Kaupungintalo
Kaupungintalo on otettu käyttöön vuonna 1883. Tänä päivänä taloa vuokrataan mm. konsertteihin ja muihin esityksiin, kokouksiin ja messukäyttöön yhdistyksille, järjestöille ja yrityksille. Taloa ei vuokrata esim. illallisiin tai yksityishenkilöiden juhlatilaisuuksiin, kuten häihin.
VUOKRATTAVAT TILAT
Juhlasali (max. 362 henkilöä), juhlasalissa on induktiosilmukka
Peilisali (max. 52 henkilöä)
Kamarimusiikkisali (max. 90 henkilöä)
Suuri neuvotteluhuone (max. 30 henkilöä)
Kaupungintalon juhlakerroksen salikartta
Muita tiloja:
- Parveke
- Juhlakerroksen aula
- Talossa on hissi (Vaasapuistikon pääty)
- Inva-wc kolmannessa kerroksessa.
Varauslomake
Hinnasto
Käyttösäännöt
1. YLEISTÄ
Kaupungintalossa toimijoille varattavissa ovat juhlasali, peilisali, kamarimusiikkisali ja suuri neuvotteluhuone. Kaupungintalossa toimivien kaupungin yksiköiden tai muiden toimijoiden työhuonetiloja ei anneta ulkopuolisten käyttöön.
Tilat varataan kaupungintalon internetsivuilta löytyvän tilavarauslomakkeen avulla. Jos usealla eri vuokraajalla on tarve vuokrata sali samaan aikaan, ensisijainen vuokraaja ratkaistaan jäljempänä esitetyn salikohtaisen käyttäjien tärkeysjärjestyksen ja varaustilanteen mukaan. Näitä käyttösääntöjä tarkennetaan tarvittaessa eri käyttäjäryhmien osalta kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tai viranhaltijan erillisellä päätöksellä.
Kaupungintalon isäntä ja virastomestari vastaavat tilojen järjestyksestä, mutta vuokraajan tulee antaa heidän avukseen tarvittava määrä järjestyksenvalvojia. Vuokraaja huolehtii tilaisuuden järjestämiseksi tarvittavien lupien anomisesta.
Vuokraaja vastaa kiinteistöön ja irtaimistoon kohdistuvista ja muista aiheuttamistaan mahdollisista vahingoista.
2. TILAT JA VUOKRAPERUSTEET
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää vuosittain tiloista perittävien vuokrien taksat. Voimassa olevat taksat ovat nähtävissä kaupungintalon internetsivuilla.
Vuokraan sisältyvät varatut tilat kalustoineen, tavanomainen siivous, sähkö sekä isännän ja virastomestarin palvelut. Talossa ei ole suihkutiloja esiintyjille. Tilaisuuteen liittyvistä kaluston (tuolit, penkit, kuorokorokkeet, pöydät yms.) siirroista huolehtii vuokraaja kaupungintalon isännän ja virastomestarin antamien ohjeiden mukaan. Siirtoon mahdollisesti liittyvistä kustannuksista vastaa vuokraaja. Mikäli tilaisuudesta aiheutuu erityisen paljon jätettä tai siivoustarvetta, tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava jätteiden pois kuljettamisesta ja mahdollisista tavanomaisten siivouskustannusten ylittävistä kuluista.
Vuokraa ei peritä:
– Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden sekä kaupunginorkesterin toiminnasta
– Kaupungin keskushallinnon edustus- ja juhlatilaisuuksista sekä vastaanotoista
– Sotaveteraanien tilaisuuksista
Vuokraperusteet:
– Vuokra peritään jälkikäteen
– Jos tilojen vuokraaja on saman kalenterivuoden aikana saanut kulttuuri- ja liikuntalautakunnalta avustusta, voidaan viranhaltijapäätöksellä vuokraajan etukäteen esittämän ja kirjalliseen anomukseen perustuen myöntää enintään 20 % alennusta normaalitaksan mukaisesta vuokrasta ao. tilaisuuteen vedoten.
