Lähisuhdeväkivalta

Väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, mutta on tärkeää hakea apua, jos epäilet että sinuun, lapseesi tai muuhun läheiseesi kohdistuu väkivaltaa.

Kyse voi olla väkivallasta, jos esimerkiksi…

• et voi olla oma itsesi kotona / jonkun läheisesi seurassa
• joku saa sinut tuntemaan itsesi arvottomaksi
• sinua pelottaa kotona, koulussa tai vapaa-ajan paikoissa
• sinusta ei pidetä huolta
• kehosi koskemattomuutta on loukattu.

Tukea ja apua on saatavilla:

• Vaasan ensi- ja turvakoti:
  • Turvakodin kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden: 06 312 9666
  • Avokki on matalan kynnyksen avopalvelu, jossa tuetaan ja autetaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan kokijoita ja tekijöitä. Varaamalla ajan pääset keskustelemaan ammattilaisen kanssa selkiyttääksesi omia tunteitasi ja pohtimaan uusia ratkaisuja vaikeaan elämäntilanteeseen.
  • Turvakoti: Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi akuutin kriisin ajaksi ja sinne voi hakeutua yksin tai lasten kanssa asuinkunnasta riippumatta. Turvakotipalvelut ovat maksuttomia ja tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille sukupuolesta tai iästä riippumatta. Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen.
• Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Puhelinnumero: 080 005 005. Nollalinja auttaa: kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan ja ammattilaisia ja viranomaisia, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.
• Seri-tukikeskus on seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden hoitoyksikkö Vaasan keskussairaalassa. Palvelut ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu kaikille yli 13-vuotiaille seksuaalirikosten uhreille sukupuolesta riippumatta. Tukikeskus on auki ympäri vuorokauden: 040 589 4752
• MLL tukee perheitä väkivallan keskellä. Lapsi voi olla väkivaltaisessa perheessä näkijä, kokija, kohde ja/tai väline. Sivustolla on myös chat-palvelu, jossa asioita voi jakaa anonyymisti.

Oletko huolissasi omasta käytöksestäsi?

Tukea ja apua on saatavilla, jos esimerkiksi…

• huudat, raivoat tai rikot tavaroita
• vähättelet, uhkaat tai kiristät läheistäsi
• kontrolloit läheisesi toimintaa, rahankäyttöä tai ihmissuhteita
• yritätkö pakottaa läheisesi seksiin, vaikka hän ei haluaisi sitä
• olet käyttäytynyt uhkaavasti tai väkivaltaisesti läheisiäsi kohtaan

Linkkejä:

• MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
• Vaasan ensi- ja turvakoti:
  • Avokki on matalan kynnyksen avopalvelu, jossa tuetaan ja autetaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan kokijoita ja tekijöitä. Varaamalla ajan pääset keskustelemaan ammattilaisen kanssa selkiyttääksesi omia tunteitasi ja pohtimaan uusia ratkaisuja vaikeaan elämäntilanteeseen.
• Lyömättömän linjan asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan käyttäneet miehet, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta.
• Avoin linja on valtakunnallinen puhelin- ja chatpäivystys naisille (itsemäärittelyä kunnioittaen), jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa.

Esimerkkejä varoitusmerkeistä:

• Ystävä, kollega tai sukulainen ottaa yhteyttä yhä harvemmin ja vetäytyy sosiaalisista tilanteista.
• Hänen kumppaninsa ottaa jatkuvasti yhteyttä ja haluaa tietää, missä hän on ja kenen kanssa.
• Hän peruu usein tapaamisia lyhyellä varoitusajalla.
• Hän mukauttaa elämäänsä, kiinnostuksen kohteitaan ja valintojaan sen mukaan, mitä kumppani pitää oikeana.
• Hänen kumppaninsa arvostelee häntä julkisesti tai kutsuu häntä rumilla nimillä.
• Hänen tavaroissaan on väkivallan merkkejä.
• Hän ei vaikuta pystyvän tekemään päätöksiä omista raha-asioistaan, vaan kumppani kontrolloi taloutta.
• Lapsella on toistuvasti vaatteet, jotka eivät ole vuodenajan mukaisia, vaatteet ovat rikki tai likaisia.
• On usein tilanteita, että lapsi ei halua mennä kotiin tai on yksittäinen kerta, jolloin lapsi näyttää pelkäävän kotiin menoa.

Jos epäilet, että joku on vaarassa: Puhu henkilölle ja selitä, miksi olet huolissasi. Jos hän sanoo kaiken olevan hyvin, kerro olevasi hänen tukenaan, jos hän tarvitsee apua.

Jos joku käyttää loukkaavaa kieltä: On tärkeää kyseenalaistaa loukkaava käyttäytyminen ja osoittaa, että sellainen käytös ei ole hyväksyttävää. Henkinen väkivalta on myös väkivaltaa. Voit sanoa: ”Ei ole okei sanoa noin” tai ”Voisitko selittää, mitä oikein tarkoitat?”

Jos joku on väkivaltainen kumppaniaan kohtaan: Jos arvioit tilanteen mahdolliseksi, keskustele väkivaltaisen henkilön kanssa. Kerro, että tiedät, mitä on tapahtunut, ja että sellainen teko on rikos. Voit myös mainita, että apua on saatavilla, jos hänellä on vaikeuksia hallita tunteitaan.

Jos olet huolissasi lapsesta: Jos kyseessä on vanhempi lapsi, voit keskustella hänen kanssaan ja sanoa, että olet huolissasi siitä, ettei hänellä ole kaikki hyvin kotona. Voit kertoa, että vaikka aikuisetkin saattavat suuttua joskus, he eivät saa puhua rumilla sanoilla lapsille tai komentaa heitä väkivaltaisesti. Näytä, että olet lapselle turvallinen aikuinen. Voit myös tehdä lastensuojeluilmoituksen.

Jos kuulet, että naapuri on väkivallan kohteena: Koputa oveen häiritäksesi tilannetta ja osoittaaksesi, että joku on huomannut. Pyydä tarvittaessa apua muilta naapureilta turvallisuuden lisäämiseksi. Jos tilanne vaikuttaa kiireiseltä tai uhkaavalta, soita aina poliisille. Avun kutsuminen ja tukeminen on hyvä asia, mutta asiasta juoruilua pihapiirissä on hyvä välttää.

THLn sivuilta voit lukea enemmän väkivallan eri muodoista. Väkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, henkistä, seksuaalista, digitaalista tai taloudellista:

Nettiturvakodista löydät infoa ja materiaalia, sekä Neuvontachat. Tarjolla myös Turvakamu-sovellus lasten ja nuorten turvaksi.

Ensi- ja turvakotien liitolla on vinkkejä mm. väkivallan puheeksi ottamiseen ja lasten/nuorten kanssa työskentelyyn.