Vaasa saavutti 3 miljoonan ylijäämän vuonna 2024 – tasapainotuksessa onnistuttiin

– Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana kaupungin talouden tasapainottamisessa. Saimme vahvistettua kaupungin taloutta säästötoimilla yli 5 miljoonalla eurolla ja käännettyä 6,2 miljoonan euron alijäämän 3 miljoonan euron ylijäämään. Valtakunnallisesti tarkasteltuna olemme onnistuneet hienosti menojen hallinnassa. Lisäksi onnistuimme strategisissa päämäärissä, kuten asukasmäärän ja kaupunkilaisten onnellisuuden kasvussa sekä hiilineutraalisuustyön parissa voittamalla arvostetun European Green Leaf 2026 -palkinnon, kaupunginjohtaja Tomas Häyry sanoo.

Valtakunnallisesti Vaasan 8,5 miljoonan euron tulos ennen tilinpäätössiirtoja on keskitasoa verrattuna samankokoisiin kaupunkeihin. Kertynyt ylijäämä on edelleen vertailukuntien alarajoilla. Erityisesti sote-kiinteistöjen arvonalentumiset heikentävät kaupungin tulosta.

Myös valtionosuusjärjestelmän negatiiviset sote-erät vaikuttavat kuntiin hyvin eri tavoin ja vuonna 2024 kyseiset erät vähensivät Vaasan kaupungin valtionosuuksia 355 eurolla asukasta kohden. Sote-eristä näyttävät kärsivän erityisesti ne kunnat, jotka panostivat sote-palveluihin tarkastelujaksolla merkittävän osuuden tulorahoituksestaan.

– Kaupungilla on tämän lisäksi merkittäviä kiinteistöriskejä, erityisesti sosiaali- ja terveystoimintaa varten rakennettujen tilojen osalta, koska vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi hyvinvointialueille, mutta kiinteistöt ja niiden velat jäivät kuntien vastuulle. Uusi palveluntuottaja pyrkii minimoimaan vuokravastuunsa samalla, kun kunnilta vaaditaan toiminnan yhtiöittämistä, talous- ja strategiajohtaja Cecilia Raunio selventää.

Väestönkasvu jatkuu

Väestönkasvu kiihtyi ja Vaasan väliluku kohosi vuoden 2024 loppuun mennessä 70 374 asukkaaseen. Kasvu ja myönteinen kehitys painottuu lähinnä kansainväliseen muuttoliikkeeseen, ja Vaasan korkeakoulut tuplasivatkin kansainvälisten opiskelijoiden sisäänoton vuonna 2024.

Samaan aikaan on nähtävissä Suomen Yrittäjien yrittäjägallupin perusteella, että Suomen yrityksistä 96 prosenttia on pk-yrityksiä, joista 83 prosenttia ei ole koskaan palkannut ulkomaalaisia.

– Uskomme että kansainvälisillä osaajilla on suuri merkitys talouskasvuun. Strategiamme mukaan olemme kansainvälinen ja vetovoimainen kaupunki. Haasteemme onkin muun muassa asuntotuotannossa, että asuntoja riittää jatkossa tarvitsijoille, Raunio jatkaa.

Työllisyys Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on heikentynyt vuodesta 2023, mutta edelleen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Manner-Suomen pienin (7,9 prosenttia). Koko maassa vastaava luku oli 12,0 prosenttia. TE-palveluiden siirto kuntiin lisäsi merkittävästi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista, mutta mahdollisti myös palveluiden mukauttamisen alueellisten tarpeiden mukaan, tämän vuoden alusta.

Verotulot ja valtionosuudet pienenivät

Verotulot vähenivät viime vuonna 188,1 miljoonasta eurosta 178,5 miljoonaan euroon (-5,1 prosenttia) sote-uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien poistamisen takia. Kunnallisverotuotot pienenivät 3,3 prosenttia, yhteisöverotuotot 20,8 prosenttia ja kiinteistöverotuotot 0,3 prosenttia.

– Vuodelle 2024 tehtiin ainoastaan lakimuutoksiin perustuvia veromuutoksia. Eli tasapainottamista varten ei nostettu kunnallisveroprosenttia, se vain pyöristettiin 8,4 prosenttiin. Lisäksi maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin rakennuksen yleisestä kiinteistöveroprosentista, ja alarajan korotuksen myötä Vaasan maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 1,30 prosenttiin. Tässäkään ei tehty suuria muutoksia, toisin kuin monessa muussa kunnassa, Raunio sanoo.

Valtionosuudet vähenivät viime vuonna 49,1 miljoonasta eurosta 42,5 miljoonaan euroon (-13,4 prosenttia) sote-siirtolaskelmien tarkentumisen takia. Peruspalvelujen valtionosuus ilman tasausta pieneni 7,6 miljoonasta eurosta -2,9 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon negatiiviset sote-erät kasvoivat -14,2 miljoonasta -25 miljoonaan euroon.

