia tiedottamisen pohjaksi tai näyttelyyn liittyviä sähköposteja. Saatan myös oikolukea tiimissä työn alla olevien, kollegoiden työstämien näyttelyiden tekstejä tai niiden käännöksiä. Työpäiviin kuuluu myös eri tahojen kanssa pidettäviä palavereja. Päivät sisältävät paljon pieniä yksityiskohtia, jotka vaativat huomiota ja hoitamista.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on monipuolisuus ja se, että pääsen sen kautta tutustumaan moniin sellaisiin asioihin, ilmiöihin ja aiheisiin, jotka ehkä muuten tulisi sivuutettua. On myös innostavaa tuoda näitä mielenkiintoisia asioita yleisön nähtäväksi.

Haastavaa on elää jo hieman tulevaisuudessa, hallita aikatauluja ja koko näyttelyprosessia sekä saada yksittäisen näyttelyn osalta kaikki isot ja pienet asiat tehtyä määräaikaan eli näyttelyn avautumiseen mennessä.

Millaista täällä on olla töissä?

Olen työskennellyt Vaasan kaupungin museoissa vuodesta 2015 alkaen ja viihtynyt työssäni hyvin. Täällä olen saanut tehdä monipuolisesti omaa koulutustani ja osaamistani vastaavia töitä.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Työskentelen pienessä mutta pippurisessa näyttelytiimissä, johon kuuluu näyttelypäällikkö ja kaksi amanuenssia. Tällä porukalle teemme vuosittain yli 10 vaihtuvaa näyttelyä museon neljään eri toimipisteeseen, joten työtahti on melko kova. Näyttelyt eivät synny itsestään, vaan ennen niiden avautumista tarvitaan paljon suunnittelua, taustatyötä ja koordinointia.

Näyttelytiimissä eletään sekä nykyhetkessä että vahvasti tulevaisuudessa. Näyttelyohjelmistoja suunnitellaan pitkällä tähtäimellä, jolloin tiedämme hyvin pitkälti, mitä seuraavana vuonna tulee työpöydälle. Työn alla on yleensä monta eri näyttelyprojektia samanaikaisesti. Kun yksi näyttely avataan yleisölle, omat ajatukset siirtyvät kiireesti jo seuraavan näyttelyn valmisteluihin.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Minusta sekä oma työni että museotyö kokonaisuudessaan eri osa-alueineen on merkityksellistä. Toimimme oman yhteisömme muistina tallentamalla ja säilyttämällä aineistoa, tuotamme yleisölle kokemuksia ja elämyksiä ja tuomme esiin erilaisia kulttuuri- ja taideilmiöitä näyttelyissä. Tämä osaltaan lisää yhteisön hyvinvointia.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Olen saanut työskennellä museossa parissakin eri tiimissä, ja työkaverini näissä ovat joustavia, avuliaita ja oman alansa asiantuntijoita. Sellainen ihminen sopii töihin meille.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meidän työyhteisömme on moniammatillinen, siinä on monien eri alojen osaajia ja asiantuntijoita. Toimimme kaikki omalta osaltamme saman päämäärän, kulttuuriperinnön tallentamisen, säilyttämisen ja esittämisen hyväksi. Työyhteisössä huumori kukkii, ja työkavereilta saa aina apua tarvittaessa.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Työpäivä nollaantuu päivittäin auton ratissa pitkää työmatkaa ajaessa. Siirrän ajatukset töistä muihin asioihin äänikirjoja kuuntelemalla. Sen lisäksi luen muutenkin aika paljon, ulkoilen ja viihdyn mökillä. Käyn myös mielelläni keikoilla, teatterissa ja muissa kulttuuririennoissa, välillä myös jalkapallokatsomossa.

Lauri Leminen, hr-controller

Snoukkaajan urasta haaveillut Lauri Leminen päätyi opiskelemaan kasvatustieteitä elämän tosiasioiden paremmin valjettua. Ensi vuonna tulee täyteen 10 vuotta Vaasan kaupungilla, jossa Lauri aloitti luokanopettajana, siirtyi pääluottamusmieheksi, josta taas hyppäsi henkilöstöpäällikön tehtäviin ja niistä sittemmin sivistystoimen hr-controlleriksi.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Muistan haaveilleeni lapsena ensin jalkapalloammattilaisen urasta ja sittemmin laji vaihtui lumilautailuun. Kun elämän realiteetit alkoivat paremmin selvitä, asetin tavoitteekseni luokanopettajan uran. Pääsin opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistuin sieltä kasvatustieteen maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta. Ennen siirtymistäni henkilöstöasioiden pariin, työskentelinkin opettajana vajaat kymmenen vuotta. Olen työskennellyt Vaasan kaupungilla vuodesta 2013 lähtien. Alkuun luokanopettajana Hietalahden koulussa, sitten useamman vuoden pääluottamusmiehenä ja ennen siirtymistäni hr-controllerin tehtävään reilun vuoden Vaasan kaupungin henkilöstöpäällikkönä.

Mitä teet?

Työskentelen sivistystoimen toimialalla erilaisten henkilöstöasioiden parissa. Teen tiivistä yhteistyötä toimialajohtajan, toisen controllerin, sivistystoimen 13 tulosaluejohtajan, toimialan esihenkilöiden, henkilöstöpalvelualueen asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa. Lisäksi työskentelen koko kaupunkia koskevien henkilöstöasioiden, kuten erilaisten koulutusten ja kehittämisasioiden parissa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tavallinen päiväni koostuu mm. yhteydenpidosta toimiala- ja tulosaluejohdon, esihenkilöiden ja henkilöstöpalveluiden edustajien kanssa. Useimmiten haemme ratkaisuja monenlaisiin enemmän ja vähemmän haastaviin käytännön kysymyksiin. Teemat voivat vaihdella kaikessa siinä, mitä rekrytoinnin ja palvelussuhteen päättymisen välille mahtuu. Merkittävä osa työajastani kuluu myös erilaisten ohjeiden ja linjausten ja päätösten valmisteluun ja kirjoittamiseen.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Hr-asioissa sukelletaan usein aika paljon pintaa syvemmälle ja joskus asiat ovat luonteeltaan sellaisia, joihin kenelläkään ei ole olemassa valmista vastausta. Onkin samaan aikaan haasteellista, mutta myös erittäin palkitsevaa ratkoa näitä tilanteita. Parasta on ylivoimaisesti se, kun onnistumme tukemaan ihmisiä eri työyhteisöissä löytämään yhteisiä ratkaisuja. Suurta iloa aiheuttaa myös se, kun pitkäjänteinen kehitystyö alkaa näkyy käytännössä.

Millaista täällä on olla töissä?

Pidän Vaasan kaupunkia erinomaisena työnantajana. Kaiken kaikkiaan olemme Vaasassa ymmärtäneet hienosti sen, että sekä esihenkilöiden että työntekijöiden panosta tarvitaan molempia. Hyvällä yhteistyöllä saavutamme erinomaiset työskentelyolosuhteet kaikille. Voin käsi sydämellä sanoa, että Vaasa on hieno kaupunki ja olen osaltani enemmän kuin mielelläni mukana nostamassa sitä kohti maailman onnellisimman kaupungin statusta.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Nimekkeeni viittaa kontrolliin ja valvomiseen. Työ on kuitenkin hyvin pitkälti vuorovaikutusta ja yhteisten toimintamallien hakemista. Työ on ihmisten kohtaamista ja luonteeltaan sellaista, että sitä tehdään aina toista ihmistä varten.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Kun onnistumme luomaan toimivia prosesseja ja tukemaan ihmisiä työssään, pystymme vaikuttamaan siihen, että yhdessä luomme kuntalaisille mahdollisimman hyviä palveluita. Sivistystoimessa toiminta näkyy suoraan kuntalaisten arjessa, puhutaan sitten vaikkapa laadukkaasta perusopetuksesta tai monipuolisten kulttuurielämysten tuottamisesta. Koen toisin sanoen työni todella merkitykselliseksi.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meillä töissä kaiken a ja o on se, että ymmärtää ihmisten erilaisuuden ja yhteistyön voiman. Kun ratkaisut haastaviinkin tilanteisiin haetaan yhteistyön kautta, pystytään hyödyntämään kaikkien vahvuuksia ja jokainen saa loistaa.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on sivistystoimen johdossa loistava tiimi ja tunnen olevani etuoikeutettu saadessani työskennellä rautaisten ammattilaisten kanssa.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vapaa-ajallani vietän aikaa minulle rakkaiden ihmisten kanssa ja harrastan monenlaista liikuntaa. Vaasan luontopolut ja lenkkeilymaastot ovat huikeat ja uimahalli yksi Suomen parhaista. Olen viimeisen vuoden aikana löytänyt myös teatterissa käymisen. Kuluvan kauden aikana olen tainnut käydä katsomassa jo viittä eri näytöstä. Jokainen näytös on ollut hieno kokemus, mutta erityisesti Veljeni, Leijonamieli kaupunginteatterissa teki suuren vaikutuksen. Jalkapallon olen kokenut tätä nykyä liian vaaralliseksi, mutta rinteessä käyn edelleen silloin tällöin ja pienistä hyppyreistäkin selviän.

Laura Haakana, yksilövalmentaja

Laura Haakanasta ei tullut lapsuuden haaveiden mukaisesti kukkakauppiasta, vaan tie vei sosiaalialalle. Työpäivät kuluvat tätä nykyä Kyrönmaan työpaja Arpeetissa, jossa Laura toimii yksilövalmentajana. Työnkuvaan kuuluu kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta parasta työssä ovat asiakassuhteet ja ne onnistumiset, jotka syntyvät pitkäjänteisen työn ja luottamuksellisen yhteistyön tuloksena ja joista iloitaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Haaveilin lapsen kukkakauppiaan ammatista. Floristia minusta ei kuitenkaan tullut, vaan sosiaaliala vei mukanaan.

Mitä teet?

Olen koulutukseltani sosionomi (AMK) ja toimin yksilövalmentajana Kyrönmaan työpaja Arpeetissa. Arpeeti on Tervajoella toimiva työpaja, jonka valmennuspalveluihin kuuluu työkokeilu, ohjattu työharjoittelu ja kuntouttava työtoiminta. Valmentautujia meille ohjautuu Vaasasta, Isostakyröstä ja Laihialta.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäiväni ovat hyvinkin vaihtelevia. Teen paljon moniammatillista työtä sosiaalitoimen, etsivien nuorisotyöntekijöiden, TE-toimiston, Kelan ja muiden eri viranomaisten kanssa kahden kunnan alueella. Yhtenä hetkenä saatan työskennellä Arpeetissa tiiviisti yhdessä valmentautujan kanssa hänen asioita hoitaen ja toisena hetkenä saatan olla Laihialla, Isossakyrössä tai Vaasassa yhteistyöverkoston palavereissa. Työpäiviä rytmittää myös pajan omat toiminnot. Työnkuvaani kuuluu myös hallinnollisia töitä.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on asiakastyö. Se on rikasta, mutta haastaa myös sopivasti. Yksilökeskusteluissa syntynyt luottamus valmentautujan kanssa kantaa työtä eteenpäin kohti hänen tavoitteitaan. On hienoa nähdä, kuinka valmentautujien rohkeus ja itsetunto kasvavat, kun solmussa olleita asioita saadaan vietyä eteenpäin – onnistumisia iloitaan yhdessä ja uusien haasteiden edessä etsitään uusia ratkaisuja. Työtä haastaa päivittäinen kiire joka helposti tekee hyvinkin suunnitellusta työpäivästä rikkonaisen.

Millaista täällä on olla töissä?

Pidän täällä työskentelyssä siitä, että voin suunnitella ja kehittää työtäni. Voin myös toimia omalla persoonallani joka mahdollistaa aidon kohtaamisen ja kuuntelemisen sekä läsnä olevan vuorovaikutuksen.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Työn monipuolisuus yleensä yllättää.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Ehdottomasti on! Pystyn konkreettisesti auttamaan ihmisiä edistäen heidän asioitaan. Työn merkityksellisyys näkyy niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meille sopii töihin ihminen, joka on sosiaalinen ja kohtaa avoimesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Lisäksi nopeasti muuttuvissa tilanteissa tarvitaan joustavuutta ja mukautumiskykyä. Ja mukana on hyvä olla myös aimo annos kannustavaa työotetta sekä huumorintajua.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Arpeetissa työskentelee minun lisäkseni kolme työvalmentajaa ja apuvalmentajaa sekä työpajapäällikkö. Työyhteisömme on mukava sekoitus eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikki tuovat oman osaamisensa sekä kokemuksensa mukanaan.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vietän aikaa ystävien ja perheen kanssa. Musiikin suurkuluttajana käyn paljon keikoilla sekä festareilla. Korona-aika on kurittanut kulttuurialaa, joten keikkakokemukset ovat viime aikoina jääneet harmillisen vähäisiksi. Sosiaalisen työn vastapainoksi kaipaan toisinaan myös yksinoloa ja rauhaa.