– Kulttuuripäällikön viranhaltijapäätöksellä voidaan myöntää tapauskohtaisesti vuokraajan etukäteen toimittaman ja kirjalliseen anomukseen perustuen alennusta 30 % seuraavissa tapauksissa:
- Vaasan kaupungin kannalta sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävät tilaisuudet
- Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan edistäminen
- Hyväntekeväisyystilaisuudet (riippuen keräyskohteesta)
- Yhteisöjen ja esiintyvien taiteilijoiden tasamerkkipäivä- ja taiteilijajuhlavuodet
– Kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja voi päättää ennen tilaisuutta osoitetun kirjallisen anomuksen perusteella tapauskohtaisesti ja vain erittäin painavasta syystä vuokranvapautuksesta
KVTES:n mukaiset isännän ja virastomestarin normaalin työajan ulkopuoliset työkorvaukset veloitetaan todellisten kustannusten mukaan kaikilta tiloja vuokraavilta tahoilta, myös kaikilta vuokravapautuksen tai -alennuksen saaneilta, lukuun ottamatta sotaveteraaneja.
Mikäli tilan varaaja ei käytä tilaa eikä ole perunut varaustaan kahdeksan (8) päivää ennen varauksen alkamista tai tilaa käytetään ilman varausta/sopimusta, peritään varaajalta/ tilan käyttäjältä täysi vuokra. Tämä koskee kaikkia tiloja käyttäviä tahoja.
Kaikki tilat on jätettävä aina sellaiseen kuntoon, jossa ne olivat ennen tilaisuuden alkamista. Jos käyttäjä laiminlyö yleisten tilojen takaisinjärjestelyvelvollisuutta, Kulttuuripalvelut laskuttaa hinnaston mukaisesti käyttäjää virastomestaripalvelusta ja/tai ylimääräisistä siivouskustannuksista.
Kaikkien vuokra-alennuksen tai -vapautuksen saaneiden toimijoiden tulee mainita Vaasan kaupunki tukijana markkinointimateriaalissa.
3. JUHLASALI
Käyttäjäryhmien tärkeysjärjestys
1. Vaasan kaupunginorkesteri, jonka tilavaraukset ovat sitovat sen jälkeen kun orkesterin kausiohjelma on hyväksytty
2. Kaupungin yksiköt, joiden tilaisuuksista etusijalla ovat erilaiset kulttuuritilaisuudet ja viralliset juhlat
3. Maksulliset ja maksuttomat tapahtumat ja tilaisuudet sekä merkittävien maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestäjät
4. Wasa Sinfonietta ja Vaasan kamarimuusikot
Vaasan orkesteriyhdistyksen ylläpitämä Wasa Sinfonietta tekee yhteistyötä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa mm. lainaamalla nuotteja kaupunginorkesterin käyttöön, sekä tukee ja täydentää toiminnallaan kaupungin musiikkitarjontaa. Wasa Sinfoniettan on mahdollista käyttää tilaa maksutta harjoitteluun 1 krt / vko ja konserttitoimintaan enintään 4 krt / vuosi sekä yhteen valmistavaan harjoitukseen / konsertti.
Vaasan kamarimuusikot ry koostuu suurimmalta osin Vaasan kaupunginorkesterin muusikoista ja Kuula-opiston opettajista. Yhdistys järjestää vuosittain noin 10–15 konserttia; kamarimusiikkikonsertteja ja muiden suomalaisten ryhmien konserttivierailuja Vaasaan. Toiminta tukee ja täydentää kaupungin musiikkitarjontaa. Vaasan kamarimuusikoiden on mahdollista käyttää tilaa maksutta konserttitoimintaan enintään 6 krt / vuosi sekä yhteen valmistavaan harjoitukseen / konsertti.
Muissa kuin em. tapauksissa Wasa Sinfoniettan ja Vaasan kamarimuusikoiden kaikki muut tilavaraukset käsitellään yhdenvertaisina muiden varausten tekijöiden kanssa ja tilan käytöstä peritään taksan mukainen maksu.
Juhlasalin vuokraan sisältyvät salin takana olevat lämpiötilat, äänentoisto puheita varten, pu-hujakoroke ja piano. Muusta varustuksesta on neuvoteltava erikseen tilavarausta tehtäessä. Juhlasalin flyygelin käytöstä sovitaan aina erikseen Vaasan kaupunginorkesterin kanssa.
Mikäli tilaisuuteen halutaan vartioitu vaatesäilytys tai tarjoilua, se tilataan erikseen Steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry:ltä, jonka kanssa Vaasan kaupunki on tehnyt sopimuksen kaupungintalon ravintolatoiminnasta ja vaatesäilytyksestä.
