Ohita valikko

Hippiäinen

Regulus regulus

Hippiäinen on erittäin pieni, vain noin 9,5 cm pitkä ja noin 10 grammaa painava lintu. Se on hyönteissyöjä, joka löytää ravintonsa pääosin havupuiden oksistosta ja kaarnanrakosista. Lajin sukupuolet erottaa toisistaan päälaen värityksestä; koiraalla päälaki on oranssinvärinen, naaraalla kellertävä. Kuva Jouni Kannonlahti.

Yleistä. Suomen pienimmän linnun, hippiäisen pesimäkannat ovat Suomessa pysyneet viimevuosien pitkäaikaisseurannassa vakaalla tasolla. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria johtuen lajin talvehtimisen onnistumisesta. Osa hippiäisistä jää Suomeen talveksi ja kylminä pakkastalvina lintuyksilöiden kuolleisuus on suuri. Hippiäisen suuri poikastuotto korvaa talvitappiot nopeasti.

  • Suomen pienin lintu, vain 9,5 cm pitkä
  • Pesä korkealla kuusessa
  • Suurin osa hippiäisistä muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan talveksi
  • Ravintona hyönteiset

Elinympäristö. Hippiäinen on Suomen havumetsien peruslintu. Se viihtyy erityisesti kuusimetsissä, joissa pesivien hippiäisten määrät kohoavat suuriksi. Puhtaista lehtimetsistä hippiäinen puuttuu.

Esiintyminen Vaasassa. Hippiäinen on yleinen ja tasaisesti levinnyt selvitysalueelle. Se on tavattu pesimäaikaan huhti-heinäkuussa 211 atlasruudun alueella. Hippiäinen pesii myös sisäsaariston metsäisillä saarilla. Laji puuttuu laajoilta peltoaukeilta Söderfjärdeniltä ja tiivisti rakennetulta kaupungin keskustasta.

Hippiäinen viihtyy kuusimetsissä. Pesä on taitava rakennelma. Se rakennetaan kuuseen oksiston alapuolelle riippuvaksi maljaksi. Pesä sijaitsee korkealla puun latvaosissa mahdollisimman hyvin suojassa pedoilta kuten oravalta ja varislinnuilta. Poikueet ovat isoja, hippiäinen munii noin 7-12 munaa. Jotkut lajin yksilöt pesivät kaksi kertaa pesimäkauden aikana.