Henna Nurmikoski, työhyvinvointivastaava

Henna Nurmikoski haaveili nuoruudessaan lääkärin tai poliisin urasta. Eräällä tavalla lapsuushaaveiden punainen lanka säilyi, sillä ihmisten hyvinvointi on Hennan työn kiintotähti tänäkin päivänä. Työhyvinvointivastaavana sekä tällä hetkellä myös työsuojelupäällikkönä kaupungilla työskentelevä Henna pitää huolta, että henkilöstöllä on turvallinen työpaikka ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa voi kehittää itseään ja taitojaan.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Ajatukset aikuisuuden ammatista vaihtuivat lääkäristä poliisiin, loppujen lopuksi päädyin terveydenhuoltoalalle, ja sitä kautta sitten henkilöstöhallinnon tehtäviin.

Mitä teet?

Työskentelen Henkilöstö-palvelualueella työhyvinvointivastaavana. Työhöni kuuluu henkilöstön työkykyä tukevien toimenpiteiden suunnittelu yhteistyössä esihenkilöiden ja työterveyshuollon kanssa, erilaisten työhyvinvointia lisäävien toimien suunnittelu tiimityössä moniammatillisesti, sekä esihenkilötehtävät osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja turvallisuus –palveluyksikössä. Vuoden 2022 alusta alkaen olen toiminut myös vt. työsuojelupäällikkönä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäivät vaihtelevat paljon. Tyypillisenä työpäivänä on palavereita eri aiheiden tiimoilta ja puheluita muun muassa esihenkilöiden, työtekijöiden, työsuojeluvaltuutettujen ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Välillä vaihtelua työpäiviin tuo esimerkiksi koulutustilaisuuksissa puhuminen. Jatkossa työsuojelupäällikön tehtäviin liittyen tulen käymään aiempaa enemmän työpaikoilla, joita organisaatiossamme riittää.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on yhteistyö eri tahojen kanssa, siinä on voimaa! Aina ei ratkaisujen löytyminen ole helppoa ja se vie aikaa, mutta ikinä ei tarvitse yksin asioita pohtia.

Millaista täällä on olla töissä?

Vaasan kaupunki on työnantaja, jossa kannustetaan oman työn kehittämiseen ja pyritään antamaan jokaiselle mahdollisuus hyödyntää työssään omia vahvuuksia. Myös työn kehittäminen kokeilujen kautta on sallittua!

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Teen paljon yhteistyötä muun muassa työeläkevakuuttaja Kevan kanssa sekä kollegoiden kanssa muissa kaupungeissa, joten hyväksi koettuja käytäntöjä jaetaan valtakunnallisestikin.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Osaltani olen tukemassa esihenkilöitä onnistumaan omassa työssään ja tarjoamaan henkilöstölleen terveelliset ja turvalliset työskentelyolosuhteen hyvinvoivassa työyhteisössä. Hieno tunne on myös, kun saan olla mukana löytämässä uutta suuntaa työntekijän kanssa hänen työurallaan, kun jatkaminen aiemmassa työssä ei terveydellisistä syitä ole ollut mahdollinen.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meidän työyhteisössä moninaisuus on rikkaus! Meille sopii ennakkoluuloton ideoija, sinnikäs tekijätyyppi, joka iloitsee sekä omasta että muiden onnistumisista.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Työyhteisössämme vallitsee välitön ilmapiiri, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja kysyessä saa aina apua. Nyt oltuamme pitkään etätyössä, kaipaa jo taukohetkien naurua ja huumoria.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vapaa-aikani vietän lasten harrastuskuljetusten lomassa lenkkeillen, kuntosalilla käyden ja kesällä toivottavasti taas jalkapalloa pelaten, sekä vielä jonkin aikaa opiskelujen parissa.

Eija Torkko, palveluneuvoja

Vähänkyrön yhteispalvelussa työskentelee kaksi palveluneuvojaa, joista toinen on Eija Torkko. Vähäkyrö-talon yhteispalvelu neuvoo asukkaita kaikissa kaupunkiin ja kaupunkiorganisaatioon liittyvissä asioissa, mutta myös esimerkiksi Kela-asiat, postiasiat ja vaikkapa äänestys hoidetaan saman katon alla. Talossa työskentelee monipuolinen tiimi eri alojen asiantuntijoita ja Eija nauttii työssään niin mahtavasta tiimistään kuin asiakkaistaankin.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Jonkinlainen muistikuva on varhaislapsuudesta, että sairaanhoitajaksi halusin.

Mitä teet?

Työskentelen palveluneuvojana Vähänkyrön yhteispalvelupisteessä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäivään mahtuu monenlaista, monimuotoista asiakaspalvelua sekä aluehallinnolle erilaisia tukitehtäviä. Asiakkaita meillä käy päivittäin runsaasti, koska palvelupisteessämme on myös Postin palvelut.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta tässä työssä on monipuolisuus ja asiakaspalvelu, yksikään päivä ei ole samanlainen.

Haastavinta on pysyä niin sanotusti ajan hermolla alati muuttuvissa tilanteissa muun muassa siten että pystymme nopealla aikataululla antamaan asiakkaille ajantasaista ja oikeaa tietoa heidän kysymyksiinsä, joita tulee hyvinkin laajalla skaalalla.

Millaista täällä on olla töissä?

Tänne on joka päivä hyvä tulla töihin ja yhteistyö kantakaupungin eri organisaatioiden kanssa toimii todella hyvin pitkästä etäisyydestä huolimatta. Tiivistä yhteistyötä teemme muun muassa kansalaisinfon kanssa, joka on vastaava toimipiste kantakaupungin alueella.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Väittäisin, että ihmiset ovat yllättyneitä siitä, miten monipuolinen työkenttämme loppujen lopuksi onkaan. Välillä meistä kollegan kanssa tuntuu siltä, että olemme sellaisia ”joka paikan jantusia”.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Ehdottomasti koen työni merkitykselliseksi! Muun muassa siksi, että meillä on täällä paikallinen palvelupiste tämän alueen asukkaille, joiden on helppo tulla kysymään meiltä neuvoa kaupungin organisaatioon kuuluvissa asioissa ja monissa muissakin asioissa.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Avoin, sosiaalinen, ulospäin suuntautuva, asiakaspalveluhenkinen, nopeasti muuttuviin tilanteisiin sopeutuva.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Vähänkyrön yhteispalvelussa työskentelee kaksi palveluneuvojaa.
Vähäkyrö-talossa, jossa työpisteemme sijaitsee, toimii kaupungin eri hallinnonalojen työntekijöitä sekä Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy. Meillä on täällä kaiken kaikkiaan ihan huippu porukka töissä, jotka tarpeen vaatiessa auttavat toinen toisiaan.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Suurin osan vapaa-ajastani kuluu kotona olevien neljän tiibetinspanielin kanssa ja niiden myötä harrastuksetkin liittyvät suurelta osin koiriin, ulkoilemme jokapäiväiset lenkit, käymme näyttelyissä yms. Näiden kanssa ei tule aika pitkäksi. Kasvatan myös omalla Fyrrykyrön kennelnimellä pienimuotoisesti, harvakseltaan ja harkitusti.

Tatjana Asplund, liikuntasuunnittelija

Työ liikuntasuunnittelija on monipuolista ja merkityksellistä, sillä työn tavoitteena on tuoda liikunta lähemmäs kaikkia ja palvelut helposti jokaisen saataville. Tatjana Asplund huolehtii ikäihmisten, maahanmuuttajatyttöjen sekä -naisten liikuntatarjonnasta ja soveltavasta liikunnasta. Soveltava liikunta on suunnattu niille, joilla on sairauden, vamman tai toimintarajoitteisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa ja käyttää yleisiä liikuntapalveluja.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Poliisiksi tai liikunnanopettajaksi.

Mitä teet?

Olen liikuntasuunnittelijana Liikuntapalveluissa. Vastaan ikäihmisten ja maahanmuuttajatyttöjen sekä -naisten liikuntatarjonnasta sekä soveltavasta liikunnasta.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Jokainen työpäivä on erilainen. Työpäivään saattaa kuulua palavereita, webinaareja, asiantuntijatehtäviä tai liikuntapainotteisia vierailuja yhteistyötahojen, esim. oppilaitosten, yhdistysten tai seurakunnan luona. Toisinaan saatan käydä pitämässä tuolijumpan ja soveltavan liikuntavälineiden opastuksen opiskelijoille.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on yhteistyö eri tahojen kanssa, niin yhdistysten, oppilaitosten kuin kaupungin eri hallintokuntien kanssa (toivottavasti myös tulevan Hykyn kanssa). Tällä hetkellä haastavinta on koronan tuomat rajoitteet.

Millaista täällä on olla töissä?

Pidän työstäni ja mahdollisuudesta suunnitella sekä kehittää sitä. Lisäksi kaksikielisyys työssäni ja ylipäätänsä Vaasassa on suuri rikkaus.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Työkenttäni laajuus ja moninaisuus saattaa toisinaan yllättää.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Kyllä on. Yritän parhaani mukaan taata tasa-arvoisia, esteettömiä ja saavutettavia liikuntapalveluita kaikille kuntalaisille iästä, koosta, sukupuolesta tai toimintakyvystä riippumatta. Kaikilla on oikeus päästä liikkumaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Koen työni tärkeäksi ja työni avulla voin auttaa jokaista kuntalaista saamaan elämäänsä liikunnan ilon sekä terveyden hyödyt.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Reipas, oma-aloitteinen, omasta hyvinvoinnistaan kiinnostunut ja liikunnan iloista pitävä ihminen.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Hyvän huumorin omaava ja liikunnan iloista nauttiva porukka.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Opiskelen, luen, kuuntelen musiikkia ja ulkoilen koiriemme kanssa.

Maija Hauta-aho, kampaaja-maskeeraaja

Erikoisefektit, irto-osat, tekoparrat ja pulisongit ovat Maija Hauta-ahon arkipäivää työssään kampaaja-maskeeraajana Vaasan kaupungilla. Oman kädenjäljen näkeminen työssä ja mahtavat ihmiset ympärillä inspiroivat vuodesta toiseen työpaikassa, jossa pääsee toteuttamaan itseään ja luomaan ihmisille mitä hienompia elämyksiä.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Haaveilin peruskoulun opettajan urasta, myöhemmin se vaihtui ammattikoulun opettajaksi.

Mitä teet?

Työskentelen Vaasan kaupunginteatterin kampaamossa kampaaja-maskeeraajana.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Viikon ensimmäiset päivät kuluvat yleensä huolto- ja valmistustöiden merkeissä. Valmistan tuleviin produktioihin erikoisefektejä sekä irto-osia. Teemme myös itse viikset, parrat, pulisongit sekä peruukit. Kaiken, mitä uusi näytelmä vaatii. Vastaan kampaamon materiaalitarvikkeista sekä leikkaan ja värjään myös näyttelijöiden omia hiuksia. Loppuviikon työpäivät menevät esityksiä tehdessä, sisältäen kampaukset sekä maskeeraukset. Esityksen aikana tapahtuvat vaihdot sivunäyttämöllä.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on ehdottomasti ihmiset ympärilläni ja oman käden jälki työssäni. Jokainen kausi on erilainen, mikä lisää inspiraatiota vuosien jälkeenkin. Haastavinta on aikataulujen sovittaminen, miten suunnitella pysyvät ja kestävät kampaukset sekä pikavaihtojen tekeminen. Aina ne kuitenkin pitkän harjoittelun jälkeen saadaan onnistumaan.

Millaista täällä on olla töissä?

Vaasan kaupunginteatteri työpaikkana on mielestäni mieluisa paikka olla töissä, saan toteuttaa itseäni sekä viihdyn todella hyvin.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Usein kuulen ihmisten ihmettelevän mitä teen työpaikallani silloin kun ei ole näytöksiä. He usein kuvittelevat työni olevan vain näyttelijöiden meikkaamista sekä hiusten laittoa.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Mielestäni jokainen työ on merkityksellistä. Kun salin valot sammuvat, teatteri antaa katsojalle mahdollisuuden unohtaa nykyhetken ja sukeltaa tarinan vietäväksi. Kokea erilaisia tunnetiloja sekä saa ihmiset miettimään syy-seuraussuhteita.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Omaa osastoani ajatellen ammattitaitoinen henkilö, jonka tulisi olla oma-aloitteinen sekä kykenevä toimimaan paineen alla tiimipelaajana.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Mielestäni työyhteisö teatterilla on mainio ja tietyllä tavalla rento.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vietän aikaa perheeni kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan pyrin käymään joogassa, avannossa sekä metsässä lenkkeillen. Kaipaan teatterin hektisen elämän ympärille rauhallisuutta ja aikaa myös itselleni.