4. PEILISALI
Käyttäjäryhmien tärkeysjärjestys
1. Juhlasalin samaan aikaan vuokranneet
2. Kaupungin yksiköt, joiden tilaisuuksista etusijalla ovat viralliset tilaisuudet
3. Muut käyttäjät
Peilisali varataan pääsääntöisesti juhlasalin varauksen yhteydessä. Pelkästään peilisali voidaan varata vain silloin, kun juhlasalissa ei ole konsertti- tms. toimintaa.
Mikäli tilaisuuteen halutaan vartioitu vaatesäilytys tai tarjoilua, se tilataan erikseen Steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry:ltä, jonka kanssa Vaasan kaupunki on tehnyt sopimuksen kaupungintalon ravintolatoiminnasta ja vaatesäilytyksestä.
5. KAMARIMUSIIKKISALI
Käyttäjäryhmien tärkeysjärjestys
1. Kaupungin yksiköt, joiden tilaisuuksista etusijalla ovat erilaiset kulttuuritilaisuudet ja viralliset juhlat
2. Vaasan kaupunginorkesteri
3. Maksulliset ja maksuttomat tapahtumat ja tilaisuudet sekä merkittävien maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestäjät
4. Vaasan Ooppera ry
Vaasan Ooppera ry voi varata tilan käyttöönsä tärkeysjärjestyksessä sitä edeltävien käyttäjien tehtyä varauksensa.
Kamarimusiikkisalin vuokraan ei sisälly flyygelin käyttö. Käyttömaksu on taksan mukainen. Kulttuuripalvelut huolehtii flyygelin virityksestä kerran vuodessa ja muut käyttäjät käyttömäärän ja tarpeen mukaisesti.
Kovaa ääntä aiheuttaviin tilaisuuksiin kamarimusiikkisalia vuokrataan vain silloin, kun kaupungintalolla ei ole samaan aikaan muita tilaisuuksia.
Tila on jätettävä siihen kuntoon, jossa se oli ennen tilaisuuden alkamista.
6. SUURI NEUVOTTELUHUONE
Virka-aikana suuri neuvotteluhuone on käytettävissä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päättämällä tavalla vain kokous- tms. tarkoituksiin. Normaalia toimistotyötä häiritsevää ääntä aiheuttaviin tilaisuuksiin neuvotteluhuonetta vuokrataan vain virka-ajan ulkopuolella ja silloin, kun kaupungintalon 3. kerroksessa ei ole samaan aikaan muita tilaisuuksia.
Vaasan Ooppera ry voi varata tilan käyttöönsä toimintaansa varten.
Jokaisen neuvotteluhuoneen käyttäjän on huolehdittava
– kalusteiden paikalleen asettelusta
– apuvälineiden takaisin asettelusta
– tarjoiluvälineiden poistamisesta
– ylimääräisen kokouksessa käytetyn materiaalin ja välineiden poiskuljettamisesta
Kovaa ääntä aiheuttaviin tilaisuuksiin suurta neuvotteluhuonetta voi käyttää ja vuokrata vain silloin, kun kaupungintalolla ei ole samaan aikaan muita tilaisuuksia.
Tila on jätettävä siihen kuntoon, jossa se oli ennen tilaisuuden alkamista.
7. KAUPUNGINORKESTERIN HENKILÖKUNNAN KAHVIHUONEEN KÄYTTÖ LÄMPIÖNÄ
Virka-ajan ulkopuolella 2. kerroksen kahvihuone voidaan sisällyttää jäljempänä mainituin ehdoin kamarimusiikkisalin vuokraan lämpiötilana ja samoin kahvihuoneessa olevaa pianoa voidaan käyttää erillisestä sopimuksesta virka-ajan ulkopuolella. Virka-aikana klo 8-16 kahvihuone on varattu kaupunginorkesterin henkilökunnan taukotilaksi.
Jokaisen kahvihuonetta lämpiönä käyttävän on huolehdittava, että
– kahvihuoneen kalusteet asetellaan paikalleen tilaisuuden jälkeen
– käytetyt tarjoiluvälineet tiskataan
– tilaisuuden järjestäjä itse kuljettaa suuret jätemäärät pois kahvihuoneesta
– henkilökunnan omia ruokia ja juomia kahvihuoneen kaapeissa ja jääkaapissa ei saa käyttää
– toimistoon tilatut lehdet ja saapuneet tiedotteet pysyvät kahvihuoneessa
Tila on jätettävä siihen kuntoon, jossa se oli ennen tilaisuuden alkamista.
