Kalaranta

Vuonna 1867 kauppaneuvos C. G. Wolff rakennutti sittemmin kaupungille lahjoitetun kivilaiturin Vaasanpuistikon länsipäähän. Alue osoitettiin saaristoliikenteen käyttöön, ja siitä tuli Kalaranta vuonna 1890. Kalarannasta tuli tärkeä saaristolaisten ja kaupunkilaisten välisen kaupan tukikohta. Ensimmäinen kalahalli valmistui 1906.

Kalastajien arki alkoi muuttua olennaisesti vuodesta 1906 lähtien. Tällöin ensimmäiset rohkeat kalastajat alkoivat käyttää veneissään Vaasassa Wickströmin tehtaalla valmistettuja moottoreita. Vaikka moottorin hankinta omaan kalastusveneeseen oli taloudellisesti suuri panostus, alkoivat kalastajat pian huomata sen mukanaan tuomat hyödyt. Moottoriveneiden avulla voitiin kalastaa kauempaa, ja ehtiä silti vielä samana päivänä saaliin kanssa takaisin Kalarantaan.

Saariston säännöllinen yhteysliikenne alkoi 1887 kaupungin ja Strömsön välillä. Alukset poikkesivat myös suurimpien huviloiden laitureihin. Liikenne vilkastui 1900-luvun alussa ja esimerkiksi vuonna 1908 oli mm. Oravaisista, Raippaluodosta, Björköstä, Sundomista, Maalahdesta sekä Korsnäsista säännöllinen yhteysalusliikenne Vaasaan. Yhteysalusliikenne päättyi 1975-76. Reitit olivat vaikeita karikkoisten vesien ja maankohoamisen vuoksi. Myös kalakannat vähenivät maankohoamisen seurauksena jo 1500-luvulta lähtien.

Jääkäripatsas

Vaasanpuistikon alkupäässä lähellä Kalarantaa sijaitsevan Jääkäripatsaan katse on kohti Vaskiluotoa. Jääkärien kunniaksi pystytetyn patsaan paljastustilaisuuteen osallistui vuonna 1958 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Täydessä sotavarustuksessa oleva 2,57 metriä pitkä pronssinen patsas kuvaa Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkäreiden kotiinpaluun 40. vuosipäivää. 25.2.1918 jääkärijoukko palasi kotimaahansa, Vaasan satamaan Vaskiluotoon.

Vaasan patsaat ja muistomerkit

Ilmavoimien ensimmäinen lentokone

6.3 vuonna 1918 Eteläiselle kaupunginselälle lähelle Kruununmakasiinia laskeutui ilmavoimien ensimmäinen lentokone. Uumajasta Vaasaan lentänyttä konetta ohjasi Nils Kindberg. Matkustajana ollut kreivi Eric von Rosen lahjoitti lentokoneen Suomen armeijalle ja samalla kone sai nimen Kreivi von Rosen. Tapahtumien johdosta Vaskiluodon sillan kupeeseen pystytetyn muistomerkin tunnistaa uljaasta merikotkasta. Uskotaan, että merikotka valittiin symboloimaan muistomerkkiä, sillä se laskeutuu lennosta jalat levällään, aivan kuten ensimmäiset lentokoneetkin.