Selvitys osoittaa: kävelykatu Vaasan elinvoimaisin alue

Rambollin toteuttama selvitys muodostui kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa elinvoimaisuutta arvioitiin paikkatiedon sekä mobiili- ja navigaattoriperusteisen datan avulla. Arvioinnissa käytettiin muun muassa anonymisoitua Telia Crowd Insight -paikkatietodataa, jonka avulla arvioitiin kävelykadun ja keskustan palvelujen saavutettavuutta ja monipuolisuutta.

– Seurasimme muun muassa sitä, mistä keskustaan tullaan ja kuinka kauan siellä viivytään. Paikkatietodatan avulla pystymme näkemään hyvinkin tarkasti kävijämäärät eri alueilla, johtava asiantuntija Markku Kivari Rambollista kertoo.

Noin puolet keskustan matkoista suuntautui kävelykadulle. Palveluiden monipuolisuuden kannalta parhaimmat alueet sijaitsevat Rewellin kauppakeskuksen ja kävelykadun kohdalla, kun taas eniten kehitettävää on Vaasanpuistikon ympäristössä.

– Telian todelliseen liikkumiseen perustuva havaintoaineisto tukee paikkatietopohjaista analyysia keskustan ja kävelykadun merkityksestä Vaasan vetovoiman keskipisteenä. Aktiviteettien määrä on kävelykadulla selkeästi muuta keskustaa korkeammalla tasolla ja kävelykatu on vilkas ympäri vuoden, Kivari toteaa.

Tavoitteena kävelykeskustan sykkeen jatkuva mittaaminen

Vaasan keskustan elinvoimalukua on seurattu vuodesta 2016 lähtien. Tällä hetkellä arviointi tapahtuu vuositasolla, joka ei anna riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, miten esimerkiksi erilaiset tapahtumat ja toimenpiteet vaikuttavat elinvoimaisuuteen.

Selvityksen toisessa osiossa kävelykadun elinvoimaa ja aktiivisuutta mitattiin erilaisten IoT-sensoreiden avulla.

– Asensimme kävelykadulle muun muassa viisi 360 asteen kameraa, joiden avulla arvioitiin kävijöiden liikkumista. Tavoitteena oli pilotoida ja testata erilaisia teknologioita, ja kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan määrittää kävelykadun sykettä koko kadulla, eri kadunosilla ja tai jopa yksittäisten liikkeiden kohdalla ympäri vuoden, Kivari kertoo.

Reaaliaikaisella datankeräyksellä voidaan tuottaa esimerkiksi tarkkaa tietoa siitä, miten ihmiset liikkuvat kävelykadulla ja miten erilaiset kävelykadun ratkaisut vaikuttavat käyttäytymiseen katutilassa.  Tietoja voidaan hyödyntää katutilan kehittämisessä ja sen houkuttelevuuden ja viihtyisyyden parantamisessa.

– Esimerkiksi yksittäisten tapahtumien kävijämäärät voivat olla kolmin- tai nelinkertaisia keskimääräiseen arkipäivään verrattuna. Suurten kävijämäärien mahdollistaminen tuleekin ottaa huomioon suunnittelussa, Kivari sanoo.

Myönteisimmät arviot kävelyolosuhteista – pysäköintiä toivotaan parannettavan

Selvityksen kolmannessa osiossa kävelykadun roolia arvioitiin käyttäjäkyselyllä. Kyselyn aineisto kerättiin verkkolomakkeella ja tuloksia verrattiin Tampereella ja Lahdessa toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin.

Kyselyssä selvitettiin muun muassa syitä miksi keskustaan tullaan, paljonko asioinnin aikana käytettiin rahaa, millä kulkuneuvoilla liikutaan ja kuinka usein, ja miten keskustan houkuttelevuutta voitaisiin parantaa.

Yli puolet vastaajista kävi keskustassa vähintään viikoittain, ja valtaosa kuukausittain. Käynnin syynä oli useimmin ostokset sekä ravintolapalvelut. Asiointikohteisiin keskustassa saavuttiin eniten autolla (53-64 %) tai kävellen (16-23 %).

– Kyselyssä asiointialueen valintaan vaikuttivat eniten pysäköintimahdollisuudet, autoliikenneyhteydet sekä sujuva asiointi. Lisäksi arvostettiin pysäköinnin hintaa, viihtyisyyttä ja tunnelmaa sekä turvallisuuden tunnetta, Kivari kertoo.

Myönteisimmät arviot Vaasan keskustalle annettiin kävelyolosuhteista, mahdollisuudesta hoitaa monta asiaa samalla kertaa sekä lyhyistä välimatkoista. Myös pyörän pysäköintimahdollisuudet sekä koettu turvallisuus saivat korkeat arvot. Kielteisimmät arvosanat liittyivät autopysäköinnin hintaan sekä auton pysäköintimahdollisuuksiin.

Kyselyn perusteella keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskittymät ovat tällä hetkellä keskustaa vetovoimaisempi kohde. Toisaalta ensimmäisessä tutkimusosiossa havaittu liikkumiskäyttäytyminen osoitti keskustan vahvan vetovoiman.

Visit Vaasan markkinointipäällikkö Magnus Söderströmin mukaan keskustan ei kuitenkaan kannata kilpailla samoilla vetovoimatekijöillä kauppakeskittymien kanssa.

– Keskusta tarvitsee omiin vahvuuksiin perustuvat magneetit, joita keskustan ulkopuoliset kaupan keskittymät eivät pysty tarjoamaan. Esimerkiksi erilaiset tapahtumat, palvelujen monipuolisuus, kaupunkikulttuuri ja muut elämykset sekä persoonalliset putiikit ovat hyviä erottautumistekijöitä, Söderström sanoo.

Kävelykadun aluetta tärkeää kehittää myös jatkossa

Selvityksessa Vaasan elinvoimaa arvioitiin niin sanotun Livcy-mallin avulla, jossa eri alueita pisteytetään sen mukaan, kuinka monipuolisia alueen palvelut ovat ja kuinka helposti ne ovat saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla.

Mallin perusteella kävelykadulla on keskustassa erityinen rooli ja se onkin koko Vaasan elinvoimaisin alue.

– Kävelykatu ja siihen liittyvä laajempi keskustavyöhyke muodostavat tiiviin, helposti saavutettavan ja toiminnallisesti monipuolisen kokonaisuuden, jossa palvelut ovat erittäin hyvin saavutettavissa 15 minuutin kävelyetäisyydellä. Nyt toteutettu kattava selvitys osoittaa, että kävelykadun aluetta on tärkeää kehittää myös jatkossa, kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi toteaa.

Asiointiliikenteessä autoliikenteen merkitys korostuu. Selvityksessä huomattiin, että ajoneuvoliikenne on sujuvaa keskusta-alueella, mutta pysäköintiin kohdistuu kehittämistoiveita. Suosituksena esitetään pysäköintitutkimusta, jossa verrataan Vaasan pysäköinnin toimivuutta vastaaviin verrokkikaupunkeihin.

Selvitys toteutettiin Pohjanmaan liiton ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -hankerahoituksen avulla.

Tutustu selvityksen tuloksiin

• Yhteenvetoraportti (pdf)
• Asiointiselvitys (pdf)
• Havainnointi (pdf)
• Livcy-raportti (pdf)