Talon historia
Vaasan kaupungintalo rakennettiin vuosina 1879-1883 ruotsalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen (1841-1890) piirustusten mukaan. Kirkon länsipuolelle v. 1864 valmistunut raatihuone, jonka arkkitehti Carl Axel Setterberg oli piirtänyt, oli 1872 myyty valtiolle koulutaloksi.
Kaupunki velvoitettiin viiden vuoden kuluessa rakentamaan uusi raatihuone. Tontiksi osoitettiin asemakaavassa koululle varattu tontti kirkon itäpuolella. Rakentamisaikaan jouduttiin kahdesti anomaan jatkoa piirustusten viivästymisen vuoksi.
Kaupunginvaltuuston rakennuspäätös on vuodelta 1875. Talon rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta 1879, sillä hanketta pitkitti kaupunkilaisten päätöstä vastustava valitus: “Kaupungin kunnallishallinnon tehtävä on kaupungin järjestystä ja taloudenpitoa koskevien asioiden hoito, joihin juhlahuoneiston hankkiminen ei kuulu.” Senaatti hyväksyi kuitenkin kaupunginvaltuuston rakennussuunnitelmat juhlasaleineen.
Rakennusmateriaalit
Talo rakennettiin Gerbyssä ja Tölbyssä valmistetusta tiilestä. Katto ja välilattiat ovat puusta, jopa 60 cm vahvoista palkeista. Julkisivun kattolistaa koristaa 26 prässätystä sinkistä tehtyä lehtiornamenttia. Myös ovien listat, rusetit ja ruusukkeet sekä leijonanpäät ovat pronssattua sinkkiä. Pääporras on valurautaa ja askelmat Bornholmin kalkkikiveä. Portaikkoa kannattaa neljä valurautaista pilaria. Neljä koristeellista, Joseph Lejan liikkeestä Tukholmasta hankittua valaisinta on portaikossa pylväiden päässä. Alkuperäinen fotogen-valaistus vaihdettiin sähköön vuonna 1893.
Lämmitystekniikka
Jo piirustuksia tilattaessa korostettiin tehokkaan lämmityslaitteiston tärkeyttä. Kaupungintalo varustettiin höyrykaakeliuunein. Juhlasali ja suurimmat huoneet lämmitettiin lämpimällä ilmalla.
Kellarissa olevista kahdesta lämminilmahuoneesta purkautui lämmitetty ilma juhlasalin seinissä olevien kaltereiden läpi. Lattian rajassa olevista aukoista ilma palautui uudelleen lämmitettäväksi. Ulos menevä ilma poistui katossa olevien kalterien ja säätöpellein varustettujen valaisinaukkojen kautta vesikaton yläpuolelle kohoaviin peltirumpuihin.
Tästä syystä juhlasalin parkettilattia on muiden huoneiden lattiatasoa puoli jalkaa (1 jalka = 0,296 m) alempana. Ilmanpoistoventtiilit ja rummut olivat tämän reunuksen alla. Lämmitys on muutettu tavanomaiseksi keskuslämmitykseksi mutta juhlasalin parkettilattian korjauksen yhteydessä 1953 säilytettiin kuitenkin korokereunus ennallaan.
Juhlakerroksen sisustus
Juhlakerroksen sisustus tilattiin Tukholmasta Joseph Lejan liikkeestä. Suuri kattokruunu, jossa on 60 valopistettä, on kullattua pronssia ja kristallia. Pienemmissä kruunuissa on 42 lamppua ja 12:ssa lampetissa 8 lamppua. Juhlakerroksen pohjoispäässä olevat ns. naisten salongit (nykyisin taiteilijalämpiöt) sisustettiin tyylikalustein, joista vain joitakin yksittäisiä huonekaluja on jäljellä. Kalustuksessa pyrittiin hillittyyn yksinkertaisuuteen ja säästäväisyyteen erityisesti toimistotilojen osalta.
