Neva

Neva on eräänlainen kosteikko ja ne ovat useimmiten puuttomia. Pieniä mäntyjä tai lehtipuita voi kasvaa nevoilla, mutta puut ovat usein pieniä ja kitukasvuisia. Pohjakerroksen kasvillisuudessa vallitsevat rahkasammalet ja erilaiset saralajit, karpalo, suokukka ja kurjenjalka. Eräs lintu, joka viihtyy avoimilla nevoilla, on liro, joka nokkii hyönteisiä maasta.

Vedenkorkeus vaihtelee erilaisilla nevoilla ja vuodenaikaiset vaihtelut ovat myös suuria. Neva saa alkuunsa korven tai rämeen tulessa niin vetiseksi, että puut kuolevat tai järven kasvaessa umpeen rahkasammalista. Maankohoaminen myötävaikuttaa siihen, että uusia nevoja syntyy vanhoihin merenlahtiin, mutta tämä prosessi on hidas. Kuten toisillakin kosteikoilla, on suuri osa nevoista ojitettu viljelysmaaksi tai metsämaaksi. Ojitettua suota voidaan myös käyttää turvetuotantoon.

Vaasassa nevat ovat suhteellisen epätavallisia, mutta Haukineva (Holmsslätorna) Gerbyssä on iso neva ja Sundomin saaristossa esiintyy myös nevoja. On helpompi liikkua nevoilla syksyllä kun vedenkorkeus on alempi kuin keväällä.