Ohita valikko

Artikkelin kategoriat: Uutiset

Mestarillinen Eero Järnefelt tunsi luonnon ja ihmisen – myös kiinnostava Vaasa-yhteys löytyy

Julkaistu: 17.3.2025

Eero Järnefeltin näyttely on hurmannut taiteen ystäviä niin Helsingissä kuin Vaasassakin. Monipuolisen ja tuotteliaan taiteilijan teokset ovat yksityiskohtaisen tarkkoja, mutta myös tunnelmallisia kuvauksia luonnosta ja ihmisistä. Tikanojan taidekodissa esiteltävä näyttely avaa myös Järnefeltin perhesiteiden ja Vaasan kulttuurielämän välistä yhteyttä.

Eero Järnefeltin näyttely on ollut monen museokävijän suosikkilistalla viime kuukausina. Ensin oli suurnäyttely Ateneumin taidemuseossa, minkä jälkeen näyttely jatkoi matkaansa Vaasaan. Tikanojan taidekodissa näyttely on esillä vielä toukokuun lopulle saakka.

Monipuolisen ja tuotteliaan taiteilijan näyttely tarjoaa yksityiskohtaisen tarkkoja luontokuvauksia ja tunnelmallisia kuvauksia ihmisistä, jotka monesti olivat taiteilijalle tuttuja henkilöitä, mutta myös juhlavia muotokuvia aikansa merkkihenkilöistä.

–  Järnefelt oli luonnon ja ihmisen tuntija. Näillä sanoilla kansallistaiteilijaamme kuvailee lyhyesti Ateneumin taidemuseon intendentti ja näyttelyn kuratoinut Timo Huusko.

Eero Järnefelt: Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

 

Avartavaa ja yllättävää

Ateneumin taidemuseon intendentti ja näyttelyn kuratoinut Timo Huusko.

– Eero Järnefeltin näyttelyn kuratointi oli hyvin avartava kokemus. Se paljasti minulle perheen monilahjakkuuden sekä Eeron monipuolisuuden taiteilijana. Samalla paljastui, että Eero poikkesi aika paljon niistä suomalaisista taiteilijoista, joiden inspiraation lähteenä oli suomalainen luonto tai kalevalaiseksi kuviteltu menneisyys, Huusko kertoo.

Näyttelyä tehdessä Huuskon yllätti myös se, että Järnefelt oli innostunut valokuvan käytöstä taiteensa yhtenä lähtökohtana.

Vaasassa Järnefeltin keskeiseen tuotantoon voi tutustua noin 70 originaaliteoksen ja noin 30 digitaalisesti esitettävän luonnoksen avulla. Näyttelyn Tikanojan taidekotiin on tuottanut Ateneum taidemuseo / Kansallisgalleria yhteistyössä Vaasan museoiden kanssa.

Näyttelyn teokset ovat lainassa Kansallisgalleriasta, suomalaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Mukana on myös teoksia Pohjanmaan museon taidekokoelmasta.

Eero Järnefelt, Silkkiuikku, 1930, öljy kankaalle, Vaasan museot, Pohjanmaan museon taidekokoelma. Kuva: Erkki Salminen

Järnefeltit ja Vaasa

Järnefeltin suvulla oli merkittävä yhteys Vaasaan ja sen kulttuurielämään 1800-luvun lopulla. Eero Järnefeltin isä Alexander Järnefelt toimi Vaasan läänin kuvernöörinä vuosina 1888–1894. Perheen koti sijaitsi Rantakadulla ns. Setterbergin talossa osoitteessa Rantakatu 6, jossa nykyään toimii Satamapuiston päiväkoti. Suomalaisuusaatetta edistänyt Alexander teki merkittäviä uudistuksia, kuten toi suomen kielen ruotsinkieliseen lääninhallitukseen, joka tuolloin toimi hovioikeuden rakennuksessa.

Kesäisin perhe vietti aikaa Maksamaan Tottesundin (Tottisalmen) kartanossa, jonka he vuokrasivat vuosina 1891–1892. Siellä Eeron sisar Aino Järnefelt avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa, mikä syvensi Järnefeltien ja suomalaisen kulttuurin välisiä kytköksiä. Eero Järnefeltin puolison Saimi Järnefeltin sisar, kirjailija Anni Swan, ammensi kartanon tarinoista inspiraatiota nuortenkirjaansa Tottisalmen perillinen (1914). Näyttelyssä on mukana sekä etsaus Anni Swanista että Aino Järnefeltistä.

Muotokuvia vaasalaisista merkkihenkilöistä

Järnefeltin maalaamien muotokuvien joukossa on myös vaasalaisia tai Vaasasta lähtöisin olevia henkilöitä. Näyttelyssä on muotokuva Vaasan hovioikeuden presidentti Johan Carl Emil af Frosteruksesta, jonka virkakausi osui samaan aikaan Alexander Järnefeltin kanssa. Tämä yhteys saattoi vaikuttaa siihen, että Eero Järnefelt maalasi presidentin muotokuvan vuonna 1901, juuri tämän luovuttua tehtävästään.

Näyttelyssä on esillä myös Emilie Bergbomin muotokuva. Bergbom, joka johti suomalaista teatteria veljensä Kaarlon kanssa, oli kotoisin Vaasasta. Hänen yhteytensä Järnefeltien perheeseen kulkivat taiteen ja teatterin kautta, sillä Eeron vaimo Saimi (os. Swan) toimi näyttelijänä teatterissa.

Perintö elää

Järnefeltien ja heidän lähipiirinsä yhteydet Vaasan seutuun eivät olleet vain hallinnollisia tai taiteellisia, vaan myös henkilökohtaisia. Näyttely tuo esiin tämän monipuolisen kulttuuriperinnön, joka ilmentää 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaista yhteiskuntaa ja sen kulttuurisia verkostoja.

Tikanojan taidekodissa järjestetään lauantaina 22.3.2025 klo 13 kuraattorikierros Eero Järnefelt -näyttelyyn. Kierroksella FL Timo Huusko käsittelee taiteilijan sukutaustaa, hänen tapaansa kuvata maisemaa ja ihmistä sekä hänen yhteyttään suomalaisuuden historian suuriin linjoihin. Museon pääsymaksuun sisältyvä kierros tarjoaa yleisölle mahdollisuuden syventyä taiteeseen asiantuntijan opastuksella.

Näyttely on esillä Tikanojan taidekodissa 25.5.2025 saakka.