Maalaustyöt
Ensimmäisen maalaustyön suoritti vaasalainen maalarimestari Daniel Pettersson liimavärein ja kaavainta käyttäen. Talo oli viritetty sinivihreään ja harmaaseen.
Uusi koristelusuunnitelma tilattiin vuonna 1896 maan etevimmältä ammattimieheltä, helsinkiläiseltä Salomo Wuoriolta. Kahdessa kuukaudessa hänen taitavat maalarinsa koristivat juhlakerroksen. Koristemaalaukset entistettiin vuosina 1956-57. Työn suoritti lahtelainen maalarimestari A. Lyytikäinen ja kisälli Martti Björnström.
Porrashuoneen korkeustuntua on lisätty perspektiiviharhalla. Juhlasalin kattoa kiertää 14 vertauskuvallista naishahmoa. Eräiden taiteita ja tieteitä edustavien neitojen tunnusmerkit poikkeavat perinteellisestä.Etuseinällä vasemmalla on Laulu, Seppelöity Vaasa ja Soitinmusiikki. Ikkunaseinällä ovat tanssin runotar Terpsikhore, Viljava maakunta, Rauha eli Pax ja viimeisenä huvinäytelmän runotar Thalia. Takaseinällä ikkunan puolella Kauppa ja merenkulku, keskellä Tiede tai Valo sekä Teollisuus.
Oviseinällä ovat edestä Kirjallisuus tai historian runotar Klio, Kuvanveisto ja Maalaustaiteet. Mutta lieneekö viimeinen punaisen ruusun taittanut kaunotar itse taiteilijan muusa? Ravintola eli pompeijilaishuone on saanut nimensä seinien koristelutyylistä. Bakkus tervehtii kävijää istuen viinitynnyrinsä päällä. Vastapäiseen seinään on maalattu kaksi viehättävää naista, toinen nostaa viinilasia, toinen rypäleterttua huulilleen.
Juhlakerroksen käyttöönotto
Kaupungintalon juhlakerros otettiin käyttöön jo ennen talon lopputarkastusta. Vaasan radan vihkimisjuhlallisuudet vietettiin uudessa kaupungintalossa 29.9.1883. Helsingistä saapui 160 kutsuvierasta juhlajunalla kenraalikuvernööri kreivi Feodor Heidenin johdolla. Vieraat isäntineen saivat illan kuluessa kokea juhlasalin erinomaisen akustiikan. Sitä kiittävät myös tämän päivän kapellimestarit. Vaasan kaupungintalon juhlasali ja Turun vanhan Akatemian juhlasali ovat maamme parhaiten soivat pienehköt konserttisalit.
Kaupungintalossa toimineita virastoja, toimielimiä ja laitoksia
Monet eri laitokset, virastot ja toimielimet ovat vuosien kuluessa toimineet kaupungintalon tiloissa. Ainoastaan juhlasali on paria hyvin lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta palvellut alkuperäistä tarkoitustaan. Vuonna 1918 juhlasali oli lyhyen aikaa sotilaiden majoitustilana. Talvella 1939-1940 saksalaisen sotilassairaalan majaillessa juhlakerroksessa myös juhlasalia käytettiin jonkin aikaa makuusalina.
Kaupunginvaltuusto kokoontui nykyisessä peilisalissa vuoteen 1930 saakka, kunnes se muutti nykyiseen hallintotaloon. Istuntojen väliaikoina tilat olivat Vaasan lehti- ja seuraklubin käytössä. Seuraklubi ravintoloineen muodosti kaupungin henkisen keskuksen ja kokoontumispaikan konserttien ja erilaisten juhlatilaisuuksin yhteydessä. Juhlakerrokseen rakennettiin ns. pieni juhlasali nykyisen peilisalin tiloihin v. 1936. Näissä tiloissa toimi vuosina 1939-1953 tulo- ja omaisuusverolautakunta sekä kansanhuolto.
Juhlakerroksen luoteiskulmassa, nykyisen vaatesäilytyksen kohdalla, toimivat maistraatti ja raastuvanoikeus. Vuonna 1922 ne muuttivat rakennuksen eteläpäähän toiseen kerrokseen. Alkuvuosina huoneet olivat merikoulun käytössä ja vuosina 1897-1922 kaupunginvaltuuston kokoustiloina. Kaupungin elinkeinotoimisto toimi samoissa tiloissa vuosina 1997-2003 ja vuodenvaihteesta 2004 alkaen siellä on ollut kaupungin ympäristöosasto.
