Artikkelin kategoriat: Arkisto Uutiset
Suomen suurin lämpöenergiavarasto otettiin käyttöön Vaskiluodossa – Askel kohti hiilineutraalia Vaasaa
Julkaistu: 6.10.2020
Vaskiluodossa otettiin viime viikolla käyttöön Suomen suurin lämpöenergiavarasto, joka monipuolistaa Vaasan seudun lämmöntuotannon. Vanhoja kallioon louhittuja öljysäiliöitä käytetään jatkossa energian varastoimiseen. Se tuo paitsi joustoa tulevaisuuden tuotantoratkaisuihin, myös vähentää kivihiilen käyttöä merkittävästi.
– Lämpöenergiavaraston myötä kivihiilen käyttö vähentyy 30 prosenttia kaukolämmöntuotannossa. Tämä tarkoittaa 135 000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa, joka vastaa 42 000 henkilöauton vuosipäästöjä. Lämpöenergiavarasto onkin merkittävä ilmastoteko, Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin toteaa.
Suomen mittakaavassa ainutlaatuista lämpöenergiavarastoa voidaan hyödyntää riippumatta siitä millaisiin energiantuotantoratkaisuihin tulevina vuosina päädytään.
– Varasto voidaan lämmittää vaikkapa tuuli- tai aurinkovoimalla. Kun tuulisena päivänä tuulivoimaa on tarjolla yllin kyllin, sitä voitaisiin hyödyntää myös energiavaraston lämmittämiseen, Damlin jatkaa.
Lämpö varastoidaan lähes kiehuvaan meriveteen
Vanhat öljysäiliöt ovat olleet käyttämättömänä yli 20 vuotta ja ne sijaitsevat Vaskiluodon voimalaitoksen alueella 30 metriä maanpinnan alla. Luolia on kaksi, joista suurempi on kooltaan 150 000 kuutiometriä ja pienempi 60 000 kuutiota. Lämpö varastoidaan meriveteen, joka on täyttänyt luolat hiljalleen vuosikymmenien aikana.
– Melkein kiehuva, suolainen merivesi aiheuttaa sen, että kaikkien materiaalien täytyy kestää kovaa kulutusta. Itse luolasto on lähtökohtaisesti ikuinen ja luo pitkäkestoisen perustan Vaasan energiaratkaisuille. Tuotantomuoto voi vaihtua ja teknologiaa voidaan uudistaa, huoltaa ja muuttaa, mutta varasto on ja pysyy, EPV Energian lämpövoimatuotannon johtaja Mats Söderlund kertoo.
Kesän aikana varastoa koeajettiin ja alkulataus tehtiin hyödyntämällä Westenergyn jätteenpoistolaitoksen ylimääräistä lämpöenergiaa. Haastavasta ajankohdasta huolimatta projekti saatiin toteutettua alkuperäisessä aikataulussa.
– Toimintatapoja jouduttiin keväällä muuttamaan koronatilanteen vuoksi. Haasteista huolimatta varaston alkulataus saatiin tehtyä kesän aikana suunnitellusti ja se on nyt käyttövalmis syksyä ja talvea ajatellen, Söderlund jatkaa.
Yksinkertainen järjestelmä
Lämpöenergiavaraston toimintaperiaate on varsin yksinkertainen ja sitä voidaan verrata esimerkiksi kodeissa yleisesti käytössä olevaan kaukolämpöön.
– Lämpö otetaan lämpövarastoluolien yläosassa olevasta noin 90 asteisesta vedestä ja jäähtynyt vesi puolestaan pumpataan luolien alaosaan, jossa veden pohjalämpötila on alle 50 astetta. Lämpöä varastoitaessa prosessi toimii päinvastoin eli haaleaa vettä imetään pohjalta, lämmitetään lämmönvaihtimessa ja pumpataan luolaston yläosaan, Vaskiluodon Voiman tekninen päällikkö Janne Österback selventää.
Lämpöenergiavarasto on käytössä ympäri vuoden, mutta käyttötapa ja tarkoitus vaihtelee energiantarpeen mukaan. Esimerkiksi kesällä ylijäämälämpö varastoidaan luolastoon, jota voidaan sieltä purkaa aina tarpeen tullen. Järjestelmään on rakennettu erillinen, edistyneitä laskenta-algoritmeja hyödyntävä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sähkön- ja lämmöntuotannon optimoinnin.
Faktoja Vaskiluodon luolista:
- Lämpövarastoluolat ovat tilavuudeltaan 150 000 m³ ja 60 000 m³
- Sijaitsevat Vaskiluodon voimalaitoksen piha-alueella 30 metriä maanpinnan alla
- Luolien korkeus 22 ja 30 metriä, pituus 178 metriä ja 313 metriä
- Luolasto on rakennettu 1970-luvulla öljyn säilytykseen
- Luolat on tyhjennetty öljystä ja puhdistettu 1990-luvun lopulla.
- Lataus- ja purkutehoa on 100 MW, mikä riittää lämmittämään Vaasan kaupunkia 4–20 vuorokaudeksi riippuen purkutehosta. Vertailun vuoksi, tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun lataus- ja purkuteho on 6 MW