Hopeahuone, rahakammio ja muistohalli

Pysyvä näyttely

Pohjanmaan museon näyttelytiloissa on pysyvästi esillä esineistöä museon erityiskokoelmista, kuten hopea- ja rahakokoelmista. Museon muistohalli toimii historiallisena muistomerkkinä Suomen itsenäistymisen ajan tapahtumille.

Hopeahuone 

Karl Hedmanin hopeakokoelmaan kuuluu vaasalaisia, suomalaisia ja eurooppalaisia hopeaesineitä. Vaasalaissyntyinen insinööri Ingvald Sourander (1874–1961) lahjoitti hopeakokoelmansa Pohjanmaan museolle vuonna 1929. Siihen kuuluu Suomen 1700- ja 1800-lukujen hopeaa sekä Pietarissa toimineiden suomalaismestareiden töitä. 

Rahakammio 

Tilapäisesti suljettu remontin vuoksi.

Pohjanmaan museon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa rahakammiossa on esillä valtioneuvos Mauritz Hallbergin (1851–1924) keräämä rahakokoelma. Se sisältää Suomessa käytettyjä Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia metallirahoja sekä Suomen markkoja vuoden 1963 rahauudistukseen saakka. Pohjanmaan museo sai rahakokoelman lahjoituksena vuonna 1956. 

Muistohalli

Kunnioittaakseen Suomen itsenäistymistä ja siihen liittyviä tapahtumia Karl Hedman suunnitteli museon ensimmäiseen kerrokseen muistohallin. Hallissa keskeisellä paikalla ovat sisällissodan valkoisen puolen johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, merkittävimpinä ylipäällikkö C. G. Mannerheim ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvud. Hallin marmoritauluihin on listattu niiden jääkäreiden nimet, jotka kuolivat Saksassa. Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”. Katossa on Vaasan Marian kirkosta 1700-luvulla sotasaaliina ryöstetty kynttiläkruunu, joka hankittiin takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Oman aikansa historiallinen monumentti muistuttaa Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.