Rakennusvalvonta

Turvallisuuden parantamiseksi teknisen viraston pääovi lukitaan 20.11.2024 alkaen. Alaoven oikealla puolella on ovikello.

Rakennusvalvonnan asiakkaat: Saapuessanne ovelle, painakaa rakennusvalvonnan painiketta saadaksenne yhteyden rakennusvalvontaan ja avaamme ulko-oven teille tätä kautta.

Uusi rakentamislaki 2025

Vuoden 2025 alusta tulee voimaan uusi rakentamislaki, jota sovelletaan 1.1.2025 jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin. Ennen vuodenvaihdetta jätetyt hakemukset käsitellään koko rakennushankkeen prosessin aikana vanhan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, vaikka niistä annettaisiinkin päätös vasta vuodenvaihteen jälkeen. Muutos ei vaikuta ennen vuotta 2025 myönnettyihin lupiin tai niiden lupaehtoihin.

Uuden lain myötä sähköistä asiointipalvelua päivitetään, mikä aiheuttaa lyhyitä käyttökatkoja alkuvuonna 2025. Alustavan suunnitelman mukaan palvelu suljetaan tiistaina 31.12.2024 kello 12.00 ja avataan mahdollisuuksien mukaan maanantaina 13.1.2025. Rakennus- ja toimenpidelupahakemukset, jotka halutaan käsiteltävän vanhan lain mukaisesti, on siis jätettävä liitteineen sähköiseen asiointipalveluun 31.12.2024 mennessä.

HUOM! Jos lupahakemus on luotu ja aineistoa on tuotettu jo vuonna 2024 ja lupahakemus jätetään vasta vuonna 2025, tulee perustaa kokonaan uusi lupahakemus. Tällöin myös lupaan liittyvät materiaalit pitää toimittaa uusien ohjeiden mukaisesti.

Myös verkkosivut päivitetään vähitellen.

Rakentamislain muutokset

Aikaisempien rakennus- ja toimenpidelupien sijaan jatkossa kaikki lupaa vaativat rakennustoimenpiteet haetaan rakentamislupina. Luvan hakija voi pyytää hankkeen sijoittamisen edellytyksistä erillisen sijoittamisluvan sekä asemakaava-alueella että muualla kuin kaava-alueella. Sijoittamislupa ei kuitenkaan yksinään oikeuta rakentamiseen.

Rakentamislaki tuo vapautuksia lupamenettelyyn. Rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa hankkeen toteuttamisesta voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti myös silloin, kun hanke ei vaadi rakentamislupaa tai muita lupia.

Uusi laki ei vaikuta purkamislupahakemuksiin, purkamisilmoituksiin eikä maisematyölupahakemuksiin.

 Uuden rakentamislain mukaiset rakentamislupaa vaativat kohteet

Rakentamislupaa tulee hakea, kun uusi rakennushanke on:

• asuinrakennus
• kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus
• kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
• vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
• vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
• energiakaivo
• erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Rakentamislupaa tulee hakea myös:

• kun rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.
• kun rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta.
• laajuudeltaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevaan korjaus- ja muutostyöhön.
• rakennuksen laajentamiseen.
• rakennuksen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen esim. ullakolla tai kellarissa.
• vähäistä merkittävämmän, todetun terveyshaitan poistamiseen tarvittavalle korjaamiselle.
• vaurioituneen kantavan rakenteen korjaamiselle.
• kun korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden.
• kun korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön.
• korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin.
• kun korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle.
• kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana.
• kun muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti.

Rakennusvalvonnan henkilökunta auttaa tarvittaessa luvanvaraisuuden tulkinnassa ja arvioinnissa.

Rakentamislupaa ei tarvita, jos toimenpide perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen katusuunnitelmaan, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.

 Suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuuden arviointi

Suunnittelijan ja työnjohdon kelpoisuus tutkitaan rakennusvalvonnoissa erillisten pätevyystodistusten perusteella.

• Jatkossa rakennushankkeen ammattihenkilön tulee hankkia tutkintonsa ja kokemuksensa osoittamiseksi pätevyystodistus, jonka perusteella rakennusvalvonnat tutkivat kelpoisuuden toimia erilaisissa hankkeissa suunnittelijoina ja/tai työnjohtajina.
• Ympäristöministeriö valtuuttaa pätevyyksiä myöntävät toimielimet ja tällä hetkellä on valtuutettu kolme toimielintä, FISE Oy, KIWA Inspecta Sertifiointi Oy ja SETI Oy. Kyseiset toimielimet voivat aloittaa toimintansa pätevyyden osoittamislain tullessa voimaan tammikuussa 2025.
• Rakentamislain kelpoisuuksia koskevan siirtymäsäännöksen 195 § mukaan suunnittelijoiden ja työnjohtajien tällä hetkellä voimassa olevat pätevyydet hyväksytään uuden lain mukaisiksi pätevyyksiksi.

