Vaasan taidehallin vuoden päättää Visa Knuuttilan näyttely Hypnagogia

Vaasan taidehallin vuoden viimeisessä näyttelyssä mieli lipuu toisaalle, outojen assosiaatioiden ja näkyjen täyttämään maailmaan. Visa Knuuttilan näyttelyn teoksissa ”uneksiminen” on ymmärretty mahdollisimman laajasti. “Uneksunta” koostuu kaikista niistä olemuksemme puolista ja elämän ulottuvuuksista, jotka suodattuvat tietoisuutemme ulkopuolelle: tietoisen mielen raja-alueista ja epäjatkuvuuksista, havaintomaailman rajamaista, alitajunnan surrealismista.  

Liminaali eli siirtyminen tilasta toiseen 

Knuuttilan näyttely koostuu videoista ja valokuvateoksista, jotka liikkuvat erilaisissa välitiloissa eli liminaalitiloissa, kuten unen ja valveen välimaastossa. Taitelija kertoo liminaalin käsitteen tulevan latinan sanasta limen, joka tarkoittaa kynnystä – sana sisältää siis ajatuksen oviaukosta, siirtymästä tilasta toiseen. Liminaalissa edellinen tila ja sen lainalaisuudet on jätetty taakse, eivätkä tulevan tilan uudet säännöt vielä päde – hetken aikaa ollaan määrittelemättömässä tilassa, jossa ei ole mitään normaaleja sääntöjä. 

— Liminaalin käsite alkoi tulla yhä useammin vastaan omassa esiintyjän työssäni vuosia sitten, ensin sideshow-sirkuksen, myöhemmin buton ja performanssin yhteydessä. Samoin minua ovat lapsesta asti vetäneet puoleensa välitilat, harmaat alueet, epäpaikat, sekä fyysisesti, että ajattelun tasolla, sanoo Knuuttila. 

Taitelija kertoo pyrkivänsä sellaisten työvälineiden ja prosessien äärelle, joihin liittyy mahdollisimman vähän valmiita sääntöjä. Hän usein päätyykin työssään eri taiteenlajien välisille alueille. 

Välitilojen kokeminen arjessa 

Erotuksena kokonaisvaltaisista siirtymistä, joihin “liminaalinen” viittaa, ihmisten jokapäiväisiä kokemuksia voidaan kutsua “liminoideiksi” eli liminaalin kaltaisiksi. Tällaisista liminoideista aineksista koostuu videoteos Hypnagogia (2019). Teoksessa  uni ja valve vaihtelevat paikkaa kolmessa rinnakkaistodellisuudessa. Teos on kuvattu talven ja kevään (2018-2019) aikana Suomessa, Brasiliassa ja Ranskassa. Videoteoksen pääosassa esiintyy taiteilija Ella Tahkolahti. Teoksen tuotantoa on tukenut AVEK / Tuuli Penttinen-Lampisuo. 

— Ennen pandemiaa aikaa matkustin muun muassa Euroopassa ja Brasiliassa. Paljon aikaa kului kulkuvälineissä, odotustiloissa, pysäkeillä, tien varressa, julkisissa vessoissa, kaikennäköisissä epäpaikoissa. Matkustamiseen liittyy myös monenlaisia sisäisiä välitiloja: jetlagia, kulttuurieroja, dissosiaatiota, vieraantuneisuutta, sekä outoja, rönsyileviä unia, kertoo Knuuttila. 

Videoteoksissa viittauksia antiikin Kreikkaan 

Videoteokset Pan (2020) ja Kronos (2015) viittaavat antiikin Kreikan mytologiaan ja tulkitsevat antiikin myyttejä uudelleen, performanssin ja videotaiteen keinoin. Antiikin Kreikan mytologiassa Pan oli luonnon jumala ja luovuuden alkulähde. Sanan pan etymologia viittaa kaikkeuteen, luonnon ja sen lakien kaikenkattavuuteen. Pan oli kreikkalaisten jumalista eläimellisin; metsissä villinä elävä Pan ei osallistunut muiden jumalien välisiin draamoihin lainkaan. Historian saatossa, modernien uskontojen nousun myötä, Pan mustamaalattiin ja demonisoitiin perusteellisesti; luonto katsottiin alistetuksi ihmisen tahdon alle. Nyt jo liki unohduksiin Pan on vyörynyt takaisin kollektiiviseen tietoisuuteen pandemian ja paniikin muodossa.

Knuuttilan kuvantekeminen on useimmiten kulkenut rinnakkain fyysisen esiintymisen kanssa. Taiteilija käyttää nykyään kuvantekemiseen välineitä, jotka ovat tarttuneet mukaan esiintymismatkoilta, niin konkreettisesti, kuin tekniikoiden tasolla. Tämän seurauksena näyttelyssä esillä olevat valokuvateokset ovat varsin sekateknisiä. Lähtökohdat ovat performatiivisia ja kehollisia, mutta erilaisia kuvataiteen keinoja on lainailtu vapaasti. Knuuttilan lisäksi kuvissa on toiminut mallina tanssitaiteilija Jonna Lehto. 

Taiteilijasta 

Visa Knuuttila (s. 1976) on Helsingissä asuva ja työskentelevä performanssi- ja kuvataiteilija. Knuuttila on valmistunut kuvataiteilijaksi vuonna 2002 Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitokselta (nyk. TAMK Mediapolis). Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa, sekä ulkomailla. Knuuttila on kiertänyt esiintymässä sirkus- ja performanssiryhmien kanssa ja esiintynyt performanssitapahtumissa, festivaaleilla ja videoteoksissa. 

Näyttelyn valmistumista on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto. 

 

• Joulun aikaan taidehalli on avoinna tapaninpäivänä 26.12 samoin välipäivinä 29-31.12.