Ohita valikko

Laulurastas

Turdus philomelos

Laulurastas liikkuu hyvin usein iltahämärän aikaan. Esimerkiksi päiväaktiiviseen räkättirastaaseen verrattuna laulurastaan silmät ovat suuret ja se näkee hyvin pimeissä oloissa. Laulurastaat myös muuttavat pääasiassa yöaikaan, jolloin hyvästä näkökyvystä on hyötyä. Piilottelevan laulurastaan kuvaaminen on vaikea haaste luontokuvaajalle. Kuva Jan Nyman.

Yleistä. Laulurastas on kuusimetsien tavanomainen pesimälintu. Lajin pesimäkannoissa Suomessa on tapahtunut runsastumista 1950-luvun jälkeen.

  • Pituus 23 cm
  • Pesä matalalla kuusennäreessä tai katajassa
  • Muuttolintu. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
  • Ravintona madot, hyönteiset, marjat, kotilot, hedelmät

Elinympäristö. Laulurastas pesii havumetsissä. Sen suosituinta elinympäristöä ovat rinnekuusikot, joissa korkeiden ylispuiden lisäksi kasvaa nuoria kuusennäreitä. Keskimäärin laulurastaita pesii neliökilometrin kokoisella alueella noin 3.3 paria, mutta Vaasassa rehevimmissä tuoreissa kuusikoissa laulurastaita on pesinyt noin 6-7 paria/km².

Esiintyminen Vaasassa. Laulurastas on tavattu pesimäaikaan noin 210 atlasruudulta. Se viihtyy laajoilla havumetsäalueilla, mutta pesii myös asutuksen tuntumassa pinta-alaltaan pienehköissä metsissä. Vaasassa laulurastas puuttuu Söderfjärdenin pelloilta, ulkosaaristosta sekä aivan kaupungin keskustasta. Helpoimmin lajin tavoittaa huhti-toukokuun iltoina laulamassa kauas kuuluvaa soidinlauluaan kangasmetsissä Pilvilammella, Gerbyssä tai Öjenillä.