Tikanojan taidekodissa järjestetään kotimaisen ja ulkomaisen vanhan taiteen näyttelyitä, kulttuurihistoriallisia teemanäyttelyitä sekä näyttelyitä omista kokoelmista.
Tutustu museoiden näyttely- ja tapahtumakalenteriin.
Tutustu Tikanojan taidekodin opastustarjontaan.
Lue tarkemmat saapumiseen ja esteettömyyteen liittyvät tiedot.
Tikanojan taidekoti on Vaasan keskustassa sijaitseva taidemuseo, jossa Frithjof Tikanoja ja hänen puolisonsa Ruusa o.s. Myntti asuivat lastensa kanssa. Taidekotina rakennus on toiminut vuodesta 1951 lähtien.
Taidekodissa järjestetään kotimaisen ja ulkomaisen vanhan taiteen näyttelyitä, kulttuurihistoriallisia teemanäyttelyitä sekä näyttelyitä omista kokoelmista.
Tikanojan taidekoti sijaitsee talossa, joka on yksi ensimmäisiä Vaasan palon jälkeen rakennettuja asuinrakennuksia. Kirkonrakentaja Erkki Kuorikoski suunnitteli talon perheensä asuinrakennukseksi ja se valmistui 1860-luvun alussa. Kuorikoskien jälkeen talossa on asunut lukuisia asukkaita. Talon ulkoasu on muuttunut useiden korjaus- ja muutostöiden myötä, joita tehtiin ennen Tikanojien aikaa, heidän aikanaan ja sen jälkeen.
Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja muutti taloon vuonna 1918 puolisonsa Ruusan (o.s. Myntti) kanssa. Perhe kasvoi 1920-luvun aikana kuudella lapsella. Tikanojien kotiin oli ripustettu Ruusan veljen, taidemaalari Eemu Myntin näyttäviä maalauksia ja ulkomaisten modernistien teoksia. Taideteoksia oli esillä myös Meriniemen huvilalla, jossa Tikanoja vaali laajaa puutarhaa ja kestitsi vieraita. Ruusa Tikanoja kuoli vuonna 1930 pian sen jälkeen, kun perheen kuopus oli syntynyt. Frithjof Tikanoja asui lastensa kanssa Koulukadun varrella sijaitsevassa talossa aina 1940-luvulle saakka.
Frithjof Tikanoja oli omakohtaisesti kokenut taiteen innostavan vaikutuksen ja halusi tarjota saman mahdollisuuden muillekin. Hän lahjoitti kirja- ja taidekokoelmansa Vaasan kaupungille 22.12.1951. Uusi taidemuseo avattiin yleisölle 26.12.1951.
Frithjof Tikanoja (1877–1964) syntyi kälviäläiseen talonpoikaissukuun. Maanviljelyä enemmän Tikanoja oli kuitenkin kiinnostunut kaupankäynnistä ja kaunokirjallisuudesta. Puotipojan ja kauppaedustajan töiden jälkeen hän perusti vuonna 1905 Josef Lassilan kanssa Vaasaan Lassila & Tikanoja -tukkuliikkeen. Yhtiö kasvoi ja laajeni 1920-luvulla tekstiili- ja kenkäteollisuuteen. Tikanojasta tuli kauppaneuvos vuonna 1922.
Frithjof Tikanoja alkoi ostaa taidetta ensimmäisen maailmansodan aikoihin, jolloin hän hankki Meriniemi -nimisen huvilan. Avioliitto Ruusa Myntin kanssa toi Tikanojan lähipiiriin laajan taiteilijaverkoston. Ruusan veli oli taidemaalari Eemu Myntti ja Ruusan Lyyli-sisko osallistui töillään tekstiilinäyttelyihin. Lyyli Myntti avioitui arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Björklundin (Visanti) kanssa. Visanti keskittyi kuvataiteellisessa tuotannossaan grafiikkaan ja Lyyli Visannille pastellimaalauksesta muodostui keskeinen ilmaisuväline. Mynttien ja Vistantien taiteilijaystävät tulivat kuulumaan myös Tikanojan tuttavapiiriin
Frithjof Tikanoja oli kulttuuripersoona, joka rakasti kirjallisuutta, musiikkia ja lauloi kuorossa. Hän tuki avokätisesti etenkin suomenkielisiä kulttuuri- ja sivistyshankkeita. Tikanoja oli mukana perustamassa Vaasan Taideyhdistystä vuonna 1917 ja hän lahjoitti joukon ostamiaan teoksia myös Taideyhdistyksen kokoelmaan.
Tikanojan taidekodin kokoelma sisältää Frithjof Tikanojan (1877–1964) keräämää taidetta. Yli tuhannen teoksen kokoelma sisältää monien taidehistorian keskeisten taiteilijoiden teoksia sekä Suomesta että ulkomailta.
Kokoelmiin
Tikanojan taidekodin yleisötiloja voi vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten. Kolmannessa kerroksessa on pedagoginen tila, johon mahtuu istumaan noin 15 ihmistä matalien pöytien ääreen.
Tilavaraukset
Tikanojan taidekodin Ystävät ry perustettiin loppuvuodesta 2001 tukemaan taidekodin toimintaa ja palvelemaan sen ystäviä yhteistyökanavana ja tietolähteenä. Ystäväilloissa tapaavat sukulaissielut.
Tutustu toimintaanMuseon info ja museokauppa: +358 40 182 8702
Kaikki Vaasan museoiden yhteystiedot löydät täältä.
