Suvilahden huvilaelämää
Vaasan seudun ensimmäiset kesähuvilat rakennettiin 1700-luvun lopulla. Ne olivat suuria ja loistokkaita rakennuksia, joiden puutarhoissa saattoi käyskennellä jopa riikinkukkoja. Nykyiseen Kuparisaareen ja Suvilahteen alkoi rakentua kaupunkilaisten huviloita 1800-luvun puolivälin tienoilla.
Pienet mökit yleistyivät 1920-luvulta alkaen. Toisen maailmansodan jälkeen myös mökkien viljelykset nousivat tärkeään asemaan. Siksi monet vanhemmat ihmiset mieltävät edelleen kesämökin ”työleiriksi”.
1950-luvulla yhä useammilla oli varaa hankkia itselleen vapaa-ajanasunto, joka oli useimmiten pieni, omalta maalta saaduista laudoista talkootyöllä rakennettu mökki saunoineen. Kaupungin tarve laajentua ja saada ranta-alueet yleiseen käyttöön johtivat huvila-alueiden häviämiseen Suvilahdesta 1960-luvulta alkaen. Ainoa Suvilahden ranta-alueella tähän päivään asti säilynyt huvila on Villa Berget, niin sanottu Tuomelan huvila.
Rosenbergin huvila
Herman Rosenberg vuokrasi huvilapalstan Suvilahdesta vuonna 1845, jolloin alueen kesäkäyttö alkoi. Rosenbergin kuoleman jälkeen huvila siirtyi hänen poikansa Herman Antellin omistukseen. Huvila tunnettiin myös Bäckströmin huvilana, sillä kultaseppä Alfred Bäckström vuokrasi Rosenbergin huvila-aluetta, ja lopulta Antellin kuoltua otti suuren osan alueesta haltuunsa. Rosenbergin huvila kuitenkin paloi jo 1900-luvun loppupuolella, jättäen jäljelle vain tontilla sijainneet kolme laituria.
Huvilan toisella omistajalla miljoonaperijä ja lääkäri Herman Antellilla on ollut suuri merkitys Suomen kulttuurihistorialle. Testamentissaan hän teki suurlahjoituksen ja lahjoitti miljoona kultamarkkaa sekä kaikki kokoelmansa Suomen valtiolle. Antellin kokoelmassa oli muun muassa taidetta, rahoja, arkeologisia esineitä sekä mitaleita. Miljoonatohtori Antellin nimi liitetään yhä museoittemme tärkeimpiin perusteoksiin, ja hänen kokoelmaansa on laajennettu edelleen mm. kansallistaiteilijoiden teoksilla.
Suvilahden vanha huvila-asutus
Huomioithan, että huvilat ovat yksityisomistuksessa.