Nykyinen kamarimusiikkisali kaupungintalon toisessa kerroksessa oli tarkoitettu museota varten. Jonkin aikaa siellä säilytettiin Boden-Stenbäckin lintukokoelmaa (nyk. Ostrobotnia Australiksen kokoelma). Myös työväenopistot toimivat näissä tiloissa lukemattomista yhdistyksistä, kuoroista, ompeluseuroista ja kansantajuisista luentosarjoista puhumattakaan.
Kamarimusiikkisalin pohjoispään tilat kuuluivat ensivuosina huutokauppakamarille. Vaasan Säästöpankki toimi huutokauppakamarin takahuoneessa vuoteen 1901.
Yleisradio toimi vuosina 1966-1984 kahdessa kerroksessa talon pohjoispäässä. Näistä pohjakerroksen tilat olivat vuoteen 1915 poliisilaitoksena. Toisessa kerroksessa olevat studio- ja tekniset tilat olivat alunperin kaupungin rahatoimikamarin käytössä vuoteen 1911, jolloin rahatoimikamari muutti Kirkkopuistikko 23:een (vuodesta 1930 lisärakennuksen valmistumisen jälkeen Hallintotalo). Kaupunginkirjaston lainaustilat olivat pohjoispään toisessa kerroksessa vuodesta 1911 kirjastotalon valmistumiseen 1936 saakka.
Kun Yleisradiolle valmistui omat toimitilat Palosaarelle, muutti Kuula-opisto kaupungintalolta vapautuviin tiloihin vuosiksi 1985-1997. Kuula-opiston siirryttyä Opisto-talolle (Sepänkyläntie 4) kaupungintalon toisen kerroksen pohjoispäätyyn muutti kulttuuritoimisto. Vaasan kaupunginorkesterin harjoitushuoneita sijoitettiin sekä ensimmäiseen että toiseen kerrokseen.
Pohjakerroksessa on vuodesta 1966 ollut kaupungin taidehalli entisissä palolaitoksen tiloissa. Korjaustöiden yhteydessä tiilistä muurattu holvattu katto hiekkapuhallettiin puhtaaksi. Kaupungin matkailutoimistonakin toimineet tilat kuuluivat aiemmin palolaitokselle, joka muutti vuonna 1964 Sepänkyläntien varteen valmistuneisiin uusiin tiloihin. Kaupungintalon itäpuolella ollut puinen tallirakennus purettiin vuonna 1928, kun palokunnan viimeinen hevonen myytiin.
Senaatti
30.1.1918 lähtien maaherran talossa istunut Senaatti muutti 16.3.1918 kaupungintaloon, kaupunginvaltuuston istuntosaliin. Kanslia oli museosalissa ja konekirjoittajat työskentelivät kaupunginkirjaston lainaussalissa. Kirjasto oli tilapäisesti suljettu. Senaatissa toimivat senaattorit Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, Alexander Frey, E.Y. Pehkonen ja Heikki Renvall puheenjohtajanaan Pehr Evind Svinhufvud. Muita virkamiehiä kuului senaatin alaisuuteen 26. Käytännöllisesti katsoen koko keskikerros oli senaatin käytössä. Kaupunginvaltuusto piti kokouksensa tuolloin merikoulun tiloissa Kirkkopuistikko 23:ssa.
Koko kevään 1918 oli kaupungintalossa oleva seuraklubi tapahtumien keskuksena. Maahamme saapuneet ulkomaiset diplomaatit ja lehtimiehet, hallituksen jäsenet ja Vaasaan muuttaneiden virastojen virkamiehet, upseerit ja siviilit kokoontuivat seuraklubissa virallisesti ja epävirallisesti ravintoloitsija Hugo Boijn toimiessa isäntänä.
Senaatti siirtyi Helsinkiin 3.5.1918. Kiitokseksi kaupungille senaatti oikeutti viimeisessä kaupungintalossa pitämässään istunnossa annetulla julistuksella Vaasan liittämään vaakunaansa vapaudenristin.
Vapaudenristi, itsenäisen Suomen vanhin kunniamerkki perustettiin marsalkka Mannerheimin esityksessä Vaasan senaatin julistuksella 4.3.1918. Mitalin on piirtänyt taiteilija Akseli Gallen-Kallela.