Elena Luoma, luokanopettaja

Elena Luoma tekee luokanopettajan työtä suurella sydämellä. Lapset ovat niin lähellä sydäntä, että hän haaveilee lastenkirjan kirjoittamisesta ja kuvittamisesta, kun joskus jää aikaa kiireiseltä opettajantyöltä. Vaikka työ on laaja-alaista ja usein kiireistäkin, työyhteisön vertaistuki, huumori ja tuki saa jaksamaan joskus haasteellisessakin työssä ja päivän päätteeksi tunne merkityksellisestä työstä motivoi ja lasten ilo pienistäkin asioista tarttuu.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Työhaaveet ovat liittyneet pienestä pitäen lasten kanssa olemiseen. Lastenhoitajaa minusta ei tullutkaan, mutta aika läheltä liippasi. Olen myös aina pitänyt kirjoittamisesta ja yksi salaisista haaveistani edelleenkin on kirjoittaa ja kuvittaa joku päivä lastenkirja. Nykyinen työni ei sitä estä, vaan päinvastoin!

Mitä teet?

Olen luokanopettajana Hietalahden koululla. Tällä hetkellä opetan kolmasluokkalaisia ja olen myös koulun TVT-vastaavana. Opetan paljon musiikkia myös muille ryhmille.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Olen aamuihminen, ja aloitankin aamuni koululla reilusti ennen oppituntien alkua. Hoidan aamulla ensimmäisenä sähköposteihin ja wilma-viesteihin vastaamisen ja laitan uuden päiväjärjestyksen näkyviin luokkaan. Opetusta on klo 8-13, jonka jälkeen jää vielä mukavasti aikaa hoitaa tärkeitä asioita ja valmistella seuraavaa päivää ja materiaaleja. Pidän siitä, että opettajan työssä voin lähteä hyvissä ajoin työpaikalta ja jatkaa töitä jonkun aikaa vielä kotona teekupin äärellä. Suunnitteluun menee yllättävän paljon aikaa, mutta juuri ideoinnista ja ideoiden toteuttamisesta tässä työssä erityisesti pidänkin.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni ovat lapset ja heidän kehityksensä tukeminen ja seuraaminen. Lasten ilo ja into elämän pieniä asioita kohtaan on tarttuvaa ja myös minusta löytyvä innokkuus ja motivaatio työtäni kohtaan vievät pitkälle. Myös auttamisen halu on suuri ja toteutuu työssäni monessakin suhteessa. Nautin työssäni siitä, että voin tehdä sitä omalla persoonallani ja hyödyntää vahvuuksiani laaja-alaisesti. Haastavinta työssä on kiire, joka seuraa päivästä toiseen. Koen myös välillä, että on hankalaa vetää rajaa työ- ja vapaa-ajan välille. Myös joidenkin lasten haasteet elämässä pysäyttävät ja tietysti näkyvät myös arjessa. Jälleen palaamme kuitenkin siihen, kuinka yritän ajatella työssäni, että auttamalla, ymmärtämällä ja olemalla lapselle turvallinen aikuinen voin omalta osaltani antaa jotakin heidän elämäänsä.

Millaista täällä on olla töissä?

Viihdyn töissä erittäin hyvin ja minut on otettu ilolla vastaan. Kaikilla on usein kiire omissa työtehtävissään, mutta vertaistukea, huumoria ja apua arjessa saa kyllä aivan kaikilta!

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka monipuolista luokanopettajan työ on ja mitä kaikkea se sisältää. Joskus vähän naurattaakin, kuinka sitä saa hoitaa joinain päivinä kaikenlaisia työtehtäviä perheneuvojasta terveydenhoitajaan ja varaäitiin. Lapset ovat avoimia ja heidät oppii tuntemaan lyhyessäkin ajassa erittäin hyvin, kun on läsnä heidän kanssaan.

Usein myös opettajien pitkät lomat ja lyhyet päivät nousevat esiin keskusteluissa. Opettajan työpäivä ei lopu siihen, kun oppilaat lähtevät kotiin, ja työ on muutakin, kuin ”minkä tahansa tekemistä” tai leikkimistä. Yhteistyö vanhempien ja muiden tahojen kanssa sekä päivittäinen dokumentointi vie paljon aikaa suunnittelun ja arvioinnin ohella.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Ehdottomasti. Opettajan työ on erittäin merkityksellistä yhteiskunnallisesti ja vastuu siinä on suuri tulevaisuuden kannalta. Pienetkin onnistumiset kasvatustyössä ovat aina askel eteenpäin.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Positiivinen, vastuullinen, joustava ja luova. Olosuhteet vaihtelevat ja päivät eivät aina mene suunnitelman mukaisesti. Pieni pilke silmäkulmassa pitää asenteen sopivan rentona.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Työyhteisömme on laaja ja henkilökuntaa on paljon. Moniammatillinen yhteistyö toimii saumattomasti ja apua saa kysymättäkin. Uutena joukkoon sopeutuu nopeasti ja omalla asenteella ja innokkuudella asioihin voi vaikuttaa paljon.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vapaa-ajat vietän monella eri tapaa taiteillen; musisoin, maalaan ja väkertelen monenlaista. Viimeisimpänä 17 piparkakkutaloa! Kädentaidot ovat lähellä sydäntäni ja omasta harrastuneisuudesta ammennan paljon myös työhöni. Joskus tuntuukin kivalta, että oma työ ei aina tunnu työltä, sillä se on niin mielekästä. Myös aikaa rentoutumiselle ja työstä palautumiselle olen varannut heti ensimmäisistä opevuosista alkaen.

Eija Huttunen, rehtori

Eija Huttunen haaveili näyttelijän urasta, mutta päätyikin opetusalalle ja toimii tätä nykyä Hietalahden koulun rehtorina. Rehtorin työ on monialaista, mutta vaihtelevuudellaan antoisaa. Yksi työpäivä voi pitää sisällään ongelmanratkontaa monien alojen asiantuntijoiden kanssa, hankintoja, palavereita, kehityskeskusteluja, oppilasasioita ja käytännön opetustyötä tai vaikka vessanpöntön putsaamista. Yhdessä tekeminen johtaa onnistumisiin, jotka ovat työn tähtihetkiä ja oppilasasioita tehdään aina suurella sydämellä.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Haaveilin näyttelijän ammatista.

Mitä teet?

Olen ollut Hietalahden koulun rehtori vuodesta 2005 alkaen. Sitä ennen olin erityisluokanopettajana samassa koulussa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tulen töihin yleensä viimeistään klo 7.15 ja aloitan vastaamalla sähköposteihin. Apulaisrehtorin kanssa pidämme palaverin tärkeistä asioista. Koulusihteeri on tullut myös aikaisin ja menemme läpi talousasioita. Kahtena päivänä on opetusta yhteensä neljä tuntia ja se tuo mukavaa vaihtelua päivään. Tällä hetkellä on kehityskeskustelut käynnissä ja kokouksia ja tapaamisia on lähes päivittäin. Oppilasasioita, kyselyihin vastaamista ja webbien hyväksymistä sekä hankintojen tekemistä ym.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on ihanat, joskus haastavat oppilaat ja upea henkilökunta. Vaihteleva työ ja joskus vaikeiden ongelmien ratkominen yhdessä apulaisrehtorin, kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan ja opettajien kanssa. Joskus löytyy toimiva ratkaisu. Yhdessä on onnistuttu! Se on ihan parasta! Haastavinta on vaikeat oppilasasiat. Siinä on aina tunne ja sydän mukana.

Millaista täällä on olla töissä?

Hietalahdessa on hyvä olla töissä. Työpäivät ovat pitkät ja töitä on paljon, mutta ahkera henkilökunta on arjessa tukena. Tämä on tiimityötä. Opettajilla on todella paljon kirjallisia töitä ja haastavia luokkia. Siksi toivon jaksamista heille kuten ihan jokaiselle.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Rehtorin työ on moninaista. Olen kaivanut WC-pöntöstä käsipaperia. Olen harjannut kiviä asfaltilta, jotta lapset eivät kaatuisi. Sitä on tehnyt myös muut opettajat ja ohjaajat. Harja käteen ja harjaamaan!

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Kaikki työ on tärkeää, joten myös meitä rehtoreita tarvitaan. Vastuu on suuri! Yksin ei kuitenkaan pärjää kukaan!

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meille sopii töihin joustava, lämmin, ahkera ja täsmällinen ihminen. Pitää muistaa, että olemme oppilaita varten ja teemme kaiken mahdollisen ja välillä mahdottomankin.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Työyhteisömme on suuri, yli 60 ammattilaista

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vastapainona minulla oli monet vuodet erityispedagogiikan tutorointi. Nykyään vastapainona on säännöllinen liikunta, lukeminen, saunominen, uiminen ja mökkeily. Rakkaat lapsenlapset Vaasassa ja Helsingissä ovat ihanaa vastapainoa. Aina on ikävä heitä!

Pauliina Pääkkönen, markkinointisuunnittelija

Yli 15 vuotta Vaasan kaupungilla ovat antaneet Pauliina Pääkköselle hyvän perspektiivin kaupunkiimme ja sen palveluihin. Pauliinalla on ollut työpiste Tikanojan taidekodissa, Kuntsin modernin taiteen museolla, kirjastolla, liikuntapalveluissa ja kehitysyksikössä ja tänään se sijaitsee hallintotalolla viestintä ja yhteiskuntasuhteet –yksikössä, jossa abstrakteista ideoista leivotaan monien osaajien kanssa konkreettisia tuotoksia. Markkinointisuunnittelijana Pauliina hoitaa kaupungin kulttuuritoimijoiden, eli museoiden, kulttuuripalveluiden ja kirjaston viestintää ja markkinointia.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Lapsena kirjoitin ystäväkirjaan, että minusta tulee yksityisyrittäjä tai kauppias. Haaveilin kukkakaupasta. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan liiketaloutta Yrittäjien ammattikorkeakouluun Kauhavalle, jonka mainoksessa luvattiin yksi lukuvuosi ulkomailla. Se houkutteli kovasti, mutta vuoden kuluttua löysin itseni Vaasasta opiskelemasta viestintää ja markkinointia yliopistossa. Sain myös mahdollisuuden opiskella Hollannissa ennen kuin valmistuin filosofian maisteriksi. Työllistyin Vaasan kaupungille tiedottajaksi Tikanojan taidekotiin ja Kuntsin modernin taiteen museoon ja vietin museomaailmassa kymmenen vuotta. Vuonna 2015 siirryin keskitettyyn viestintäpalveluun, nykyiseen viestintä ja yhteiskuntasuhteet -palvelualueeseen Vaasan kaupungilla.

Kuutisen vuotta sitten pidin välivuoden. Sen aikana teki mieli palata takaisin opintojen pariin ja kokeilla jotain uutta. Erityisesti minua kiinnosti aluetiede, sillä siinä käsitellään kuntien ja kaupunkien erilaistumiskehitystä, vahvuuksien hyödyntämistä alueiden välisessä kilpailussa sekä osallisuuden kokemista. Alun perin piti tehdä vain muutama kurssi, mutta opiskelin lopulta tutkinnon töiden ohella ja valmistuin hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2018. Sen myötä pääsin myös kokeilemaan siipiäni kehittämistyössä.

Olen luvannut itselleni monta kertaa, että enää en opiskele, mutta taidan kuulua siihen joukkoon, jolle tuo lupaus ei tarkoita mitään, kunhan aikaa ehtii kulua riittävästi. Huomaan, että muutama uusi itu kasvaa jo.

Mitä teet?

Markkinointisuunnittelijana hoidan kaupungin kulttuuritoimijoiden, eli museoiden, kulttuuripalveluiden ja kirjaston viestintää ja markkinointia. Teen markkinointisuunnitelmia asiakkailleni, ideoin ja toteutan erilaisia tekstisisältöjä ja kampanjoita, mitkä painottuvat koko ajan enemmän videoihin ja sosiaaliseen mediaan. Tässä työssä tehdään paljon myös yhteistyötä graafisten suunnittelijoiden ja mainostoimistojen kanssa.
Työhöni kuuluu myös runsaasti kirjoittamista, esimerkiksi tiedotteita medialle, uutisia kaupungin verkkosivuille ja artikkeleita julkaisemiimme lehtiin. Vastaan myös toimitussihteerinä kulttuurilehti KultTourista ja kehitän kaupungin kulttuurimarkkinointia yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Vaikka päivät voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, on perustyöni sitä, että kirjoitan lähes aina jotain tekstiä. Sen jälkeen julkaisen erilaisia sisältöjä kaupungin moniin eri kanaviin. Päivästä suuri osa kuluu myös sähköpostin viesteihin vastaamisessa.

Tämän lisäksi viestintään tulee erilaisia kysymyksiä esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa, joten autan asioiden selvittelemisessä. Loput ajasta vietän kokouksissa joko tiimini, sisäisten asiakkaideni tai muiden sidosryhmien kanssa.

Suunnittelen yleensä viikon toimenpiteet etukäteen, sillä viestinnän työssä on koko ajan melkoinen tahti. Käytämme viestinnässä yhteistä kalenteria, jonne aikataulutamme kaikki julkaistavat sisällöt.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on se, kun täysin abstraktista ideasta muotoillaan konkreettinen tuotos, esimerkiksi video. Siinä näkee parhaimmillaan sen, mitä syntyy, kun yhdistetään erilaista osaamista: graafista suunnittelua, osuvia sisältöjä, projektinhallintaa ja oikeiden kuvakulmien valintaa. Niillä tehdään sitten näkyväksi jokin kuntalaisille tärkeä palvelu tai uusi asia.

