Vaasan vankila

Korsholman linnassa pidettiin vankeja jo 1600-luvulla. Vanhan Vaasan palon jälkeen vankilasta haluttiin uudempi ja tilavampi. Vaasan vankilan suunnitteli C.A. Setterberg, ja se rakennettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1861-1863. Sijainti oli siihen aikaan loistava, sillä turvallisuuden ja työrauhan kannalta vankila oli sopivalla etäisyydellä kaupungista, ja samalla lähellä hovioikeutta.

Moni tunnettu asukas on viettänyt rikostensa takia aikaa Vaasan vankilassa. Kerrotaan, että tuomio tuntui pahemmalta, jos joutui kesäaikaan katselemaan rannanpuoleisista selleistä, kun vaasalaiset lähtivät kesämökeilleen eväskoreineen ja olutlaatikoineen.

Vaasan vankilan tunnetuimpiin asukkeihin kuuluvat puukkojunkkarit Antti Rannanjärvi ja Antti Isotalo. Puukkojunkkareiksi kutsuttiin rettelöitsijöitä, jotka kylvivät pelkoa Etelä-Pohjanmaalla erityisesti 1820-luvulta 1880-luvulle. Puukkojunkkarit tekivät monenlaisia pikkurikoksia. He ajelivat toisten hevosilla, varastelivat, kävivät kutsumattomina häiritsemässä häissä ja rellestivät humalapäissään. Osa heistä syyllistyi myös väkivaltaisiin kuolemantuottamuksiin.

Päätoimittaja ja sanomalehden julkaisija Edvin Sundquistin onnistui paeta vankilasta juhannusyönä 1916. Hän oli mukana jääkäriliikkeessä ja toimi pitkään Vasabladetin päätoimittajana. Myös vanki Kaapo Sutki karkasi vankilasta erikoisella tavalla vuonna 1874. Hän onnistui irrottamaan sellinsä seinästä muutaman tiiliskiven, ja pääsi tätä kautta ryömimään vankilan uunin läpi. Vaikka uunin suuaukko oli kapea, Sutki mahtui sitä kautta ulos, ja kiipesi edelleen aidan yli vapauteen.

Vaasan vankilassa tapahtui suuri ullakkopalo vuonna 1934, kun tuli tuhosi vankilan läntisen ja pohjoisen siipirakennuksen ullakot. Myös kaikki tavarat ja arkistot tuhoutuivat. Etenkin arkistojen tuhoutuminen oli suuri menetys, sillä vanhimmat asiakirjat olivat vuodelta 1833. Palovahingot olivat mittavat, ja kun syttymissyytä tutkittiin, saatiin selville, että eräs vanki oli aiheuttanut palon huolimattomalla tulenkäsittelyllään. Nykyisin vankilarakennuksen ulkoseinät ja muuri ovat rakennushistoriallisesti suojeltuja kohteita.

Räätälinsaaren tehtaat

Vaasan vankilan edustalla olevalla pienellä Räätälinsaarella oli teollista toimintaa vuodesta 1881 alkaen. Kauppias Erik Sandås perusti saarelle hyörykoneella toimineen kivenmurskaamon. Myöhemmin samalla paikalla toimivat myös lyijykynätehdas sekä Vaasan Teknillinen tehdas, kunnes 1910 Räätälinsaari vapautui moottoritehtaan käyttöön. Tehtaan perustivat August Sarin ja Kustaa Pälvi. He olivat kasvaneet ammattilaisiksi Puuvillatehtaan konepajalla.

Teollisuustoiminnan alkaessa Räätälinsaaren pinta-ala oli huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Lisäksi saari oli niin matala, että myrskyinen merivesi kasteli saarella olleiden rakennusten rakenteita.

Räätälinsaaren tehdas oli toiminnassa pitkään, kunnes Räätälinsaaren vaiherikas, lähes 100-vuotinen tarina teollisuusalueena päättyi talvella 1980. Saaren tehdasrakennukset tuhottiin, ja saaresta tehtiin kaupunkilaisten virkistysalue. On arveltu, että tehtaassa ehdittiin valmistaa useita tuhansia moottoreita sen toiminta-aikana.