Ohita valikko
Takaisin museoiden etusivulle Takaisin museoiden etusivulle

Pohjanmaan museon kokoelmat

Pohjanmaan museo kerää Pohjanmaan maakuntaan ja Vaasan kaupunkiin liittyvää aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä välittävän aineiston kirjo on laaja ja se pitää sisällään niin arkisia käyttöesineitä kuin kuuluisia taideteoksia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja museaalisesti kiinnostavan esineen ei tarvitse olla erityisen vanha tai rahallisesti arvokas. Olennaista on, että artefakti edustaa omaa aikaansa, paikkaansa ja sosiaalista ympäristöään.

Pohjanmaan museossa on esimerkiksi taitavien puuseppien ja koristemaalareiden valmistama kansantaiteen kokoelma, joka sisältää rukinlapoja, kaappikelloja ja maalauksin koristeltuja huonekaluja. Kokonaisuutta täydentää ainutlaatuinen kansanomaisten tekstiilien kokoelma, johon kuuluu Korsnäsin kirjovirkatut neuleet ja tuoreimpana talletuksena Strömsö-villapaita. Säätyläiskulttuuria edustavat tyylihuonekalut, koriste- ja käyttöesineet. Kokoelmassa on lisäksi kuriositeetteja kuten Nautilus-pokaali tai Suomen kuninkaalle ajatellut kaksi tuolia.

Tiedot valmistus-, käyttö- ja omistushistoriasta lisäävät merkittävästi esineen museaalista arvoa. Silloin sitä voidaan hyödyntää museon toiminnassa, kuten tutkimuksessa, julkaisuissa ja näyttelyissä.

Kokoelmia kartutetaan suunnitelmallisesti ostoin ja lahjoituksin. Lahjoituksia otetaan vastaan, mikäli ne vastaavat museon kokoelmaprofiilia ja niiden säilyminen voidaan turvata.

Kulttuurihistorialliset kokoelmat

Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys perustettiin vuonna 1895 ja kokoelmien kerääminen aloitettiin samana vuonna. Alkuvuosikymmeninä kokoelmaan hankittiin alueen talonpoikaiskulttuurista ja säätyläisten elämästä kertovia esineitä. Lisäksi kokoelmia kartutettiin Pohjanmaalla 1700- ja 1800-luvulla toimineiden lasitehtaiden tuotteilla ja rannikkoseudulle tyypillisiin elinkeinoihin, kuten hylkeenpyyntiin ja merenkulkuun, liittyvillä esineillä. Pohjanmaan museon kokoelmaan kuuluu lisäksi erityiskokoelmia kuten Ingvald Souranderin 214 esinettä sisältävä hopeakokoelma ja Mauritz Hallbergin raha- ja mitalikokoelma. Laajoista kulttuurihistoriallisista kokoelmista on tällä hetkellä digitoitu yli 35 000 objektia.

Karl Hedman ryhtyi keräämään omaa kokoelmaansa vuonna 1892. Hän toimi 1890-luvulla aktiivisesti Pohjanmaan historiallisen museon yhdistyksessä ja keräsi samalla myös museon kokoelmaa. Karl Hedman ja hänen puolisonsa Elin o.s. Hasselblatt perustivat Hedmanin säätiön, jolle he lahjoittivat kokoelmansa. Myöhemmin säätiö lahjoitti kokoelman Vaasan kaupungille. Kokoelmaan kuuluu pääasiassa koti- ja ulkomaista keramiikkaa, hopeaa, huonekaluja, antiikkiesineitä ja kuvataidetta sekä lukuisia pienempiä kokonaisuuksia, esimerkiksi tekstiilejä ja koruja. Kokoelmaa kartutetaan Hedmanin säätiön varoilla.

Taidekokoelmat

Pohjanmaan museon taidekokoelmassa on pääasiassa Pohjanmaan alueella toimineiden ja sitä kuvanneiden taiteilijoiden teoksia. Lisäksi on hankittu sekä vanhempaa että nykytaidetta muualla Suomessa toimineilta taiteilijoilta. Laivataulut ja muutamat ikonit kuuluvat niin ikään kokoelmaan. Kokoelma on ajallisesti laaja ja sisällöllisesti moniulotteinen. Taidekokoelmiin kuuluu lisäksi lahjoituskokoelmia kuten Anne-Marie Cronströmin muisto ja Vaasan Taideyhdistyksen kokoelma.

Vaasan kaupungin taidekokoelman muodostuminen lähti liikkeelle vuonna 1913, jolloin kaupungin julkisiin tiloihin ryhdyttiin hankkimaan kuvataidetta. Suomalaisen taiteen lisäksi kokoelmassa on ulkomaista grafiikkaa, jota ostettiin Pohjanmaan museon järjestämistä Grafinova-näyttelyistä. Kokoelmaa kartutetaan edelleen ja osa teoksista hankitaan suoraan osaksi kaupunkitilaa.

Karl Hedmanin kokoelma ja siihen liitetty osa taidekauppias Gösta Stenmanin kokoelmaa (ns. Stenmanin pantti) sisältävät suomalaisen kuvataiteen tunnetuimpia teoksia. Kokoelmassa on sekä Hugo Simbergiltä että Helene Schjerfbeckiltä noin 20 teosta ja Tyko Salliselta runsaat 30 teosta. Hedmanin kokoelmaan kuuluu myös vanhaa ulkomaista kuvataidetta 1500-luvulta lähtien. Vanhimmista ulkomaisen taiteen teoksista mainittakoon Jacob Gilligin Kala-asetelma (1684) ja uudemmista Henri de Toulouse-Lautrecin litografia Nuit blanche (1893).