Pidän myös kirjoittamisesta, kunhan vain pääsen laskeutumaan sopivaan flow-tilaan. Haastavinta on kyky toimia ennakoiden, pysyä aikatauluissa ja saada julkaistua reaaliaikaista tietoa moniin eri kanaviin, joita kaupungilla on.

Millaista täällä on olla töissä?

Ilmeisesti viihdyn hyvin, sillä olen ollut Vaasan kaupungilla töissä jo yli 15 vuotta. Olen kiitollinen siitä, että olen vuosien varrella saanut mahdollisuuden vaihtaa pestiä ja yksikköä pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi. Työpisteeni onkin ollut Tikanojan taidekodissa, Kuntsin modernin taiteen museolla, hallintotalolla, kirjastolla, liikuntapalveluissa ja kehitysyksikössä. Koen, että tämä ”vaeltelu” on tuonut lisää perspektiiviä siihen, miten valtava organisaatio kaupunki työnantajana on ja minkälaisia palveluita se tuottaa. Olen myös oppinut tuntemaan paljon ihmisiä, mikä on itsessäänkin mukavaa, mutta auttaa erityisesti silloin, kun kehitetään asioita yli hallintorajojen.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Ehkä joillain voi olla markkinoinnin työstä sellainen mielikuva, että työ on pelkkää kevyttä mainossloganeiden keksimistä. Sitä se ei todellakaan ole, vaan työ vaatii keskittymistä strategisesti tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi, sinnikkyyttä ja kokonaisuuksien hahmottamista.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Kyllä, koen että työni on merkityksellistä. Sillä tehdään näkyväksi niin monia asioita, jotka ovat tärkeitä kuntalaisille ja palveluiden käyttäjille. Oma roolini on antaa viestinnän ja markkinoinnin erityisosaamista. Joskus koen olevani konsultin roolissa, joskus työ muistuttaa kätilönä toimimista, kun saadaan jokin isompi projekti maaliin. Pidän siitä tunteesta, kun yhdessä saavutetaan onnistunut tulos.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Tässä työssä korostuu monipuolinen viestinnän ja markkinoinnin osaaminen ja vaikka työ vaatiikin tarkkuutta ja keskittymistä, on välillä myös hyvä osata heittäytyä tilanteisiin ja vähän improvisoida.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Työyhteisömme viestinnässä ja yhteiskuntasuhteissa on iloinen, nuorekkaan energinen ja osaajia täynnä. Pidän tärkeänä sitä, että ymmärrämme työn laadun – kaikessa hauskuudessaan ja vaativuudessaan. Osaamme antaa toisillemme työrauhan, tarjota apua, kannustaa eteenpäin ja iloita onnistumisista. On tärkeää osata pysähtyä hetkeksi katsomaan oman työnsä tuloksia, ennen kuin matka taas jatkuu jonkun uuden asian kanssa.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Teen asioita, jotka tuovat hyvää oloa. Meillä on poppia ja rokkia laulava kuoro, jossa olen ollut mukana kuutisen vuotta. Sen lisäksi otan yksityislaulutunteja Kuula-opistolla. Tänä syksynä innostuin avantouinnista ja ilmajoogasta. Tykkään käydä salilla, juosta ja talven tullen hiihtää. Olen mukana yhdistyksessä, jonka toimintaa voisi kuvailla niin, että siinä tuodaan suomalaista kulttuuriperinnettä tähän päivään pienellä twistillä. Olen oppinut sen myötä käyttämään myös kansallispukua – juhlissa, retkellä, jopa hiihtoladulla.

Sari Höglund, rekrytoija

Sari Höglund unelmoi sairaanhoitajan tai lääkintävoimistelijan työstä, mutta tie veikin yllättäen kohti opetusalaa. Sari työskenteli lastentarhanopettajana 19 vuotta ja on sittemmin hypännyt rekrytoijan kenkiin. Vaikka saappaat ovat eri kuosia, ovat ne edelleen samassa veneessä. Sari on työskennellyt Vaasan kaupungilla yli 30 vuotta ja se on kuin toinen koti. Rekrytoijanakin hän on siellä, missä saa kertoa maailman merkityksellisemmästä työstä: varhaiskasvatuksesta.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Minusta piti tulla sairaanhoitaja tai lääkintävoimistelija. Olin ylioppilaskirjoitusten jälkeen päiväkotiapulaisena ja siitä sainkin innostuksen lastentarhanopettajan tehtäviin. Toimin lastentarhanopettajana 19 vuotta, jonka jälkeen suoritin liiketalouden ammattitutkinnon uudelleensijoituksen myötä.

Mitä teet?

Työskentelen rekrytoijana Vaasan kaupungin konsernihallinnossa henkilöstöhallinnon palvelualueella. Rekrytoin varhaiskasvatukseen sijaisia.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäiväni alkaa aamuisin tarkistamalla rekrytointiohjelmaamme tulleita sijaispyyntöjä, työsopimuspyyntöjä ja hakemuksia. Valmistelen varhaiskasvatuksen esihenkilöille työsopimuksia ja haastattelen uusia sijaisia sekä neuvon heitä heidän kysymyksissään. Rekrytoinnin yksi osa-alue ovat oppilaitosvierailut. Kerromme opiskelijoille Vaasan kaupungin mahdollisuuksista tehdä lyhytaikaisia ja määräaikaisia sijaisuuksia opintojen ohessa sekä työllisyysmahdollisuuksista valmistumisen jälkeen. Vierailemme oppilaitoksissa yleensä keväisin ja syksyisin.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on ehdottomasti ihmisten kohtaaminen ja se, kun huomaa, että sijaishakija saa sijaisuuksia, määräaikaisia työsuhteita ja lopulta työllistyy Vaasan kaupungille. Pidän myös opiskelijoiden kohtaamisista oppilaitosvierailuilla ja siitä, että saan kertoa maailman merkityksellisemmästä työstä, varhaiskasvatuksesta.
Haastavinta työssäni on joskus oman työn aikatauluttaminen. Välillä pidän erillisiä haastattelupäiviä, jolloin kokoan useamman haastattelun samaan päivään.

Lisäksi on oltava tarkka työsopimuksia laadittaessa ja otettava huomioon tiettyjä henkilöstöhallinnollisia ja työsopimuksellisia lakeja.

Millaista täällä on olla töissä?

Ihan huippua olla Vaasan kaupungilla töissä. Olen ollut jo yli 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Tämä on kuin toinen koti.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Koen, että teen tärkeää työtä hankkimalla sijaisia päivähoitoyksiköihin, jotta arki siellä sujuu mahdollisimman joustavasti ja lapset saavat nauttia laadukkaasta ja turvallisesta varhaiskasvatuksesta.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Asiakaspalveluhenkinen, yhteistyökykyinen, joustava ja tarkantyön tekijä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on rekrytoinnissa ihan huippu-tiimi! Tiimissämme on ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita työntekijöitä. Tiimissä luotetaan toisiin ja autetaan. Huumoria ja tilannekomiikkaa ei tiimistämme puutu.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vastapainoa työlle antaa Sulo-koiramme kanssa luonnossa liikkuminen, perheen ja lastenlasten kanssa yhdessäolo, ystävien tapaaminen ja mökkeily.

Marja Mikola, asianhallinnan erityisasiantuntija

Marja Mikolasta piti alun alkujaan tulla eläinlääkäri, mutta kuinka ollakaan hän on päätynyt Vaasan kaupungin asiakirjahallintoon. Historia-alan opiskelujen kautta Marjo päätyi maakunta-arkistoon, josta taas pätevöitymisen kautta vaihtoi tehtäviään ja siirtyi kirjastoon. Sittemmin Marjo palasi juurilleen asiakirjahallinnon pariin aloittaessaan konsernihallinnossa hallinnon ja asioinnin palvelualueella asianhallinnan erityisasiantuntijana kuvankauniissa hallintotalossa.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Pikku-Marjan ammattihaave oli eläinlääkäri, mutta se kyllä lukiossa vaihtui siistimpään sisähommahaaveiluun.

Mitä teet?

Toimin konsernihallinnossa hallinnon ja asioinnin palvelualueella asianhallinnan erityisasiantuntijana. Sähköinen tietoaineistojen arkistointi etenee ja toisaalta jo muodostuneen paperimuodossa olevan pitkään säilytettävän aineiston digitointikysymykset ovat kovasti ajankohtaisia. Asiakirjahallinnon ohjeistuksen uudistus ja tiedonhallintasuunnitelmat ovat työn alla. Olen toimielinten esityslista-pöytäkirja-kuviota pyörittävän tiimin, kirjaamon sekä keskusarkiston ja toimialojen arkistonhoitajien tiimin esihenkilö.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tavallinen työpäivä sisältää kokouksia ja tapaamisia asiakirjahallinnon asioiden ympärillä. Pohdinnassa tällä hetkellä ovat erityisesti sähköiseen allekirjoitukseen ja sitä myötä sähköiseen arkistointiin liittyvät asiat. Säilytys paperimuodossa alkaa olla mennyttä aikaa mm. toimielinten pöytäkirjoissa ja vähitellen myös viranhaltijapäätöksissä. TwebPortaali on otettu nyt elokuussa luottamushenkilökäyttöön pöytäkirja-allekirjoituksissa, Valmu-sovelma tulee syksyn mittaan viranhaltijapäätösten sähköiseen allekirjoittamiseen ja VismaSign mahdollistaa ulkoisten kumppaneiden sähköisen allekirjoituksen. Kansallisarkiston lupaa kaiken kunnallisen aineiston arkistointiin pelkästään sähköisesti odotetaan, esimerkiksi rakennusvalvonnalle tällainen lupa on tullut jo aiemmin.

Paperimuodossa keskusarkistossa olevan pysyvästi säilytettävän aineiston digitointi ja säilytys pelkästään sähköisessä muodossa on myös agendalla. Kyse ei todellakaan ole pelkästään tiedon säilytysmuodosta vaan myös toimintaprosesseista ja –tavoista. Tiedon löytyminen, saatavuus ja saavutettavuus pystytään toteuttamaan helpommin sähköisissä järjestelmissä.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta on olla vaikuttamassa syntyvän asiakirjatiedon elinkaareen, tarvittavan tiedon käytettävyyteen ja säilyvyyteen eri muodoissaan. Katse on toisaalta tulevaisuudessa, todistusvoimaisen tiedon löytymisen turvaamisessa jopa satojen vuosien kuluttua ja toisaalta Vaasan kaupungin kunniakkaassa historiassa mm. keskusarkistossa säilytettävään aineistoon kohdistuvien tietopyyntöjen kautta. Haastavaa tällä hetkellä on esimerkiksi löytää hyviä ratkaisuja toimialojen käytännön työssä käyttämien järjestelmien ja kaupungin asianhallintajärjestelmän Tweb/Kaarlen välillä pysyvästi ja pitkään säilytettävän tiedon osalta.

Millaista täällä on olla töissä?

On hienoa, että kaupungin sisällä tarjoutuu mahdollisuuksia hyödyntää koko työuran aikana kertynyttä kokemusta ja saada uusia haasteita. Historia-alan opinnot johtivat aikanaan arkistojen maailmaan, jota uraa ehti kertyä lähes parikymmentä vuotta pääosin silloisessa Vaasan maakunta-arkistossa. Opintojen täydentyminen kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla 2000-luvun alkupuoliskolla pätevöitti kirjastotyöhön, josta viimeiset reilu 12 vuotta kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluissa palvelupäällikkönä. Nyt olen palannut siis juurilleni asiakirjahallinnon pariin, jossa digitalisaation tuoma muutos näkyy ja tuntuu monin tavoin.

Tiimieni väki on työhönsä sitoutunutta ja hoitaa asioita kunniakkaasti kireiden aikataulujen paineissa. Kaunis hallintotalohan on mitä mainioin työn tekemisen tilana.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Ylipäätään asiakirjahallinnon merkitys, ei ehken yllättävä, mutta mielellään sujuvasti sivuutettava asia. Ihmiset eivät yleensä edes pohdi asiakirjatiedon säilyvyyteen, säilytykseen, löytymiseen, saatavuuteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä asioita vaan ne jäävät arjessa helposti sivuraiteelle, kun ne tuntuvat vaikeilta ja vaivalloisilta tai ei ymmärretä niiden olevan osa työtä. Paperikasat jäävät selvittämättä, hävitetään tarpeellista tietoa, hävitetään tietoa, jota tarvittaisiinkin myöhemmin, riittävästi tietoa ei siirretä järjestelmästä toiseen siirryttäessä jne. Tämän seurauksena työaikaa käytetään paljon jälkikäteiseen selvittelyyn, etsimiseen ja ihmettelyyn. Ajantasainen arkistonmuodostusuunnitelma / tiedonohjausuunnitelma kantaa jo pitkälle.

