Helmipöllö
Aegolius funereus
Yleistä. Helmipöllö on salaperäinen metsien asukki, jonka pääsee näkemään yleensä vain pesällään. Pesiminen aloitetaan jo varhain helmi-maaliskuussa ja poikaset varttuvat lentokykyisiksi toukokuun aikana.
Syksyisin nuoret helmipöllöt vaeltavat etsimään uusia elinpiirejä jopa satojen kilometrien päähän synnyinseuduiltaan. Pöllöt lähtevät liikkeelle syysiltaisin pimeyden laskeutuessa maiseman ylle. Silloin voi kuulla helmipöllöille tyypillistä naksahtelevaa yhteysääntä kaupunkien reuna-alueiden metsiköistä. Syksyllä vaeltavia helmipöllöjä rengastetaan lintuasemilla lintuharrastajien toimesta. Rengastuksen avulla pöllöjen elämästä on saatu paljon lisätietoa.
Helmipöllön elämää voi helpottaa rakentamalla ja viemällä sopiviin metsänreunoihin sille tarkoitettuja pesäpönttöjä. Helmipöllön on todettu olevan erittäin tehokas myyrien saalistaja metsä- ja peltoalueilla. Helmipöllö on Euroopan unionin lintudirektiivillä suojeltu sekä Suomen uhanalaisluokituksen silmälläpidettävä laji.
- Pituus noin 26 cm
- Pesä vanhassa palokärjen kolossa tai pesäpöntössä
- Vaellus- ja paikkalintu
- Ravintona myyrät, linnunpoikaset
Elinympäristö. Helmipöllö viihtyy peltoaukeiden läheisissä havu- ja sekametsäsaarrekkeissa. Tutkimuksissa lajin pesintä on onnistunut parhaiten vanhoissa metsissä. Helmipöllö asustaa myös yhtenäisillä ja laajoilla metsäalueilla kuten havainnot Pilvilammelta osoittavat.
Esiintyminen Vaasassa. Helmipöllö on metsäalueiden ja kulttuuriseutujen pesimälintu. Lajin kannan suuruus vaihtelee vuosittain pikkujyrsijöiden määrän mukaan. Huonoina myyrävuosina kuten vuonna 2006 helmipöllöt puuttuivat lähes kokonaan pesimälinnustosta.
Helmipöllö havaittiin noin 20 atlasruudulla. Pöllöjen esiintyvyyttä kartoitettiin vuosittain helmi-huhtikuussa iltaisin tehdyillä pöllökuunteluretkillä. Soidinhuhuilun perusteella ilta- ja yöaktiivisista pöllöistä on helpointa saada havaintoja. Helmipöllöjen reviireitä löytyi enimmäkseen kaupungin reuna-alueiden metsistä. Helmipöllöjä pesi esimerkiksi Utterön, Kronvikin ja Pilvilammen metsäalueilla. Suojelusyistä levinneisyyskarttaa ei julkaista.