Hietalahdenpuisto
Vuonna 1835 kaupunginlääkäri ja kaupunginpuutarhuri Fredrik G. Sanmark vuokrasi nykyisen Hietalahdenpuiston alueen ja aloitti huvilapuiston rakentamisen. Sanmark hankki puiden ja pensaiden taimia Keski-Euroopasta, ja strobusmäntyjä jopa Pohjois-Amerikasta asti. Hänellä oli Hietalahdenpuistossa myös taimitarha, jossa kasvoi muun muassa vaahteran, kanadantuijan ja siperianlehtikuusen taimia. Sanmark rakensi alueelle myös huvilarakennuksen.
Sanmarkin muutettua pois Vaasasta Hietalahden Villan alue siirtyi Carl Johan Boyn omistukseen. Vuonna 1846 Boy rakennutti A.J. Linderin piirustusten pohjalta Hietalahden Villan päärakennuksen. Rakennusta ympäröi meri kolmelta sivulta, ja puutarhasta sekä tilan lukuisista hevosista ja lehmistä huolehti palvelusväki. Boy kehitti aluetta saksalaisen maisemapuiston tyyliin. Hänen aikanaan Hietalahdenpuistossa oli Eteläisen kaupunginselän rantaan johtava vaahterakuja sekä pyöreitä lehmusten reunustamia kukka- ja pensasistutuksia.
Kellarimestari Holmberg vuokrasi 1874 Hietalahden kartanon päärakennuksen ja sisusti sen ravintolaksi. Siellä vierailivat tunnetut kansalliskirjailijat Runeberg ja Topelius. Hietalahden villan puistossa sijaitsee ns. Totikivi, jonka äärellä herrat keskustelivat lämpiminä kesäiltoina katsellen kauniita rantamaisemia ja Eteläistä kaupunginselkää.
Vaasan patsaat ja muistomerkit
Kaupunki lunasti Hietalahden Villan itselleen vuonna 1880 ja vuokrasi sen ravintolakäyttöön. Puiston kunnostamiseksi tilattiin suunnitelma tukholmalaiselta puutarha-arkkitehdiltä Sven Lindhiltä. Suunnitelmaa toteutettiin vähitellen mahdollisuuksien mukaan. Rakennus peruskorjattiin vuosina 1938–1939 ja sen merenpuoleiselle sivulle rakennettiin puolipyöreä ravintolasali.
Hietalahdenpuistossa pidettiin monia kansanjuhlia, joista suurimmat olivat ruotsinkielisen kansanvalistusseuran, Folkupplysningsföreningenin kahdeksannet laulu- ja soittojuhlat kesällä 1894. Juhlien kunniavieraana oli Vaasan marssin ruotsinkieliset sanat kirjoittanut Zacharias Topelius. Juhlissa esiintyivät mm. Jean Sibelius, Robert Kajanus ja taidemaalari Eero Järnefelt.