Kun aikaa kuluu tarpeeksi, tieto muuttuukin arvokkaaksi historiatiedoksi ja vaikkapa komeat kaupunginvaltuuston pöytäkirjasidokset saavat osakseen ihastelua ja ihmettelyä. Joskus ihmiset ihmettelevät sitäkin, että koulutodistuksia, neuvolakäyntien dokumentointia yms. yksityisen ihmisen historiaa löytyy kunnan arkistoista.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Työni on merkityksellistä esimerkiksi kaupungin ja yksityisten henkilöiden oikeusturvan kannalta, että säilytämme oikeat ja tarpeelliset tiedot riittävän kauan, mutta ymmärrämme myös hävittää tarpeettoman tiedon. Erilaisten tutkimushankkeiden tai yksityisten henkilöiden tiedontarpeisiin vastaaminen on kiinnostavaa ja joskus varsin haastavaa.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Asiakaspalveluhenkisyydestä, pitkäjänteisyydestä, tietoteknisestä kiinnostuksesta, tarkkuudesta ja kyvystä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ei ole ainakaan haittaa näissä töissä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on työhönsä sitoutunut työyhteisö, jossa on vajaa 20 henkilöä kaikki määräaikaiset mukaan luettuna. Näistä osan toimipiste on hallintotalolla ja osa sijaitsee toimialoilla eri puolilla kaupunkia. Palvelemme sujuvasti päätösten valmistelijoita, esittelijöitä ja pöytäkirjanpitäjiä sekä muita tiedon kirjaamis- ja etsimiskysymyksissä. Asianhallintajärjestelmän ja sen sovelmien käytön opastus, tiedonhallintasuunnitelmien laadinnassa avustaminen sekä paperiarkistojen käsittelyn neuvonta sekä tietopalvelu ovat osa tehtäväkenttäämme.

Mitä teet työn vastapainoksi?

No, pienimuotoista puutarhan hoitoa, liikuntaa sopivassa määrin eri muodoissa, lukemista, luontoretkeilyä, mökkeilyä, sukututkimusta – ihan fiiliksen mukaan.

Päivi Korkealaakso, kaavoitusjohtaja

Turvallisen ja viihtyisän arjen asialla

Kaavoitusjohtajana työskentelevän Päivi Korkealaakson yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Päivin mielestä on hienoa olla mukana vaikuttamassa siihen, millaisessa kaupungissa nyt ja tulevaisuudessa asumme.

Mitä teet?

Toimin Vaasan kaupungilla kaavoitusjohtajana. Pääsen työssäni kattamaan pöytää erilaisille tarpeille – arjen elämälle, työpaikkakokonaisuuksille, palveluille, liikenteelle ja vapaa-ajalle. Olen ollut täällä töissä 20 vuotta: yksikään päivä ei ole ollut samanlainen ja siitä pidän.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Työpäivä koostuu erilaisten asioiden linjauksiin tähtäävistä isoista tai pienistä kokouksista. Näissä kokouksissa asiat pala palalta etenevät kohti valmiita kaavoja, joissa pyritään mahdollistamaan erilaiset tulevaisuuden tarpeet. Työpäivän jälkeen minut löytää yleensä puutarhahommista tai lenkkipolulta.

Mitkä ovat työsi tähtihetkiä?

Kun monimutkaiseen kokonaisuuteen löytyy yhteinen ratkaisu.

Entä haastavinta?

Joissakin hankkeissa oma liikkumavara loppuu. Aiempi lakipäätös tai muu vastaava linjaus saattaa estää maanomistajan ensisijaisen toiveen, mutta silloin yritetään löytää ratkaisu vaihtoehtojen kautta.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Maankäytön suunnittelulla pyritään turvaamaan kaupungin strategiset tarpeet demokraattisesti, maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja terveellistä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä luoden.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä, mikä?

Kaavan piirtää fyysisesti nopeasti, mutta jokainen viiva ja jokainen kaavaan sisältyvä määräys sisältää paljon juridiikkaa, euroja, sopimuksia, vaikutuksia ja neuvotteluja.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Maankäytön suunnittelua ei tehdä yksin, vaan työ edellyttää laajaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja sen koordinointia, verkostoja ja erilaista osaamista. Onnistuneessa hankkeessa eri osa-alueet eri osaajien yhteistyössä loksahtavat kohdilleen oikea-aikaisena ja toisen osaamista kunnioittaen. Meidän porukka hallitsee sellaisen työtavan.

Jukka Talvi, kuntatekniikan johtaja

Hyvästä parempaa

Tuore kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi on luonteeltaan kirkasotsainen kehittäjä, joka odottaa välillä pääsevänsä tekemään jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Oulaistelainen, Kalajoelta Vaasaan muuttanut Talvi kiittelee uusia työkavereitaan lämpimästä vastaanotosta ja erinomaisesti alkaneesta yhteistyöstä.

Kerro taustastasi, missä olet ollut aiemmin töissä?

Olen koulutukseltani insinööri (ylempi AMK) ja suorittanut viidet erikoistumisopinnot tekniikan saralta ja johtamisesta, jotka kaikki sopivat hyvin nykyisiin työtehtäviini. Olen työskennellyt pääosan yli 20-vuotista työuraani Oulun kaupunkikonsernissa – ensin liikenneinsinöörinä ja sittemmin energiayhtiössä yksikönpäällikkönä. Viimeksi toimin kaukolämpö- ja valokuituyhtiöiden toimitusjohtajana Kalajoen kaupunkikonsernissa.

Mitä työhösi kuuluu?

Johdan kuntatekniikka-nimistä tulosaluetta, joka on osa teknistä toimialaa. Kuntatekniikka vastaa seitsemän palveluyksikön voimin muun muassa liikenteen, viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen infrasta sekä tuottaa näihin liittyviä palveluita. Koitan johtaa valmentavalla otteella ja varmistaa, että työn teon edellytykset ovat kunnossa. Työpäivät koostuvat palavereista, raportoinnista, yhteydenpidosta eri tahojen kanssa sekä päätösten tekemisestä ja valmistelemisesta.

Mitä odotat uudelta työltäsi?

Kuntatekniikka on osa jokaisen vaasalaisen arkea ja teemme tärkeää työtä yhteisen hyvän eteen. Olen luonteeltani kirkasotsainen kehittäjä ja haluan tehdä hyvästä parempaa. Odotuksena on, että aina välillä harmaan peruspuurtamisen lisäksi pääsisi tekemään jotain aivan uutta ja ihmeellistä.

Mitkä ovat ensitunnelmat uudesta työstäsi, työpaikastasi ja kotikaupungista?

Työyhteisö on ottanut erittäin hyvin vastaan ja olen huomannut henkilöstöllä vilpittömän halun hoitaa työnsä hyvin. Työ on osoittautunut vaativaksi ja suurelta osin myös hyvin antoisaksi. Kaupunkina Vaasasta on muodostunut jo vuosia sitten hyvin romanttinen kuva ja kyllä se on pitänyt kutinsa täällä asuessakin. Sitä mielikuvaa haluaisin osaltani myös vahvistaa.

Missä asioissa sinuun kannattaa olla yhteydessä?

Periaatteessa aina voi pysähtyä jututtamaan melkeinpä asiasta kuin asiasta. Työasioissa yhteistyö kuntatekniikan kanssa on varmaankin se yleisin jutun juuri. Palautettakin saa antaa.

Anu Rinne, HR-controller

Aktiivista tekemistä ja kehittämistä hyvässä porukassa

HR-controller Anu Rinne iloitsee, että pääsee kehittämään työyhteisöä ja kaupunkiamme yhdessä osaavien työkavereiden kanssa.

Mitä teet?

Työskentelen teknisellä toimialalla henkilöstöasioiden parissa. Teen yhteistyötä toimialajohtajan, toisen controllerin, tulosaluejohdon, esimiesten ja pääluottamismiesten kanssa, lisäksi tehtävääni kuuluu tiivis yhteistyö kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa. Olen työskennellyt Vaasan kaupungilla kaksi vuotta: tätä ennen työskentelin kansainvälisen yrityksen HR-tiimissä.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Työpäivät koostuvat tapaamisista tulosaluejohtajien ja esimiesten kanssa esimerkiksi rekrytointien, työhyvinvoinnin, palkkauksen ja henkilöstösuunnittelun parissa. Työpäivien aikana vaihdan ajatuksia myös henkilöstön ja pääluottamusmiesten kanssa ajankohtaisista asioista. Lisäksi olen projektipäällikkönä HR-prosesseihin liittyvissä kehittämisprojekteissa. Vapaa-aikana minut löytää kotoa perheen parista, metsäpoluilta tai jumppasalilta.

Mitkä ovat työsi tähtihetkiä?

Mukavia hetkiä työssäni ovat ne, kun on voinut auttaa onnistumisissa tai tukea haastavan tilanteen ratkaisussa. On myös palkitsevaa huomata, että kehittämistoimenpiteet ovat menneet eteenpäin ja alkavat näkyä arjen toiminnassa.

Mikä on haastavinta?

HR-asioiden parissa työskennellessä käsitellään välillä arkoja ja tunteitakin herättäviä aiheita. Työssä vaaditaan tasapainottelua tilanteissa, joissa tarvitaan tunnetaitoja ja tilannesilmää samalla, kun tulee noudattaa lakia ja työehtosopimuksia. HR-kentällä tulee vastaan myös tilanteita, joihin ei ole vastauksia laissa tai oppikirjoissa. Tilanteissa toimiminen rakentuu vahvasti käytännön kokemuksen kautta hyviä HR-käytäntöjä arjen tekemisessä kokeillen ja muodostaen.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Hyvillä ja laadukkailla henkilöstökäytännöillä ja prosesseilla voidaan vaikuttaa positiivisesti palvelutuotantoon, esimiestyöhön sekä henkilöstön hyvinvointiin. Tätä kautta ne tukevat koko organisaatiota strategisiin tavoitteisiin pääsyssä. Henkilöstökäytäntöjä on tärkeä kehittää jatkuvasti ja mukauttaa niitä toimintaympäristön muutoksiin.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Controller-nimike viittaa vahvasti kontrolliin ja seurantaan 🙂 – työni on kuitenkin hyvin pitkälle yhteistyötä, tukemista ja yhteistä kehittämistä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Saan tehdä töitä osaavassa ja aktiivisessa porukassa – työkavereiden tuki on aina saatavilla, kun sitä tarvitaan. Viihdyn teknisessä toimessa erittäin hyvin, täällä on hyvä porukka sekä aktiivista tekemistä ja kehittämistä meneillään. Arvostan, että saan tehdä työtä Vaasassa – tämä on upea kaupunki.

Pauliina Leppänen, liikuntaryhmien ohjaaja

Kehon ja mielen huoltoa

Liikuntaryhmien ohjaajana työskentelevä Pauliina Leppänen nauttii työstä Vaasan kaupungilla, jossa pääsee tekemään alan monipuolisimpia töitä ja kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.

Mitä teet?

Ohjaan paljon soveltavan liikunnan ryhmiä Vaasan kaupungin liikuntapalveluissa. Ensimmäinen ammattini on laivakokki, mutta kouluttauduin ja siirryin liikunta-alalle noin 10 vuotta sitten. Työtehtäväni ovat vaihdelleet kuntosalimaailmasta kansalaisopiston sekä kunnan liikuntaryhmien ohjaamiseen.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Tyypillinen työpäiväni sisältää keskimäärin viisi tuntia liikuntaryhmien ohjaamista sekä paljon sosiaalisia kontakteja. Kohderyhmät vaihtelevat senioreista työikäisiin. Tuntien teemat (kuntojumppa, gymstick jne.) vaihtelevat myös sekä ympäristö, jossa tunnit ohjataan. Tykkään olla kaupungilla töissä juuri töissä siksi, että tämä on mielestäni alan työpaikoista monipuolisempia. Liikutamme ihmisiä joka sektorilla, palvelutarjonta on monipuolinen ja hyvä.

Mikä on parasta työssäsi?

Parasta työssäni on sen vaihtelevuus, sosiaalisuus, oman osaamisen jatkuva kehittäminen, uuden oppiminen ja jo olemassa olevan ammattitaidon kehittäminen. Koskaan ei ole valmis ja aina voi kehittää itseään ja osaamistaan. Myös ihmiset, liike ja oman luovuuden käyttäminen motivoivat minua paljon.

Entä haastavinta?

Haastavinta on ollut oppia lajeja, jotka eivät ole olleet itselleni aiemmin tuttuja. Aika sekä energia harjoitteluun täytyy vaan kaivaa jostain. Lisäksi oman kehon ja sen rajojen kuuntelun oppii vain vuosien varrella.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Ehdottomasti, koen tekeväni kansanterveydellisesti tärkeää työtä. Työssäni pääsen kannustamaan, opastamaan sekä motivoimaan ihmisiä liikunnan pariin. Työni on tarjota iloa, onnistumisen tunnetta ja muistuttaa siitä, että kaikilla on oikeus liikkua, sekä jokainen voi liikkua omalla tavallaan. Liikuntaryhmät ovat myös sosiaalinen tapahtuma, ja uskon että moni osallistuu juuri tuon sosiaalisuuden vuoksi. Työni onkin kehon ja mielen huoltoa.