Rakennusvalvonta tulkitsee siirtymäsäännöstä seuraavasti:

1. Omassa kunnassa aiemmin hyväksytyt vastuuhenkilöt;

• Kunnassa aiemmin vastaavaan tehtävään hyväksytty vastuuhenkilö (vastaava työnjohtaja tai suunnittelija) hyväksytään mikäli tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat riittävät ja henkilö ei ole edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyyttä samanlaiseen tehtävään.
• Henkilö on toiminut vastuuhenkilönä viimeisen viiden vuoden aikana.
• Hyväksyntä on voimassa 2 vuotta, vuoden 2025 alusta eli 31.12.2026 saakka (YM:n tiedote 3.12.2024). Tämän jälkeen henkilön on hakeuduttava pätevyysrekisteriin. Teknikkotasoiset rakennusmestarit eivät voi koulutuksensa puolesta hakea pätevyyttä poikkeuksellisen vaativaan työnjohtotehtävään. Heidän kohdallaan siirtymäsäännös on voimassa pysyvästi, mikäli kelpoisuus voidaan hyväksyä ajankäytön ja kahden edeltävän vuoden toiminnan osalta.

2. Muissa kunnissa hyväksytyt vastuuhenkilöt (edellä mainitun lisäksi huomioitavat asiat);

Vastaaviin tehtäviin muussa kunnassa hyväksytyn vastuuhenkilön tulee toimittaa:

• Tutkintotodistukset ja referenssit.
• Tiedon mihin hankkeeseen, vastuutehtävään ja vaativuusluokkaan hänet on hyväksytty ja mihin kuntaan.
• Kyseisen hankkeen vaativuusluokan arviointiin tarvittavat suunnitelmat hankkeesta, mihin hänet toisessa kunnassa on hyväksytty vastaavanlaiseen tehtävään.

Rakennusvalvonta arvioi toimitettujen lupa-asiakirjojen perusteella, onko kyseinen referenssikohde vaativuusluokaltaan sama kuin se mihin hän on nyt hakemassa vastuuhenkilöksi.

 Rakennustyön aikainen valvonta

Rakennusvalvonnan rakennustyön aikaisessa valvonnassa toteutetaan luvassa määriteltyjen katselmusten lisäksi sattumanvaraista valvontaa.

• Rakentamislaki ohjaa viranomaisvalvonnan laajuutta. Rakentamislupapäätöksessä määrätään kussakin rakentamiskohteessa viranomaisen toimesta tehtävät katselmukset. Lain mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on sattumanvaraisin tarkastusmenettelyin valvoa, että vastuulliset tahot täyttävät velvollisuutensa. Lupapäätöksessä määriteltyjen katselmusten lisäksi rakennusvalvonta tulee suorittamaan myös sattumanvaraisia viranomaistarkastuksia työmailla.
• Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa rakentamishankkeessa tehdään 111 §:ssä tarkoitettu laadunvarmistusselvitys, 114 §:ssä tarkoitettu asiantuntijatarkastus tai 115 §:ssä tarkoitettu ulkopuolinen tarkastus.

 Rakennus- ja huoneistotiedot (RH-Tiedot)

RH-tiedot välitetään jatkossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään eli RYHTI-tietojärjestelmään:

• Rakennus- ja huoneistotiedot (RH-tiedot) on aiemmin toimitettu digi- ja väestötietovirastolle
• RYHTI-tietojärjestelmää rakennetaan juuri nyt ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Järjestelmää ylläpitää Suomen ympäristökeskus Syke.
• Siirtymäajan jälkeen RH-tiedot välitetään RYHTI-tietojärjestelmään. Ilmoitettavien RH-tietojen sisältö ja määrä tulee lisääntymään.
• Lisätietoa RYHTI-tietojärjestelmästä:  Ryhti – Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.

Päätösten tiedoksianto ja muutoksenhakuaika

Rakentamislaki muuttaa lupapäätösten tiedoksiantotapaa ja muutoksenhakuaikaa. Julkipanomenettely poistuu, ja lupapäätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Päätös julkaistaan viranomaisen internetsivuilla yleisessä tietoverkossa.

Kuulutus ja lupapäätös pidetään nähtävillä viranomaisen internetsivuilla koko muutoksenhakuajan. Muutoksenhakuaika yhtenäistyy ja on kaikissa lupapäätöksissä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen internetsivuilla.

