Maankohoamisrannat

Maankohoaminen luonnehtii koko Itämeren aluetta, mutta on voimakkainta Merenkurkussa. Vaasan alueella maa kohoaa noin 90 cm vuosisadassa. Maa ei kuitenkaan välttämättä kohoa niinkään paljoa, vaan merenpinnan nousu korreloi maan kohoamista. Menneellä vuosisadalla maankohoaminen on ollut merenpinnan nousua voimakkaampaa, mutta tulevaisuudessa merenpinnan nousemisen kiihtyminen voi muuttaa tilannetta.

Maankohoamis rannat jotka saavat kehittyä ilman suurempaa häiriötä, nähdään selviä maankohoamisesta johtuvia erityispiirteitä. Ensin se näkyy kasvillisuudessa, jos ranta ei ole ruovikoitunut. Vesilinjan siirtyessä kauemmaksi paljastuu uutta maata, joka aikaisemmin on ollut meren pohjaa. Ne kasvit, jotka ensiksi juurtuvat tähän kuivaan maahan sietävät korkeampaa suolapitoisuutta ja ajoittaista tulvimista. Näitä ovat esimerkiksi jotkut heinät ja ruohot. Pohjanlahdenlauha, jota esiintyy vain Pohjanlahden rannoilla, on yksi näistä aikaisin juurtuvista kasveista. Korkeammalla, missä maa ei tulvi merivedestä, kasvaa pensaita ja lehtipuita. Kasvit, kuten tyrni, leppä ja suomyrtti ovat sellaisia, jotka sitovat maan typpeä. Pensaikossa kasvaa pietaryrttiä, ruohokanukkaa ja lehtovirmajuurta. Kauempana vesilinjasta kasvaa toisia lehtipuita, pääasiassa pihlajaa ja koivuja, mutta myös tuomea. Kun nämä puut kasvavat, tulee liian varjoisaa esimerkiksi tyrnille, jota siitä syystä esiintyy vain kapeassa rantakasvillisuudessa ja lehtipuuvyöhykkeellä. Lehtipuuvaihetta seuraa havupuut ja tällä tavoin kasvillisuus muodostaa erilaisia vyöhykkeitä rannan suuntaisesti. Lintulajeja jotka viihtyvät rannoilla on muun muassa västäräkki ja kivitasku.

Hienoja maankohoamisrantoja esiintyy aivan Vaasan keskustan läheisyydessä pitkin rannanmukaista kävelyreittiä sekä Vaskiluodossa. Rannat ovat mielenkiintoisia retkeilykohteita jäiden lähtemisen ajankohdasta myöhäiseen syksyyn. Saaristossa on myös tyypillisiä maankohoamisrantoja, mutta järviruoko on vallannut Eteläisen Kaupunginselän sisempiä osia.