Onko työssäsi mahdollisuus kehittää itseä, miten?

On mahdollista, ja suositeltavaakin. Tällä hetkellä päivitän ammatillista osaamistani Varalan urheiluopistolla. Valmistun näillä näkymin alkuvuodesta liikuntaneuvojaksi ja uinninopettajaksi.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Porukkaamme sopii iloinen, energinen, ryhmätyöhenkinen, avoin ja ajattelevainen ihminen, jolla on hyvät ihmissuhdetaidot.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Sekä Vaasa että työkaverini ottivat minut avosylin vastaan, kun muutin tänne muutama vuosi sitten. Työkaverini ovatkin huumorintajuisia, kannustavia, energisiä ja auttavaisia. Sekä pakko vielä mainita: pitkiä – itse kun olen aika pätkä. 🙂

 

Elisabeth, esteettömyyskoordinaattori

Esteettömyys on Elisabeth Hästbackan sydämen asia

Huhtikuussa kaupungin esteettömyyskoordinaattorina aloittanut Elisabeth Hästbacka haluaa työssään rakentaa yhdenvertaista Vaasaa.

Hästbacka on organisoinut vammaisneuvoston kokouksia sekä verkostoitunut muissa Suomen kaupungeissa työskentelevien kollegojensa kanssa.

– Esteettömyyskoordinaattorina olen mukana valvomassa ja edistämässä esteettömyyttä. Lisäksi toimin muun muassa vammaisneuvoston sihteerinä sekä yhteistyölinkkinä järjestöjen suuntaan. On hienoa päästä edistämään asioita, jotka ovat sekä itselle että yhteiskunnalle tärkeitä, Hästbacka kertoo.

Hästbacka viimeistelee parhaillaan Åbo Akademilla väitöskirjaa, joka käsittelee vammaisten osallisuutta yhteiskunnassa.

– Toivon, että voin työssäni hyödyntää myös tutkijan taustaani sekä kontakteja, joita minulla on vammaistutkijoihin ympäri Suomen. Totta kai myös omat kokemukseni esteettömyydestä tuovat tarpeellista näkökulmaa työhön, Hästbacka sanoo.

Esteettömyys on yhteistyötä

Kun Hästbacka muutti Vaasaan opiskelemaan vuonna 2004, hän huomasi, että esteettömyyteen kaupungin keskustassa oli panostettu.

– Vaasassa on tehty vuosien aikana paljon työtä, jolla on edistetty esteettömyyttä. Vammaisneuvosto on ollut täällä pitkään aktiivinen ja saanut asioita aikaan, Hästbacka kiittelee.

Vaasa on Hästbackan mukaan esteettömyydessä edelläkävijä: esimerkiksi esteettömyyskoordinaattoreita ja -asiamiehiä on Suomessa vain alle kymmenessä kaupungissa. Vaikka asiassa on vuosien saatossa menty eteenpäin, työtä riittää vielä Vaasassakin.

– Esteettömyys on tärkeä osa ihmisten yhdenvertaisuutta, sillä se on hyvin laaja kokonaisuus ja tärkeää kaikille ihmisille. Se ei koske pelkästään vammaisia, vaan yhtä lailla myös ikääntyviä ja lapsiperheitä. Esteettömyys ei liity pelkästään rakennettuun ympäristöön, vaan myös vaikkapa vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun sekä työskentely- ja koulutusmahdollisuuksiin, Hästbacka muistuttaa.

– Esteettömyyden edistäminen lähtee aina yhteistyöstä. Olen jo päässyt tapaamaan monia mielenkiintoisia ihmisiä, ja odotan innolla, mitä kaikkea uutta pääsen työssäni oppimaan, Hästbacka hymyilee.

Tiina Mäenpää, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettajasta Tiina Mäenpäästä ei tullut opettajaa, psykologia, kukkakauppiasta eikä muusikkoa kuten hän lapsena suunnitteli. Varhaiskasvatuksen erityisopettajana hän pääsee kuitenkin yhdistämään olennaisen kaikista näistä ammateista: luovuuden, opettamisen ja psykologisen näkemyksen.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Olen haaveillut lapsena, että minusta tulisi isona esimerkiksi opettaja, psykologi, kukkakauppias tai muusikko. Tässä työssä pääsen yhdistämään vähän näitä kaikkia – luovuutta, opettamista ja psykologista näkemystä.

Mitä teet?

Toimin varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Pääasiallinen tehtäväni on yhteistyössä henkilökunnan kanssa suunnitella, toteuttaa ja arvioida lapsille järjestettävää tukea varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työssäni vaihtelevat sopivassa suhteessa lasten kanssa työskentely, aikuisten kanssa tehty työ sekä itsenäinen työskentely. Tavallisena työpäivänäni työskentelen lasten kanssa päiväkotiryhmissä, pienryhmissä tai yksilöllisesti. Päivittäin osallistun myös erilaisiin palavereihin eri alojen ammattilaisten ja vanhempien kanssa. Lisäksi teen erilaisia toimistotöitä itsenäisesti. Jokainen työpäivä on hyvin erilainen, ja pääsen tapaamaan laajasti erilaisia ihmisiä.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on se, että pääsen auttamaan lapsia ja perheitä. Pidän työtäni merkityksellisenä, koska varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettu kasvun ja oppimisen tuki on erittäin tehokasta. Parhaassa tapauksessa voimme yhteistyöllä eri ammattilaisten ja perheiden kanssa muuttaa yksittäisen lapsen elämän suuntaa. Lisäksi kaikki lapset hyötyvät ryhmissä toteutettavista erityispedagogisista menetelmistä. Näin ollen pääsen myös yhteiskunnallisella tasolla vaikuttamaan siihen, millaiseksi Suomen tulevaisuus muodostuu.

Haastavinta työssä on löytää oikeat ja toimivat tukitoimenpiteet ja erityispedagogiset ratkaisut juuri tietylle lapselle ja juuri siinä ryhmässä, jossa hän toimii. Työ on suurelta osin ongelmanratkaisutyötä, jota on lähes mahdotonta tehdä yksin. Lapsen kanssa tekemisissä olevien toimijoiden näkemysten yhteensovittaminen on siksi tärkeää. Yhteistyön toimivuus on yksi avaintekijöistä siinä, että tuki toteutuu ja toimii hyvin.

Millaista täällä on olla töissä?

Vaasan kaupungin varhaiskasvatus pyrkii olemaan ns. ajan hermolla, mikä tekee työstä mielekästä. Varhaiserityiskasvatukseen panostetaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Erityisopettajana on ilo tehdä töitä päiväkotien sitoutuneen henkilökunnan kanssa. Ryhmissä työskentelee ammattilaisia, jotka haluavat tehdä työtä lasten hyväksi ja tekevät siinä parhaansa. Pääsääntöisesti ryhmissä työskentelee myös kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, mikä tuo toimintaan vahvan pedagogisen painotuksen. Myös yhteistyökäytänteitä kehitetään jatkuvasti, jotta voisimme yhdessä eri toimijoiden kanssa rakentaa lapsille hyvää tulevaisuutta.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Työn vastapainona toimivat oma perhe, läheiset ja ystävät. Myös luonnossa liikkuminen, valokuvaus ja musiikki ovat lähellä sydäntäni.

Mari Soininen, perhepäivähoitaja

Perhepäivähoitaja Mari Soininen haaveili urasta Pikku Kakkosen askartelutätinä tai Kylli-tätinä, mutta on ABB:llä ostajana työskentelyn ja monen muun elämänvaiheen kautta päätynyt perhepäivähoitajaksi. Mari nauttii saadessaan seurata ja tukea lasten kehitystä sekä puuhata lasten kanssa omassa kodissaan Ristinummella.

Mitä teet?

Olen perhepäivähoitaja eli omassa kodissa työskentelevä varhaiskasvattaja. Me kaikki perhepäivähoitajat olemme Vaasan kaupungin työtekijöitä ja meillä on perhepäivähoitajan ammattitutkinto tai jokin muu hoito- ja kasvatusalan koulutus.
Työskentelemme itsenäisesti omissa kodeissamme ja vastaamme oman ryhmämme toiminnasta. Meidän toimintaa ohjaa Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten omat varhaiskasvatussuunnitelmat jotka me laadimme yhdessä vanhempien kanssa.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Ihan ensimmäinen haave oli tulla Pikku kakkosen askartelutädiksi tai Kylli-tädiksi, joka kertoi satua ja samalla kuvitti sitä maalaten. Vanhempana haaveena oli ala-asteen opettaja. Lähdin kuitenkin lukion jälkeen ammattikorkeakouluun ja valmistuin tradenomiksi. Työ ABB:llä ostajana oli mielenkiintoista mutta ei kuitenkaan sitä mitä oikeasti halusin tehdä. Elämä yllättää ja pääsin Ristinummen päiväkotiin harjoittelijaksi ja vuosi eskareiden parissa vahvisti ajatusta, että työ lasten kanssa on se minun juttu. Sitten meidän kaksospojat syntyivät ja kun oli aika alkaa ajatella paluuta työelämään, luin artikkelin perhepäivähoitajasta ja siinä se sitten oli, löysin itselle täydellisen työn. Olen työn ohella lukenut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon sekä lähihoitajan tutkinnon.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Päivä alkaa lasten kanssa yhteisellä kiireettömällä aamupalalla. Kun masut ovat täynnä, alamme valmistautua aamupäivän ulkoiluun. Ulkoilemme yhdessä tiimin muiden hoitajien ja lasten kanssa. Alueellamme on monipuoliset ulkoilumahdollisuudet; monta leikkipuistoa ja metsäretkipaikkaa, on pulkkamäkiä ja hiihtolatuja. Ulkoilun jälkeen teemme jotain yhdessä ryhmän kanssa. Laulamme ja loruttelemme, piirrämme ja maalaamme, pelaamme ja jumppaamme, kaikki toiminta lähtee lapsista, minun tehtävä on tuoda pedagogiikka toimintaan. Mutta jos lapset haluavat jatkaa esimerkiksi ulkoilussa alkanutta leikkiä, voi se vallan hyvin jatkua sisällä. Lounaan jälkeen mennään päikkäreille. Makoisten unien jälkeen syödään välipala ja sitten jatketaan päivän touhuja ja/tai lähdetään ulos. Päivän aikana touhuan myös keittiössä, lapset syövät meillä aamupalan, lounaan ja välipalan ja valmistan nämä työpäivän aikana. Tavallinen työpäiväni on siis täynnä oppimisen iloa, leikkien riemua, iloisia lapsia, tärkeitä keskusteluja, halauksia ja paljon muuta eli ihan paras päivä.

Mikä on työssäsi parasta, mikä haastavinta?

Parasta tässä työssä on onnelliset lapset ja tyytyväiset vanhemmat. On myös huikeaa saada seurata lapsen kehitystä, uusien taitojen oppimista, miten pienestä taaperosta kasvaa reipas leikki-ikäinen ja olla auttamassa sekä tukemassa tässä kaikessa. Parasta on myös voida tarjota kiireetön ja kodinomainen päivähoitopaikka ja olla turvallisena aikuisena hoitopäivän ajan. On hienoa nähdä, miten syntyy ystävyyssuhteita jotka jatkuvat myöhemminkin. Parasta on myös itsenäisyys, saa itse suunnitella toimintaa ja aikataulut. Ja ehkä kaikkien parasta on pieni ryhmä, lapset ehditään huomioimaan yksilöllisesti, aina on aikaa istahtaa, pitää lasta sylissä, hömpötellä, kuunnella, katsella kuvia kirjasta, laittaa lettejä ja ponnareita, kutitella selkää jne.

Haastavinta oli vastata tähän kysymykseen. Toki haasteita on, paljonkin, kun kuitenkin yksin päivän toiminnasta vastaat ruokailuineen, perushoitoineen jne. Mutta ne ovat sellaisia asioita mihin kuitenkin voi itse omalla toiminnalla vaikuttaa. Mutta ehkä kuitenkin haastavinta on työajanpuitteissa esimerkiksi valmistella askarteluja ja muokata erilaisia oppimistehtäviä ja leikkejä omalle ryhmälle sopivaksi. Kivoja ideoita tulee lähes päivittäin lapsilta ja esimerkiksi erilaisista varhaiskasvattajien ryhmistä. Väkisinkin ainakin minulla nämä menevät tehtäväksi omalla ajalla, mikä tosin ei minua haittaa. Kyllähän työajalla pystyy nopeastikin valmistelemaan kaikenlaista toimintaa, mutta sellaisiin mihin oikeasti haluan valmistautua huolella ja jotka pohjautuvat lasten omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin ja mielenkiinnon kohteisiin, teen mieluusti ajan kanssa, vaikkakin menee työajan ulkopuolelle.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Meillä on kaksi koiraa, niiden kanssa ulkoilen. Luen myös paljon, dekkareiden lisäksi myös oman alan kirjallisuutta. Kevät ja kesä kuluvat puutarhahommissa.