Muutokset tiedoksiantotavassa ja muutoksenhakuajassa tarkoittavat siis, että lupapäätösten lainvoimaisuutta on jatkossa odotettava yhteensä 37 vuorokautta (7 päivän tiedoksiantoajan sekä 30 päivän muutoksenhakuajan verran). Aiemmin odotusaika oli viranhaltijapäätöksissä 14 päivää ja lautakunnan päätöksissä 30 päivää julkipanosta.

Rakennusjärjestys

Uuden rakentamislain voimantulon myötä myös rakennusjärjestys on uusittava. Rakennusjärjestyksen voimaantulossa on kahden vuoden siirtymäaika, eli uuden rakennusjärjestyksen on oltava voimassa viimeistään 1.1.2027.

Rakennusjärjestyksen uudistamistyö on käynnissä Vaasassa. Alustavan aikataulun mukaan uusi rakennusjärjestys astuu voimaan loppuvuodesta 2025.

Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja samalla rakentamisen luvanvaraisuuden raja muuttui.

Asuinrakennus ja lomarakennus edellyttävät aina rakentamislupaa. Rakentamislupa tarvitaan 30 m² tai sitä suuremman rakennuksen rakentamiseen ja yli 50m² katoksen rakentamiseen.

Noudattamalla näitä ohjeita voit varmistaa, että rakentamishankkeesi ei riko määräyksiä. Määräysten rikkominen voi johtaa jälkivalvontaan ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen purkamiseen.

Alle 30 m2 kokoisen saunarakennuksen tai talousrakennuksen rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa  

Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruoanvalmistukseen varustettua tilaa, kuten sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Talousrakennus on rakennus, jota ei voida käyttää asumiseen ja joka palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi autotallit, varastot, saunat, työtilat, harrastetilat ja aitat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys, mutta ei ruoanvalmistukseen varustettua tilaa, kuten sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.

Rakentaminen asemakaava-alueelle 

Kun saunarakennus tai talousrakennus rakennetaan asemakaava-alueelle (tai ranta-asemakaava-alueelle), on huomioitava seuraavat asiat:

• Rakennuksen tulee noudattaa kaavamääräyksiä.
• Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeutta (rakennusoikeus määrätty kaavassa).
• Rakennus tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
• Rakennusten alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa, ja jätevesijärjestelmän rakentaminen saattaa vaatia rakentamislupaa.

Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle 

Alle 30 m2 saunarakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen olemassa olevalle rakennuspaikalle on vapautettu luvanvaraisuudesta asemakaava-alueiden ulkopuolella. Rakentamisessa on huomioitava seuraavat asiat:

• Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeutta rakennuksen rakentamiseen. Rakennusoikeudesta on määrätty kunnan rakennusjärjestyksessä.
• Rakennus tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. etäisyys pääikkunan edessä). Rakennuksen etäisyydessä yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia.
• Jätevesijärjestelmän rakentaminen voi edellyttää rakentamislupaa.

Lisäksi

• Käytä ammattilaista rakennuksen sijoittamisen suunnitteluun.
• Rakennuksen ja katoksen rakenteiden suunnitteluun tarvitaan rakennesuunnittelija.
• Kaava-alueiden ulkopuolella ranta-alueelle rakentaminen edellyttää myönteistä poikkeamislupaa rannan suunnittelutarpeesta, kun rakennus tai katos sijoittuu olemassa olevan rakennuspaikan pihapiirin ulkopuolelle.
• Naapuria on hyvä tiedottaa tulevasta rakentamishankkeesta.
• Muista ilmoittaa rakennus kiinteistöverotusta varten Verohallinnollelinkki toiseen palveluun.

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa lupaan liittyvissä asioissa mutta ei esimerkiksi suunnittele rakennuskohteen sijoittamista rakennuspaikalle. Jos rakentamishanke poikkeaa annetuista määräyksistä, poikkeamiselle tulee hakea ja saada poikkeamislupa.

Alle 50 m2 kokoiseen katoksen rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa

Katos on rakennuskohde, jonka seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa. Katos voi olla esimerkiksi autokatos tai grillikatos.

Rakentaminen asemakaava-alueelle 

Kun rakentaa luvanvaraisuudesta vapautetun alle 50m2 katoksen asemakaava-alueelle (tai ranta-asemakaava-alueelle) on otettava huomioon seuraavat asiat:

• Katoksen tulee noudattaa kaavamääräyksiä.
• Katos tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
• Rakennusten alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa.

