Artikkelin kategoriat: Arkisto Uutiset
Vaasan keskustan elinvoima kasvussa
Julkaistu: 24.5.2024
Vaasan keskustan elinvoima on kääntynyt kasvuun, osoittaa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuosittain toteuttama selvitys. Erityisesti tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt ja arkisin avoinna olevien yritysten määrä kasvanut viime vuoteen verrattuna. Kaupunkikeskustojen vertailussa Vaasa sijoittui tänä vuonna kuudenneksi 34 kaupungin joukossa.
Kaupunkikeskustojen elinvoimaa on seurattu vuodesta 2015 alkaen Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämällä menetelmällä. Tänä vuonna selvityksessä oli mukana 34 kaupunkia.
Suoraviivaisin tapa seurata elinvoiman kehittymistä on seurata muutoksia tyhjien liiketilojen määrissä. Vaasassa niiden osuus kasvoi kevääseen 2023 saakka, mutta on sen jälkeen laskenut ja on nyt alimmalla tasolla neljään vuoteen.
– Meillä on erittäin paljon liiketiloja asukasmäärään nähden, ja tyhjien tilojen vähentyminen viestii uskosta keskustan elinvoimaan. On myös hyvä muistaa, että laskenta on tehty ennen esimerkiksi Sokos-tavaratalon avautumista tai H&M:n ilmoitusta uuden myymälän avaamisesta. Nämä parantavat tilannetta entisestään, sanoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Markku Järvelä.
Vaasa pärjää hyvin myös valtakunnallisessa vertailussa, ja sijoittui tänä vuonna kuudenneksi 34 kaupungin joukossa. Keskustan kokonaiselinvoimaluku on 3,045, kun viime vuonna se oli 2,809. Tyhjiä liiketiloja on 10,28 % kaikista liiketiloista, kun edellisenä vuotena osuus oli 12,50 %. Molemmat luvut ovat valtakunnallista keskiarvoa parempia.
– Elinvoimaluku on pääsääntöisesti laskenut kaupungeissa erityisesti kauppojen määrän vähenemisen takia. Vaikka yleinen trendi on haastava, olemme Vaasassa menneet ilahduttavasti oikeaan suuntaan, Järvelä toteaa.
Myös Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson uskoo vahvasti tulevaan.
– Esimerkiksi hotellien yöpymisissä oli kuuden prosentin nousu verrattuna edelliseen vuoteen. Suurin osa asiakkaista oli suomalaisia, mutta nyt jo melkein 19 % tulee muista maista. Myös saatu palaute on ollut erinomaista, ja varsinkin palvelutasoa sekä ravintoloiden ja kauppojen laajaa valikoimaa kehutaan. Meillä on tiivis ja hyvin toimiva yhteistyö yrittäjien ja kaupungin kanssa ja se on tärkeää, jotta pysymme kilpailussa vahvasti mukana, Jansson sanoo.
Tehdyillä toimenpiteillä merkitystä
Vaasan keskustaa on kehitetty viime vuosina aktiivisesti, ja uusia työpaikkoja ja palveluita on tullut erityisesti kävelykeskustan alueelle.
Yleinen aktiivisuus näyttää lisääntyneen myös liikennemäärien osalta. Joukkoliikenteen kävijämäärät ovat kasvussa, kävelyä ja pyöräilyä on enemmän sekä pysäköintitapahtumien määrät ovat kasvaneet. Myös viime vuonna toteutettu Kävelykadun syke -hanke osoittaa, että kävelykeskusta on Vaasan vetovoimaisin alue.
– Olemme panostaneet viime vuosina muun muassa torin leikki- ja liikunta-alueeseen, kävelykeskustan laajentamiseen, kesäkävelykatuun, liikennejärjestelyihin sekä valaistuksen ja liikennevalo-ohjauksen uudistamiseen. Uskon, että tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta keskustan palveluiden ja työpaikkojen määrään sekä elinvoiman kasvuun, kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi sanoo.
– Pyrimme myös selvittämään, miksi osa erityisen hyvin henkilöautolla saavutettavista liiketiloista on tyhjillään ja voimmeko jollain tavalla parantaa katujen viihtyisyyttä ja saada näin ihmisiä pysähtymään kadun varren liikkeisiin entistä enemmän. Tarkoituksena on myös osallistaa asukkaita ja alueen yrityksiä kehittämistoimien suunnitteluun, Talvi jatkaa.
Elinvoimaa mitataan useilla mittareilla
Elinvoimaluvut perustuvat EKK:n kehittämään avoimeen menetelmään, jossa kaupunkikeskustoja arvioidaan viiden keskeisen elinvoimamuuttujan avulla:
- Kauppojen ja ravintoloiden osuus keskustan kaikista liiketiloista
- Tyhjien liiketilojen osuus
- Kaupallinen tiiviys (liiketilojen osuus verrattuna keskustan pinta-alaan)
- Keskustan elinvoimaluku (kauppojen ja ravintoloiden kokonaismäärästä vähennetään tyhjät liiketilat suhteuttaen kaupungin asukasmäärään)
- Asukastiheys vartin keskustassa (asukasluku neliökilometriä kohden 1 km säteellä kaupallisesta keskipisteestä)
Pisteitä annettiin viidestä eri osa-alueesta siten, että paras valtakunnallinen osasuoritus sai täydet 35 pistettä ja heikoin yhden pisteen. Kokonaispistemäärä koostettiin näiden viiden osa-alueen summista.
Tutustu tutkimukseen: Suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima keväällä 2024 (pdf)
Lue Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tiedote