Millainen työyhteisö teillä on?

Me perhepäivähoitajat toimimme alueittain tiimeissä. Tiimeinä suunnittelemme ja kehitämme yhteistä toimintaa. Omassa tiimissäni on tällä hetkellä neljä hoitajaa ja kaikilla ryhmässään neljä lasta. Kaikki yhteisen toiminnan suunnittelu pohjautuu koko tiimin lasten ikä- ja kehitystasot sekä mielenkiinnonkohteet huomioiden. Suunnittelemme toimintaa aina kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan tiimikokouksissa. Kaikilla on ryhmissään sekä pieniä että vähän isompia lapsia ja kun tapaamme päivittäin, mahdollistamme eri-ikäisten lasten vertaisryhmän. Meillä on tiimissä erittäin hyvä yhteishenki, huumori on meidän kantava voima. Saamme toisiltamme neuvoja, apua ja ideoita ja tietenkin aikuista seuraa, mikä on myös hyvin tärkeää. Voin sanoa, että minulla on ihan parhaat työkaverit. Meidän esimiehenä toimii perhepäivähoidon ohjaaja, joka tukee, ohjaa ja valvoo meidän hoito- ja kasvatustoimintaa. Häneltä saamme kaikki työhön tarvittavat materiaalit rattaista vesiväreihin. Meillä on ihana ja osaava ohjaaja, häneltä on helppo kysyä neuvoa kaikenlaisiin asioihin. Hän myös pitää meidät ajan tasalla alan asioista ja tapaamme häntä vähintään hoitajien kokouksissa. Nyt korona-aikana kokoukset joudutaan järjestämään Teamsissa.

Minkälainen ihminen sopii tähän työhön?

Perhepäivähoitajaksi sopii kuka tahansa varhaiskasvatuksesta kiinnostunut, omassa kodissa viihtyvä, vastuullinen henkilö. Tärkeää on osata toimia itsenäisesti. Hoitajan on hyvä olla sosiaalinen, huumorintajuinen, tiedonhaluinen eikä hyvästä mielikuvituksestakaan tässä työssä haittaa ole. Hyvin tärkeää on oman perheen hyväksyntä. On oltava kaikille perheenjäsenille ok että arkipäivisin kotona saattaa olla aamuvarhaisesta pitkälle iltapäivään lasten naurua, laulua ja välillä itkuakin. On hyväksyttävä, että koti täyttyy majoista, kotileikeistä, legorakennelmista ja keittiönpöytä askartelutarvikkeista. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että koti näyttää kodilta vapaa-aikana, meillä ei oikeastaan mistään näe työajan jälkeen, että olen perhepäivähoitaja, jos itse niin haluan. Toki kivaa leikkiä ei tarvitse purkaa kokonaan pois, jos sitä halutaan jatkaa seuraavanakin päivänä, mutta sen voi laittaa sivuun ja valloittaa olohuone sitten taas seuraavana päivänä.

Paula Virtanen, varhaiskasvatuksen opettaja

Työtä oppimista ja elämää varten

Varhaiskasvatuksen opettaja Paula Virtanen haaveili työstä ihmisten parissa, ja työ päiväkodissa toi hänet Tampereelta Vaasaan 80-luvun alussa. Pitkän uran varrelle on mahtunut monia uudistuksia, mutta edelleen piristystä päiviin tuovat metsäretket, jotka ovat lasten ja aikuisten yhteinen juttu.

Mitä teet?

Työskentelen esikouluikäisten opettajana Pikkukasarmin päiväkodissa. Esikoulutoimintaan kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikenlaista oppimista, esimerkiksi numeroihin ja kirjaimiin tutustumista, hienomotorisia tehtäviä, kädentaitoja, piirtämistä, maalaamista, askartelua, satuja, tietoiskuja erilaisista ilmiöistä sekä tietenkin myös leikkiä, joka on lapsen tapa käsitellä maailman asioita. Työssäni on tärkeää innostaa lapsia oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti, ja kaiken toiminnan taustalla on aina pedagoginen ajattelu.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Oman ryhmäni toiminta alkaa ulkoilulla, mikä on erittäin hyvä tapa aloittaa päivä. Kaikki saavat liikuntaa, raitista ilmaa ja lapset saavat puuhailla mukavia kavereiden kanssa. Ulkoilun jälkeen jakaudumme oppimaan esikoulun opetussuunnitelmaan sisältyviä asioita kahteen eri ryhmään, jossa kummassakin on noin kymmenen lasta. Päivään kuuluu aina myös leikkiä, laulua, keskustelua, pelaamista ja tietenkin ruokailu, joka on myös tärkeä yhteinen hetki.

Mikä on parasta työssäsi?

Saada lapset innostumaan jostakin uudesta. Hieno hetki on myös se, kun huomaa ryhmän toimivan yhdessä.

Entä haastavinta?

Koska lapsia ja erilaisia tarpeita on niin paljon, on välillä haastavaa tarjota tukea tasapuolisesti jokaiselle esikoululaiselle.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Tätä työtä kukaan ei pysty tekemään yksin: työn sujuvuuden kannalta onkin oleellista, että aikuiset puhaltavat yhteen hiileen. Tiimissä kaikkien vahvuudet pyritään ottamaan huomioon ja jokaisen hyvinvointi on tärkeää. Negatiivisiin asioihin ei saa jumiutua, vaan mietitään, mitkä asiat piristävät. Yhteinen huumori ja vaikkapa metsäretket ovat meillä jaksamista lisäävä voimavara.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Kaikki alkaa lapsuudesta, jossa luodaan pohja tulevalle oppimiselle ja sille, kuinka elämässä pärjää. Teemme täällä siis todella tärkeää ja merkityksellistä työtä, ehdottomasti!

Ida Kniivilä-Tuominen, varhaiskasvatuksen opettaja

Yhdessä lasten parhaaksi

Viihtyisässä Punahilkan päiväkodissa työskentelevä Ida Kniivilä-Tuominen iloitsee työkavereistaan, joihin voi luottaa kiperissäkin tilanteissa. Parasta työssä ovat jaetut onnistumisen kokemukset lasten ja vanhempien kanssa.

Mitä teet?

Työskentelen varhaiskasvatuksen opettajana 4-5-vuotiaiden lasten ryhmässä, jossa saan jakaa vastuun toisen varhaiskasvatuksen opettajan kanssa. Opettajana tehtäväni on yhdessä muun tiimin kanssa suunnitella toiminta vastaamaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita: teemme työtämme viimeisten tutkimustietojen perusteella ja kehitämme jatkuvasti toimintatapojamme. Yhteisissä palavereissa huolehdimme, että jokainen tiimissämme toimii yhteisten tavoitteiden mukaan.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Päivän ohjelma on aina etukäteen suunniteltu, ja otamme huomioon lasten tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Tällä hetkellä työstämme lasten keksimiä teemoja, joita ovat ”Merenalainen maailma” sekä ”Autot”. Opettajana tehtäväni on teeman kautta opettaa lapsille vielä harjoitusta vaativia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi kaveritaidot, matemaattiset taidot sekä itsensä ilmaisu. Meidän ryhmässämme pidämme erityisen tärkeänä sitä, että jokaisella lapsella on päiväkodissa kivaa ja he saavat olla omia itsejään.

Mikä on parasta työssäsi?

Nähdä lasten ilo, kun he pääsevät toteuttamaan itseään. Myös onnistumisen kokemuksia on mahtava nähdä. Niitä juhlitaankin yhdessä ja niistä muistetaan kertoa myös vanhemmille.

Entä haastavinta?

Joskus ideoita tuntuu olevan ja tulevan niin paljon, että kaikkea on hankala toteuttaa. Silloin hiljennämme vauhtia ja keskistymme yhteen asiaan kerrallaan. Tärkeintä on leikki ja sen kautta opittavat asiat.

Koetko tekeväsi merkityksellistä työtä, miksi?

Totta kai! Varhaiskasvatuksessa meillä on mahdollisuus tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä, koko perhe huomioon ottaen. Voimme auttaa lasta luomaan positiivisen minäkuvan, tukemaan kaverisuhteiden muodostumista sekä opettaa taitoja, joita tarvitaan elämän varrella.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on huippu tiimi, sillä onkin suuri merkitys työssä jaksamiselle. On ihanaa, kun työkaveriin voi luottaa ja asioista voidaan keskustella. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä, jokaisen mielipide ja näkemys otetaan huomioon. Pidän tärkeänä myös, että työ on hyvin johdettua: siinä johtajilla on suuri rooli.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Ihminen, joka ei pelkää muutoksia ja on valmis kehittämään itseään. Eikä hyvästä huumoristakaan haittaa ole!

Janne Viinikka, lastenhoitaja

Punahilkan päiväkodissa on hyvä tunnelma niin lasten kuin työyhteisönkin kesken. Lastenhoitaja Janne Viinikka nauttii työssään mukavan työyhteisön lisäksi erityisesti siitä, kun pääsee seuraamaan lasten kasvua ja kehitystä ja ilostuttamaan heidän päiväänsä leikkien merkeissä.

Mitä teet?

Olen lastenhoitajana Punahilkan päiväkodissa, 0-3 vuotiaiden ryhmässä joka on vuorohoitoryhmä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Työpäiväni alkaa 6.20-13.30 välillä, 13.30 alkava vuoro loppuu 21.30. Aikainen aamu ja myöhäinen ilta voi myös muuttua tarpeen mukaan, aamulla ennen aamupalaa lapsilla leikki aikaa tai jotain toimintaa sen mukaan mikä lasta kiinnostaa.

Aamupalan jälkeen parittomalla viikolla lapsilla on mahdollisuus leikkiin, askarteluun, piirtelyyn, maalaukseen, palapeleihin ym. kädentaitoja kehittävään toimintaan. Ulkoilemme myös ennen lounasta.

Parillisilla viikoilla meillä on mahdollisuus vesileikkiin (uimaan ja saunaan), jumppasaliin, leipomiseen, verstashuoneeseen ja taidesaliin, lisäksi retkeilemme ja leikimme liikuntaleikkejä ulkona.

Aamun toiminnan jälkeen meidän ryhmässä syödään lounas 10.30 omalla osastolla lasten kanssa. Lounaan jälkeen lapset menevät päiväunille, jolloin on kahvitauko ja tehdään suunnittelua ja muita kirjallisia ym. tarvittavia töitä.

Lapset heräävät päiväuniltaan klo 13-13.30. Sen jälkeen on välipala ryhmässä ja sen jälkeen leikitään, askarrellaan, rakennellaan, tehdään palapelejä ym.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Työssäni parasta on lasten leikkien seuraaminen ja rikastaminen sekä lasten kasvun ja kehityksen huomaaminen ja kiva työyhteisö.

Haastavinta työssäni on työmme näkyväksi tekeminen vanhemmille ja ulkopuolisille.

Millaista täällä on olla töissä?

Viihdyn hyvin, minulla on mukavat työkaverit, lapset ja vanhemmat. Työ on mukavaa ja vaihtelevaa.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Uskon että työni on merkityksellistä, kun huomaa miten lapset oppivat uusia asioita mitä harjoitellaan.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Lapsien kanssa toimeentuleva, sosiaalinen ihminen.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Huumorintajuinen, uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Ulkoilen ja harrastan liikuntaa.

Marita Tuomisto, lastenhoitaja

Marita Tuomisto lähtee Ristinummen päiväkotiin töihin hymyssä suin joka päivä. Syy hymyyn on siinä, että hän saa tehdä rakastamaansa työtä lasten parissa yhteisöllisessä ja moniammatillisessa tiimissä. Työssä saa käyttää luovuutta ja huumori kukkii päivittäin. Sydäntä lähellä ovat myös haastavat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Pienenä haaveilin työstä hevosten parissa. Nuoruusvuosina vietin kaiken vapaa-aikani talleilla.

Mitä teet?

Työurani aloitin 18-vuotiaana parturi-kampaajana. Tätä työtä tein yli 10 vuotta. Kolmekymppisenä kouluttauduin lähihoitajaksi ja syventävät opinnot suoritin sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Valmistuttuani työskentelin Vaasan kaupungin kotipalvelussa muutaman vuoden. Vuonna 2002-2003 opiskelin vielä vuoden lisää syventyen lapsiin ja nuoriin. Viimeiset 13 vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupungilla Ristinummen päiväkodissa ja tällä hetkellä toimin esikouluryhmässä lastenhoitajana. Pidän työstäni hyvin paljon ja lähden töihin hyvillä mielin joka päivä.

Kerro tyypillisestä työpäivästäsi?