Alle 50 m2 katoksen rakentaminen olemassa olevalle rakennuspaikalle on vapautettu luvanvaraisuudesta asemakaava-alueiden ulkopuolella. Rakentamisessa on huomioitava seuraavat asiat:

• Katos tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat palomääräysten ja asetusten (mm. etäisyys pääikkunan edessä) mukaisia.
• Etäisyydestä yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia.

Lisäksi

• Käytä ammattilaista rakennuksen sijoittamisen suunnitteluun.
• Rakennuksen ja katoksen rakenteiden suunnitteluun tarvitaan rakennesuunnittelija.
• Kaava-alueiden ulkopuolella ranta-alueelle rakentaminen edellyttää myönteistä poikkeamislupaa rannan suunnittelutarpeesta, kun rakennus tai katos sijoittuu olemassa olevan rakennuspaikan pihapiirin ulkopuolelle.
• Naapuria on hyvä tiedottaa tulevasta rakentamishankkeesta.
• Muista ilmoittaa rakennus kiinteistöverotusta varten Verohallinnollelinkki toiseen palveluun.

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa lupaan liittyvissä asioissa mutta ei esimerkiksi suunnittele rakennuskohteen sijoittamista rakennuspaikalle. Jos rakentamishanke poikkeaa annetuista määräyksistä, poikkeamiselle tulee hakea ja saada poikkeamislupa.

Lasirakenteiset kaiteet sisällä ja ulkona

Parvekkeiden lasikaiteiden kestävyys on herättänyt kysymyksiä parvekkeiden turvallisuudesta. Vantaalla maaliskuussa 2023 sattuneessa onnettomuudessa henkilö putosi parvekkeelta ja menehtyi parvekkeen lasikaiteen rikkouduttua. Tukesin selvityksen mukaan kyseinen lasikaiderakenne ei täyttänyt kaiteelle asetettuja vaatimuksia. Vaasan rakennusvalvonta tulee jatkossa edellyttämään selvitystä lasikaiteiden kestävyydestä. Erityisesti tulee varmistaa, että kaiteeseen kohdistuva pistekuorma on huomioitu.

Uudet rakentamisluvat

Uusissa rakentamisluvissa lasikaiderakenteita koskevat lupaehdot määrätään lupapäätöksen yhteydessä. Lasikaiderakenteet mitoitetaan Suomen Tasolasiyhdistys Ry:n laskennallisen mitoituksen periaatteilla: KAIDELASIN MITOITUS – Suomen Tasolasiyhdistys ry. Lasikaiteiden rakennesuunnitelmat ja laskelmat tulee toimittaa rakennusvalvontaan ennen rakennustöihin ryhtymistä.

Rakenteilla olevat rakennukset

Jatkossa Vaasan rakennusvalvonta edellyttää rakenteilla olevissa hankkeissa selvitystä lasirakenteisten kaiteiden sekä niiden kiinnikkeiden kestävyydestä. Lasirakenteisilla kaiteilla varustettuja parvekkeita, terasseja tai muita vastaavia rakenteita ei saa ottaa käyttöön ennen kuin ne ovat määräysten mukaisia ja turvalliseksi todettuja.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän, vastaavan työnjohtajan ja rakennesuunnittelijan tulee varmistaa lasi- ja muita kaiderakenteita koskevien vaatimusten täyttyminen rakennushankkeessaan. Rakennusvalvonta edellyttää lasirakenteisista parvekekaiteista riittävän kokemuksen omaavan asiantuntijan lausuntoa siitä, että asia on kunnossa. Asiantuntijana voi toimia kohteen päärakennesuunnittelija, jos hänellä on riittävästi kokemusta lasirakenteiden suunnittelusta. Asiantuntijalausunnon lisäksi vaaditaan asennuspöytäkirja asennusten tarkastamisesta.

Tarvittaessa rakennusvalvonta voi edellyttää parvekerakenteille asiantuntijatarkastusta (RakL 114 §) tai ulkopuolista tarkastusta (RakL 115 §).

Olemassa olevat rakennukset

Jos asukkailla tai taloyhtiöllä herää epäilys parvekekaiteiden tai rakennuksen sisäpuolisten kaiteiden turvallisuudesta, on taloyhtiön / rakennuksen haltijan syytä hankkia ulkopuolinen asiantuntija selvittämään asiaa. Lasikaiteiden lisäksi myös muista materiaaleista valmistettujen kaiteiden ikääntymisen takia voi olla perusteltua tarkastuttaa kaiteet.

Taloyhtiöiden tulee huomioida rakennuksen omistajan vastuu rakennuksen turvallisuudesta. Rakentamislain 140 §:n mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennuksen kunnossapitovastuu on rakennuksen omistajalla. Tämä koskee myös parvekkeita ja niiden kaiteita.