Investointeja rahoitettiin tulorahoituksella

– Omavaraisuudessa suuntamme on oikea. Saimme viime vuonna laskettua lainakantaa lähes 2 prosentilla eli -173 euroa per asukas. Kaupungin talouden tasapaino vuosittaisten tulojen ja menojen sekä investointien tulorahoituksen näkökulmasta on kuitenkin edelleen vahvasti riippuvainen talouden tasapainottamisohjelmasta ja osinkotuotoista, Raunio kertoo.

Ulkoiset toimintatuotot laskivat viime vuonna 83,6 miljoonasta eurosta yhteensä 80,5 miljoonaan euroon (-3,7 prosenttia). Laskuun vaikuttivat muu muassa vastaanottokeskuksen toiminnan päättyminen kesken vuoden sekä se, että vuoden 2023 tuotoissa olivat vielä mukana Teatteriparkin ja Tammipihan pysäköintilaitosten operatiivisen toiminnan tuotot ja Ruukinkartanon myyntivoitto.

Toimintakulut laskivat 275,6 miljoonasta eurosta yhteensä 266,3 miljoonaan (-3,4 prosenttia). Suurimmat syyt toimintakulujen laskuun ovat tasapainottamisohjelman toimenpiteet ja vastaanottokeskuksen toiminnan päättyminen.

– Viime vuoden suurimpia investointeja olivat sataman kehittäminen (11,7 milj. e), Pilvilammen otsonointi- ja aktiivihiilisuodatuslaitoksen rakentaminen (4,1 milj. e), kestävä liikkuminen (1,6 milj. e), pesäpallokentän kunnostus (0,8 milj.e), Haga skolan peruskorjaus (2,8 milj. e) ja muiden rakennusten peruskorjaukset (6,6 milj. e). Vuoden aikana otettiin käyttöön myös uusi, vuokramallilla toteutettu, Teeriniemen päiväkoti, Raunio listaa.

Kohti tasapainoista tulevaisuutta

– Talouden tasapainotustyö jatkuu suunnitelman mukaisesti. Kehitämme Vaasaa monin tavoin seuraavina vuosina ja odotamme rakentamisen piristymistä korkojen laskiessa, Raunio sanoo.

Tulevina vuosina keskitytään sekä uusiin että jo käynnissä oleviin kehityskohteisiin, kuten asumiskysymyksiin, satamaan, päästöjen vähentämiseen sekä Vöyrinkaupungin konepaja-alueen kehittämiseen.

Ydinpalveluiden tuotannon parantamiseen ja tehostamiseen panostetaan merkittävästi, esimerkiksi Keskustan yhtenäiskoulun, Kasarmialueen päiväkodin ja Palosaaren päiväkodin rakennushankkeisiin sekä palveluiden digitalisointiin.

– Oman mausteensa tulevaan tuo tietysti kevään alue- ja kuntavaalit, kaupungin strategian päivitys sekä valtakunnallisen talouden kehitys. Uskomme, että Vaasa on jatkossakin vahva viennin veturi ja onnellinen, kasvava kaupunki, Häyry tiivistää.

Vuoden 2024 tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa 31.3. ja kaupunginvaltuustossa 9.6.

Tilinpäätös on saatavilla torstaina 27.3. klo 16 mennessä verkossa kaupunginhallituksen kokouksen esityslistan liitteissä. 

Tilinpäätös 2024 lukuina (alustava 26.3.2025):

Vuosikate…………………  47,3 miljoonaa euroa (2023: 47,6 miljoonaa euroa)
Muutos 2023–2024……….. -0,3 miljoonaa euroa (-0,6 %)

Tilikauden ali-/ylijäämä…… 3,0 miljoonaa euroa (2023: 14,4 miljoonaa euroa)
Muutos 2023–2024……….  -11,4 miljoonaa euroa (-79 %)

Verotulot…………………… 178,5 miljoonaa euroa (2023: 188,1 miljoonaa euroa)
Muutos 2023–2024……….. -9,6 miljoonaa euroa (-5,1 %)

Valtionosuudet……………. 42,5 miljoonaa euroa (2023: 49,1 miljoonaa euroa)
Muutos 2023–2024………. -6,6 miljoonaa euroa (-13,4 %)

Lainakanta e/asukas……… 4 937 euro/asukas (2023: 5110 euroa/asukas)
Muutos 2023–2024……….. -173 euroa (-3,4 %)

Investoinnit nettomeno……. 47,8 miljoonaa euroa (2023: 46,9 miljoonaa euroa)
Muutos 2023–2024………… 0,9 miljoonaa euroa (+1,9 %)

Asukasluku 2024…………… 70 374 (2023: 68 956)
Muutos 2023–2024…………. 1 418 (+2,1 %)

Kaupunkikonsernin tulos…… 33,3 miljoonaa euroa (2023: 27,3 miljoonaa euroa)
Muutos 2023–2024………..… 6,0 miljoonaa euroa (21,9 %)