Pohjanmaan museon taidekokoelmissa on yhteensä yli 5300 teosta.

Luonnontieteelliset kokoelmat

Pohjanmaan museon luonnontieteellisiin kokoelmiin kuuluu kasvi-, eläin- ja kivinäytteitä. Kokoelmat edustavat pääasiassa eteläisen Pohjanmaan eliömaakunnan (Ostrobothnia Australis) kasvi- ja eläinmaailmaa. Kasvikokoelma perustettiin vuonna 1925 ja hyönteiskokoelma vuonna 1928. Kokoelmiin kuuluu pienehkö määrä kaloja, matelijoita, nilviäisiä sekä muita eliöitä. 

Lintukokoelma muodostuu lähes 600 yksilöstä ja yli 100 linnunpesästä munineen sekä joukosta tunnistamattomia munia. Nisäkäskokoelma sisältää noin 80 eläintä. Näistä merkittävimmät kuuluvat Bodén-Stenbäckin kokoelmaan. J. A. Bodén ja piirilääkäri I. Stenbäck olivat suomalaisen konservointitaidon edelläkävijöitä. He lahjoittivat kokoelmansa Vaasan kaupungille vuonna 1886. 

Hyönteiskokoelma käsittää noin 37 000 hyönteistä, mm. kovakuoriaisia, perhosia ja pistiäisiä. Alakokoelmiin kuuluu muun muassa jääkäri Emil Sjöholmin perhoskokoelma sekä Birger ja Hjördis Lingonbladin perhoskokoelma.

Kasvikokoelma sisältää noin 46 000 kasviarkkia, joista suurin osa on putkilokasveja. Kasvikokoelmiin kuuluu myös pienehkö kokoelma leviä, jäkäliä ja sammalia. 

Geologiset kokoelmat koostuvat mineraaleista ja kivilajinäytteistä, jotka jakautuvat kolmeen alakokoelmaan. Suurin on 660 kiveä käsittävä Vaasan Lyseon kokoelma. Lisäksi alakokoelmiin kuuluu Outokumpu Oy:n lakkautetusta Korsnäsin kaivoksesta peräisin oleva kokoelma.

Suuri osan kokoelmista on lahjoittanut Ostrobothnia Australis rf. Muita merkittäviä lahjoittajia ovat Vaasan Lyseo ja Per-Eric Grankvist.

Arkistokokoelmat

Pohjanmaan museon valokuva-arkistossa ja asiakirja-arkistossa säilytetään aineistoa ensisijaisesti Vaasasta ja Pohjanmaalta.

Museon kuvakokoelmiin kuuluu noin 200 000 valokuvaa toiminta-alueelta. Vanhimmat valokuvat ovat 1850-luvulta, esimerkkinä harvinainen kokoelma daguerrotypiamuotokuvia. Lisäksi arkistossa säilytetään monien Vaasassa toimineiden valokuvaajien aineistoja. Vanhimpiin kuuluvat Holger Nyblinin, Karl Borlinin ja Uno Finnilän kokoelmat, nuorempiin Agda Södermanin ja Sverre Bouchtin kokoelmat. Lisäksi arkistossa säilytetään Alfred Franzénin lasinegatiiveja Pohjanmaalta, sekä kattavaa muotokuvakokoelmaa. Teollisuusvalokuvista laajimmat yksittäiset kokonaisuudet ovat Vaasan Puuvillatehtaan ja Mauno Mannelinin kuvat.

Arkiston audiovisuaalinen aineisto muodostuu erityyppisistä äänitteistä ja liikkuvan kuvan tallenteista.

Asiakirja-arkistoon on talletettu henkilö- ja sukuhistoriallista aineistoa, sekä Vaasassa toimineiden liikelaitosten, koulujen ja yhdistysten toimintaan liittyvää historiallista materiaalia 1850-luvulta lähtien. Vanhimmat dokumentit kertovat Vaasan ammattikuntalaitoksen toiminnasta 1700- ja 1800-luvuilta, sekä pohjalaisesta merenkulusta ja merenkulun koulutuksesta. Arkistossa säilytetään erityyppisiä dokumentteja: pienpainatteita ja historiikkeja museon, Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan historiasta, karttoja, merikortteja ja rakennuspiirustuksia. Arkiston erikoisuutena voidaan mainita Pohjanmaan mystikkojen käsikirjoitukset 1800-luvun alkupuolelta. Yhteensä arkistoaineistoa on yli 200 hyllymetriä.

Karl ja Elin Hedmanin arkisto sisältää kirjeenvaihtoa yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevista kysymyksistä 1800-luvun lopulta noin vuoteen 1930. Karl Hedmanin antiikkikirjastoon kuuluu kirjallisuutta 1500-luvulta 1900-luvun alkupuolelle.

Museon organisaatiouudistuksen myötä osa Tikanojan taidekodin arkistosta, kuten Eemu Myntin ja Frithjof Tikanojan kirjeenvaihto on siirretty osaksi Pohjanmaan museon arkistoa.

Arkistopalvelut

Valokuva- ja asiakirja-arkiston aineistot ovat tutkijoiden käytettävissä ajanvarauksella. Laajoista aineistohauista peritään hinnaston mukainen korvaus. Myös arkistoon kuuluvien kuvien julkaisukäytöstä peritään palveluhinnaston mukainen maksu. 

Kuvatilauksiin, valokuvien käyttöoikeuksiin ja ajanvarauksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä arkistoamanuenssiin.