Korjaukset
Suurimmat korjaukset talossa on tehty 1960-luvun alkupuolella. Silloin kunnostettiin tilat taidehallille ja Yleisradiolle. Maistraatti sai lisätiloja, kamarimusiikkisali muotoutui nykyisekseen ja juhlasalin eteistiloja suurennettiin. Peilisalissa otettiin esille vanhat koristemaalaukset ja juhlasalin yhteyteen rakennettiin keittiö.
Julkisivu
Läntisessä julkisivussa olevaan kuuteen pyöreään syvennykseen ei ole hankittu arkkitehdin suunnittelemia muotokuvia kaupungin merkkihenkilöistä. Sopivista henkilöistä ei aikoinaan päästy yksimielisyyteen. Parvekeseinässä olevat marmorilaatatkin saivat tekstinsä vasta kahdenkymmenen komiteavuoden jälkeen vuonna 1903.
Kaupungintalon läntisen julkisivun eteläpäässä on Kaarle IX:n korkokuva, jonka on tehnyt Johan (John) Munsterhjelm (1879-1925). Sen on lahjoittanut Vaasan Höyrymyllä Osakeyhtiön taidevaliokunta 75-vuotispäivänään 12.11.1924. Korkokuvaan liittyy teksti: Carolus IX Rex Urbis Wasa Condita MDCXI.
Julkisivun pohjoispäässä on valtionhoitajien korkokuva. Johan Munsterhjelmin tekemän korkokuvan lahjoitti Vaasan Taideyhdistys 6.12.1924. Korkokuvaan liittyy teksti: Pehr Evind Svinhufvud 18.5.1918-12.12.1918 ja Carl Gustaf Mannerheim 12.12.1918-25.7.1919. Päivämäärät tarkoittavat aikaa, jonka Svinhufvud ja Mannerheim toimivat Suomen valtionhoitajina.
Pääsisäänkäynnin molemmin puolin on kaksi Vaasan lyhtein koristeltua lipputankoa. Ne on saatu lahjoituksena professori Karl Hedmanilta ja hänen puolisoltaan Elin Hedmanilta.
Lähteet:
Häggkvist, Eira (1983): Vaasan kaupungintalo 100 vuotta
Lehtikanto, Mirjam (1981): Rakennettiin uusi Vaasa. Kirjoituksia Vaasan asemakaavasta, kaupunkikuvasta ja rakennuksista sekä rakentajista ja suunnittelijoista
Turvallisuus
Tapahtuman pelastussuunnitelma:
Jos järjestämääsi tilaisuuteen osallistuu samanaikaisesti vähintään 200 henkilö, tulee laatia yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma, jossa on huomioitu tapahtuman erityispiirteet. Pelastussuunnitelma tulee toimittaa arvioitavaksi pelastuslaitokselle. Ohjeet ja mallipohja suunnitelman tekoon löydät tästä. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman laatiminen ja toimittaminen on tilaisuuden järjestäjän tehtävä ja vastuulla.
Ilmoitus poliisille:
Pelastussuunnitelman lisäksi tulee yleisötilaisuudesta tehdä poliisille ilmoitus. Ilmoituksen tekoon pääset tästä. Tapahtuman järjestäjän on tehtävä ilmoitus vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista.
Tilausravintola Café Maestro
Tilausravintola Café Maestro on Vaasan steinerpedagogiikan kannatusyhdistyksen vuonna 1989 perustama ravintola Vaasan kaupungintalolla ja sen tuotto käytetään Vaasan Rudolf Steiner -koulun toiminnan tukemiseen. Ravintolan henkilökunta muodostuu ammattilaisten lisäksi koulun lasten vanhemmista.Pääsääntöisesti toimimme talon kolmannessa kerroksessa, missä palvelemme räätälöidysti kaikkia erilaisia talon tilaisuuksia kokouskahvituksista istuviin illallisiin. Lisäksi huolehdimme aulapalvelusta ja pystytämme baarin A-oikeuksin. Tarvittaessa meidät voi tilata talon muihinkin osiin ja myös ulkopuolelle.
Lisätietoja ravintolapalveluista:
Ravintolapäällikkö Tuija Kaski-Kuula, p. 040 836 2616, tuija.kaski-kuula@vaasa.fi