Maisemarakenne
Maisemarakenne muodostuu vedenjakajista, laaksoista, joihin vedet kerääntyvät ja rinteistä niiden välissä. Vaasan maiseman perusrungon muodostavat kumpareketjut ja niiden väliset laaksopainanteet. Maankohoamisen leimaama merenrantavyöhyke ja saaristo ovat myös tärkeitä.
Kumpareet ovat matalia, vähäravinteisia ja karuja. Ne ovat usein hyvin kivikkoisia moreenimäkiä. Avokalliokin työntyy monesti esiin kumpareen laella. Kumpareet muodostavat erikokoisia ketjuja, jotka suuntautuvat pääosin etelästä pohjoiseen. Vain muutamissa kohdin moreenikumpareen reunaan on jääkauden aikana kasautunut hietainen harjanne. Kumpareet ovat metsän peittämiä. Metsätyyppi vaihtelee kallioisten ja kivikkoisten lakialueiden karuista kangasmetsistä hiukan rehevämpiin rinnealueiden tuoreisiin kangasmetsiin. Kumpareiden korkeimmat kohdat eli vedenjakajat ovat usein loivaharjaisia ja matalia, muodostaen lähes mosaiikkimaisen verkoston. Myös kumpareiden rinteet ovat suhteellisen loivia.
Laaksot puolestaan ovat runsasravinteisia, usein kymmeniä metrejä paksuja savipatjoja, jotka on raivattu viljelykseen lähes heti meren alta paljastuttuaan. Laakson keskellä saattaa sijaita syvempiä kosteikkopainanteita tai merestä kuroutuneita glo-järviä. Laaksojen päätteet merenrannalla muodostavat viheraluekiiloja kaupungissa. Laaksot ja lahdelmat ovat Vaasan maiseman rehevintä ja monipuolisinta luontoa.
Merenranta Vaasan edessä on matalaa ja nopeasti maatuvaa. Ranta on saariston suojaamaa, mutta tuulista ja altista meriveden korkeusvaihteluille.
Asutuksen sijoittuminen. Asutus on rakennettu kumpareketjuihin ja laaksot ovat pääosin jääneet rakentamattomiksi pelloiksi tai kosteikoiksi. Kumpareiden lakiosassa maaston korkeimmat kohdat, kalliot ja kivikot, ovat usein jääneet myös rakentamatta. Maisemarakenteen hahmottaminen viljeltyjen laaksojen yli rakennetuille kumpareille oli yksinkertaista ja selvää niin kauan kuin viljely piti laakson avoimena. Asutus ikään kuin hyppi kumpareelta kumpareelle turvaten selustansa kumpareiden metsien suojaan avaten näkymiä laaksoon. Nykyisin laaksojen pellot ovat alkaneet metsittyä ja maisemarakenteen hahmottaminen on vaikeampaa.