Aloitan työpäiväni 6.30- 8.30 välisenä aikana riippuen työvuorostani. Otan lapset vastaan ja kirjaan jokaisen puhelimessa olevaan ”läsnä”-sovellukseen. Kello 8.00 kokoonnumme yhteiseen piiriin, josta jakaudumme aamupalalle. Sen jälkeen jakaudumme pienryhmiin. Päivästä riippuen jään osan kanssa leikkimään tai toimintatuokioon tai sitten ulkoilen yhden ryhmän kanssa noin tunnin. Ruokailu on noin klo 11.30 ja sen jälkeen on leikkiä/ toimintaa. Kello 12.30 menen puolipäiväläisten kanssa ulos tai ”rentolaan” lukemaan lasten kanssa kirjoja. Välipala on kello 14.00 ja sen jälkeen meillä on leikkiä ja askartelua. Ulos menemme noin kello 15.00 ja siellä ollaan työvuorosta riippuen kello 17.00 saakka.

Voin melko vapaasti päättää, miten työtäni teen. Saan käyttää luovuutta ja myös huumori työssäni on tärkeää. Työpäiviin kuuluu myös osaston pitäminen järjestyksessä ja siistinä sekä toimintaympäristön muokkausta. Päivittäin työhön kuuluu pöytien kattamista ja pyyhkimistä, ruoan jakamista, valmisteluja toimintahetkiin ym. Lisäksi meillä on viikoittaiset omat tiimipalaverit ja koko talon kokoukset.

Mikä on parasta työssäsi, entä haastavinta?

Parasta työssäni on, että saan tehdä moniammatillisessa tiimissä juuri sitä työtä, mikä on lähinnä sydäntäni, siis olla lasten parissa. Tämä työ on palkitsevaa, kun näkee ja tuntee olevansa turvallinen ja tärkeä aikuinen ja näkee miten lapset oppivat paljon asioita vuoden aikana.  Saa kuunnella lasten ilon aiheet, huolet ja murheet ja välillä heittäytyä hassuttelemaan heidän omaan maailmaansa.

Sydäntäni lähellä ovat myös haastavat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Monet ihmiset eivät tiedä kuinka haastavaa on tehdä työtä erityislasten kanssa päivittäin. Miten se rasittaa henkisesti ja fyysisesti ja miten se vaikuttaa muuhun ryhmään. Moniammatillinen työryhmä ja sen yhteiset arvot mahdollistavat sen, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa tarvitsemansa tuen ja se saa minut jaksamaan ja pitämään työstäni, sekä kokemaan työni merkitykselliseksi.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meidän päiväkodissa henkilökunnalla on hyvä meininki. Tämä on paras työpaikka, jossa koen kuuluvani hyvään ja yhteisölliseen porukkaan. Työ on antoisaa ja välillä haastavaa ja vaativaa, mutta yhteishenki ja huumori ovat niitä asioita, jotka saavat jaksamaan päivästä toiseen. Minulla on loistavat työkaverit, joihin voin luottaa ja he ovat erittäin ammattitaitoisia. Meillä on yhdessä tekemisen meininki. Työn vastapainoksi ulkoilen, mökkeilen ja vietän aikaa lastenlasten kanssa.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meille kannattaa tulla töihin, jos rakastaa lapsia, omaa jonkin verran huumoria, on luova ja valmis oppimaan uutta ja tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Mira Puolamäki, varhaiskasvatuksen opettaja

Mira Puolamäki haaveili journalistin, sisustussuunnittelijan tai kuvataiteilijan urasta. Hän löysi ongelmaan täydellisen ratkaisun; varhaiskasvatuksen opettajan työssä hän pääsee yhdistämään parhaat puolet näistä kolmesta alasta luodessaan lapsille viihtyisää oppimisympäristöä ja käyttäessään kuvataidetta ja itse kirjoittamiaan tarinoita opetuksen tukena.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Journalistiksi, sisustussuunnittelijaksi tai kuvataiteilijaksi

Mitä teet?

Olen varhaiskasvatuksen opettajana Ristinummen esikoulussa. Eli teen työssäni juuri niitä asioita, joista haaveilin. Käytän työssäni paljon kuvataidetta sekä itse että lasten kanssa, oppimisympäristön luomiseksi tarvitaan myös sisustussuunnittelijan taitoja. Kirjoitan paljon itse tarinoita, joita käytän opetuksen tueksi. Eli kaikki ammatit käytössä.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Olen useita vuosia toiminut valmistavan esikoulun opettajana, mikä tarkoittaa sitä, että tulen töihin aina viimeistään klo 8. Silloin syömme aamupalaa ja aloittelemme suomen kielen kerhoa. Kerhossa suomen kielen oppijoiden kanssa harjoitellaan uusia sanoja pelaten, liikkuen ja kuunnellen. Tässä kerhossa nauretaan paljon, koska iloisena oppii paremmin kuin ryppyotsaisena.

Päivän suunnitelmista riippuen jatkamme seuraavaksi muihin touhuihin muun ryhmän kanssa. Ehkä jumppaan, metsäretkelle, kädentaitojen pariin, leikkimään, musisoimaan tai eskaritehtäviä tekemään.

Joinain päivinä ohjaan toimintaa koko ryhmälle ja toisina päivinä pienryhmälle. Joskus on mahdollista antaa myös yksittäiselle lapselle aikaa ja teemme yhdessä jotain suunnittelemaani toimintaa. Varhaiskasvatuksen opettajan työhön kuuluu myös paperitöitä, sähköposteja ja kokouksia.

Tavallinen työpäivä sisältää iloa ja uuden oppimista mutta myös haastavia hetkiä, jolloin lapsen hetki voi olla täynnä surua tai kiukkua. Tavallinen työpäivä menee aina nopeasti ja töihin on aina kiva tulla.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on ehdottomasti se, että näkee lasten viihtyvän ryhmässämme ja että sekä lapsilla että aikuisilla on hyvä olla yhdessä. Rakastan projekteja ja yhdessä suunnittelemista ja tekemistä.

Kivaa on nähdä lasten oppivan uusia asioita ja kuinka esikouluvuoden aikana he kasvavat kohti koulua…

Haastavinta on se, että innostuu niin monista kivoista asioita, joita olisi kiva tehdä lasten kanssa. Niistä pitää valita ja jättää osa kivoista jutuista seuraaville vuosille.

Oikeasti haastavaa on se, että lasten tarvitseman tuen määrä on lisääntynyt paljon ja tukitoimia tarvitaan paljon. Yhteistyötahoja on paljon, sähköposteja tulee valtavat määrät, kaavakkeita täytellään ja erilaisiin projekteihin osallistutaan. Arki on usein melko hektistä.

Millaista täällä on olla töissä?

Pidän työpaikastani ja omasta työstäni. Ihanaa kun ympärillä on tiimi, eikä tarvitse miettiä asioita yksin. Jos omat ideat tai voimavarat loppuvat joku hetki, työkaveri ottaa kopin ja jatkaa siitä, mihin itse jäin.

Omasta tiimistä ja työkavereista on valtava tuki päätöksille ja omille ajatuksille. Tätä työtä tehdään yhdessä huumorilla ja rakkaudella. Ristinummen päiväkodissa on aina ollut hyvä me-henki ja täällä saa olla oma itsensä. Koko talon yhteishenkeä nostatetaan yhteisillä tekemisillä. Se on tärkeää ja olemme vahva tiimi.

Onko työssäsi joku asia, joka yllättää ihmisiä tai jota ihmiset eivät työstäsi tiedä?

Moni ulkopuolinen ei tiedä, kuinka paljon tavoitteita voi sisältyä tavalliseen päiväkodin toimintaan. Pienessä hetkessä saattaa olla takana tavoitteita, joita ei ulospäin näy. Harjoitellaan esimerkiksi oman vuoron odottamista, toisen huomioon ottamista, matemaattisia valmiuksia, rohkeaa vastaamista ja suomen kieltä. Monelle voisi tulla yllätyksenä myös se, miten paljon valmistelua ja miettimistä voi olla erilaisten tuokioitten takana. Esimerkiksi askarteluissa tai tehtävissä mietitään tarkasti, mitä taitoja juuri näiden lasten pitäisi harjoitella, minkälaisilla tehtävillä niitä taitoja voidaan harjoitella, minkälaiset ryhmät olisivat sopivat ja mikä olisi paras ajankohta tehdä näitä tehtäviä. Otamme usein huomioon myös lasten omia toiveita toiminnan suunnittelussa.

Onko työsi merkityksellistä? Miksi?

Koen, että työni on erittäin merkityksellistä. Esikoulussa pystyy vahvistamaan lapsen itsetuntoa niin, että hän kokee itsensä taitavaksi, tärkeäksi ja ihanaksi. Meidän vastuullamme on luoda lapselle hyvä arki päiväkodissa. Sillä on suuri merkitys.

Hienoa ja tärkeää on myös se, että voimme tehdä vanhempien kanssa yhteistyötä ja luoda kasvatuskumppanuutta lapsen parhaaksi.

Minkälainen ihminen sopii teille töihin?

Meille sopii töihin ihminen, joka on valmis käärimään hihat ja ryhtymään tosi töihin ihanien lasten ja aikuisten kanssa. Töitä riittää, mutta meillä saa nauraa ja pitää hauskaa, unohtamatta kuitenkaan pedagogista otetta. Meidän talossamme on tunnetusti korkea työmoraali. Työtä tehdään täydellä sydämellä.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Luova, huumorintajuinen ja välillä kiireinen.  Meillä on henkilökunnasta koostuva huvitoimikunta, joka järjestää meille useita kertoja vuodessa hemmottelua ja yhteistä tekemistä.

Meillä voi sanoa oman mielipiteensä ja asioista on totuttu keskustelemaan.Viihdyn Ristinummen päiväkodissa erittäin hyvin.

Mitä teet työn vastapainoksi

Harrastan liikuntaa useita kertoja viikossa, käyn salilla, jumpissa ja liikun arjessa mahdollisimman paljon. Ihanat ystävät antavat voimaa arkeen.  Luovat projektit kotona tulevat ja menevät vähän innostuksen ja voimavarojen mukaan. Äänikirjat irrottavat mukavasti arjesta ja puutarhanhoito sujuu äänikirjoja kuunnellessa. Sohvalla löhöily ja telkkarin tuijottaminen on hyvää vastapainoa työlle.

Ida Grander, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Ida Grander suunnitteli tulevansa baarimikoksi tai esimieheksi. Elämä kuljetti eri suuntaan ja nyt varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelevä Ida nauttii työnsä diversiteetistä, haasteista ja hyvän työyhteisön meiningistä Alkulan päiväkodissa. Hän saa seurata ja edesauttaa lasten kehitystä, mutta myös tukea henkilökuntaa työssään.

Miksi haaveilit tulevasi isona?

Halusin baarimikoksi tai esimieheksi.

Mitä teet?

Olen varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Pääasiallisiin työtehtäviini kuuluu suunnitella, toteuttaa ja arvioida lasten tukitarpeita yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Henkilökunnan ohjaaminen, yhteistyö huoltajien kanssa ja yhteydenpito muiden asiantuntijoiden kanssa ovat myös osa päivittäistä työtäni.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Tavallisena työpäivänä tapaan lapsia joko ryhmässä tai erikseen ja ohjaan henkilökuntaa jatkuvissa tukitoimissa. Tyypillinen työpäivä sisältää myös itsenäistä työtä kuten suunnittelua ja dokumentointia. Lisäksi siihen kuuluvat tapaamiset huoltajien, päiväkotien johtajien, opiskelijoiden hoitoryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Parasta työssäni on, että se on niin joustavaa. Kahta samanlaista päivää peräkkäin ei ole. Koen työni merkitykselliseksi ja mielestäni meitä erityisopettajia todella tarvitaan varhaiskasvatuksessa. On mukavaa päästä työskentelemään terapeuttien, psykologien ja muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Opin uusia asioita joka päivä. Työn haastavin osa on samalla myös mielenkiintoisin: kohdata ja vastata erilaisiin tarpeisiin ja löytää ne oikeat tukitoimenpiteet, jotta kaikilla lapsilla olisi yhtäläinen oikeus parhaaseen mahdolliseen kehitykseen ja oppimiseen.

Millaista täällä on olla töissä?

Koen, että Vaasan varhaiskasvatuksessa tapahtuu parhaillaan paljon asioita, mikä on mielenkiintoista. Tuntuu siltä, ​​että kaupunki investoi houkuttelevaan ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Minkälainen ihminen sopii tähän työhön?

Joustava, luova ja ratkaisukeskeinen ihminen. Varhaiskasvatuksen erikoisopettajana sinun on kyettävä hyvin yhteistyöhön, mutta myös työskennellä itsenäisesti ja uskallettava tehdä päätöksiä.

Onko työsi merkityksellistä, miksi?

Koen työni hyvin merkitykselliseksi. Saan tukea lapsia heidän kehityksessään, mutta myös henkilökuntaa heidän työssään.

Minkälainen työyhteisö teillä on?

Meillä on todella hyvä työyhteisö. Varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelet paljon itsenäisesti, mutta järjestämme säännöllisiä tapaamisia ja ideoimme yhdessä erilaisten teemojen ja työskentelytapojen tiimoilta.

Mitä teet työn vastapainoksi?

Vastapainoksi tapaan ystäviäni, teen hyvää ruokaa ja vietän aikaa kauniissa saaristossamme.