Ohita valikko

Fasaani

Phasianus colchicus

Fasaanikukon keväisiin soidinmenoihin kuuluvat siipien pärisyttäminen voimakkaasti sekä useiden ihmisten mielestä epämiellyttävän kuuloinen kiekuva ääni. Tämä on kuitenkin fasaanille lajityypillistä toimintaa. Näin toimien saavutetaan fasaani-kanojen huomio. Koiras kerää ympärilleen usean kanan haaremin, josta se huolehtii aina haudonnan alkamiseen asti. Naaraan tehtäväksi jää jälkikasvun hoitaminen. Kuva Jan Nyman.

Yleistä. Fasaani on alun perin aasialainen kanalintu, jota on istutettu Suomeen 1900-luvun alusta alkaen. Sen kanta on voimistunut 1950-luvulta istutusten ja talviruokinnan aloittamisesta johtuen. Pesivien parien määrä on arvioitu 10 000 pariksi, tosin yhdellä koiraalla saattaa olla useita naaraita. Etelä-Pohjanmaan fasaanikannan tiheys on 0.1 p/km². Kylminä ja runsaslumisina talvina fasaani ei pärjää ilman talviruokintaa.

  • Pituus koiras noin 85 cm, naaras noin 60 cm
  • Pesä maassa kasvillisuuden suojassa
  • Paikkalintu
  • Ravintona siemenet, madot, hyönteiset

Elinympäristö. Fasaanit viihtyvät puoliavoimilla pensasalueilla omakotiasutuksen sekä maaseutukylien tuntumassa. Kaupungissa joutomaat ja niiden reunat ovat fasaanien suosiossa. Tiiviisti rakennetusta keskustasta fasaanit puuttuvat.

Esiintyminen Vaasassa. Fasaani on kohtalaisen harvalukuinen pesimälintu. Se on havaittu noin viidenkymmenen atlasruudun alueella. Esimerkiksi Sundomin kylän tai Vanhan Vaasan kevätaamuihin fasaanikukon kiekuminen kuuluu erottamattomana osana. Ajoittain reviiriään puolustavien kukkojen taistelut ovat hyvin äänekkäitä.