Näyttelijä Timo Luoma samaistuu Korjaamo-näytelmän teemoihin: ”Maailma on muuttunut mielettömästi”

Tänä syksynä Luoma nähdään näyttämöllä kahdessa hyvin erilaisessa teoksessa. Katri Helena –musikaalissa mies näyttelee Katri Helenan isää, kun taas ”äijänäytelmä” Korjaamo istuttaa hänet kovia kokeneen Olan nahkoihin.

– Ola on eräänlaisen suomalaisen miehen perikuva: vastuuntuntoinen opettaja, joka kuitenkin joutuu antamaan periksi tämän mahdottoman yhteiskunnan edessä, Luoma pohtii.

Näyttelijä löytää Olan hahmosta yhtymäkohtia myös itseensä.

– Sanotaanko, että jos miettii omaa jääräpäisyyttään – kuinka kauan yritti uskotella itselleen, että on särkymätön ja rikkumaton ja kestää kaiken – niin ehkä Olassa on hyvin paljon samanlaista. Kun hänet lopulta pistetään koulusta virkavapaalle sattuneesta syystä, niin vasta sitten hän rupeaa miettimään asioita.

Oppiiko vanha koira uusia temppuja?

Kansallisteatterin johtajan Mika Myllyahon kirjoittama Korjaamo kertoo lapsuudenystävistä Jallusta ja Olasta. Maailma muuttuu valtavaa vauhtia, eivätkä vanhan liiton miehet tahdo pysyä vauhdissa mukana. Jallun korjaamo on tähän asti tuonut leivän pöytään, mutta nyt asiakkaiden virta on ehtynyt ja pankki hengittää niskaan. Jallu on ottanut lapsuudenkaverinsa, ex-rehtori Olan töihin korjaamolleen. Miehet yrittävät yhdessä pysyä kaikin keinoin mukana ajan pyörteessä ja saada korjaamotoiminnan vielä kannattamaan.

Näytelmässä käsitellään useita teemoja, joita Luoma itsekin tunnistaa nykymaailman menosta.

– Näytelmässäkin pohditaan, miten tällainen – jos suoraan sanotaan – valkoihoinen, autoileva, lihaa syövä, jo hiukan iäkkäämpi heteromies jotenkin jää tämän nykyajan jalkoihin, vaikka yrittäisi vaivalloisesti muuttuakin. Välillä tuntuu, ettei ympäristö anna armoa hänelle. Näinä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden aikoina tuntee silti jotenkin olevansa omine mielipiteineen erittäinkin törmäyskurssilla vallitsevien mielipiteiden kanssa. Se ei ole niin yksiselitteistä, että on vain eri mieltä; on aivan eri aikakaudella syntynyt, saanut täysin erilaisen kasvatuksen ja maailma on muuttunut mielettömästi. Vaikka haluaa muuttua, ei ole niin yksinkertaista opettaa vanhalle koiralle uusia temppuja.

Laajempaa perspektiiviä maailmaan

Korjaamo-näytelmää on harjoiteltu jo keväällä ja harjoitukset jatkuvat taas syyskuun loppupuolella. Luoman mielestä näytelmän työstö on ollut tähän asti erittäin mielenkiintoista. Työryhmä, johon kuuluvat Luoman lisäksi näyttelijäkollega Jari Hietanen sekä vieraileva ohjaaja Ola Tuominen, on hyvin samaa ikäluokkaa ja jokainen osaa omalla tavallaan samaistua näytelmän aihepiiriin.

– Jo keväällä syntyi todella hyvä yhteys siihen meidän omaan tunnistettavaan maailmaamme sekä taustoihimme. Kaikkien vanhemmat ovat sodan käynyttä sukupolvea, joka varmasti heijastuu vielä meihinkin hyvin pitkälti. Erittäin innolla odotan, että harjoitukset taas alkavat.

Kaikki näytäntövuoden tuotannot, Korjaamo mukaan lukien, kietoutuvat yhden ja saman teeman ympärille: hyvä elämä. Luoma itse kokee elävänsä juuri tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa.

– Elämä on juuri niin hyvää kaikille kuin sen itse haluaa olevan. Kaikkia asioita ei itse pysty muuttamaan, mutta aika moneen asiaan pystyy itse vaikuttamaan – pitää vain uskaltaa vaikuttaa. Hyvään elämään kuuluvat läheiset ihmiset, kuten vaimo ja lapset, koti, harrastukset, viihtyminen työssä, mukavat työkaverit. Näinkin vanhana voisin sanoa, että nyt vasta elän ehkä parhainta aikaa elämässä. Tuntuu, että monet asiat ovat asettuneet uomiinsa ja ikä on sopivasti pyöristänyt kulmia. Osaa katsoa maailmaa laajemmastakin perspektiivistä.

Myllyahon Korjaamo-näytelmä on vastikään nimitetty mukaan Cut the Cord -teatterin järjestämille New Nordics –festivaaleille Lontooseen ja Vaasan kaupunginteatterissa näytelmä saa puolestaan ensi-iltansa 16. lokakuuta.

Teksti: Kristiina Vaalasmaa

 

TAKAISIN KULTTOURIN SIVULLE

 

Yhteistyössä: