Käsityön menneisyys innoitti viittä nykymuotoilijaa uusiin teoksiin

Hyvissä käsissä on Suomen Käsityön Ystävien 140-vuotisjuhlanäyttely, joka on tuotettu yhdessä Designmuseon ja Suomen käsityön museon kanssa. Tekstiiliperinteitä vaalivan yhdistyksen ainutlaatuinen arkisto sisältää yli 6 000 tekstiilisuunnitelmaa 1800-luvun loppupuolelta 1990-luvulle. Näyttelyn lähtökohtana on ollut pohtia, miltä käsityön menneisyys näyttää nykymuotoilijoiden silmin ja millaista inspiraatiota museokokoelmasta voi ammentaa.

Pohjanmaan museossa nähdään sekä museokokoelmiin kuuluvia esineitä, että nykymuotoilijoiden uusia teoksia, jotka ovat syntyneet Suomen Käsityön Ystävien laajan arkistomateriaalin innoittamina. Muotoilijat ovat tulkinneet arkistomateriaalia oman alansa ja taustansa kautta. Mukana näyttelyssä ovat kuvittaja, kuosisuunnittelija Anna Alanko, kuvataiteilija Hanna-Kaisa Korolainen, vaatesuunnittelija Henna Lampinen, kuvanveistäjä Matias Liimatainen ja Vaasassa työskentelevä pelisuunnittelija Henri Tervapuro.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat taiteilija-tutkija Riikka Latva-Somppi sekä Tukholmassa sijaitsevan Ruotsin arkkitehtuuri- ja designkeskus ArkDesin johtaja Kieran Long. Ennen Vaasaa näyttely on ollut esillä Helsingin Designmuseossa ja Suomen käsityön museossa Jyväskylässä vuoden 2020 aikana.

Paikallista visuaalista kulttuuria ja tekniikoiden yhdistelyä

Vaasalaista pelisuunnittelija ja graafikko Henri Tervapuroa (s. 1986) kiinnostivat erityisesti Impi Sotavallan tekstiilimallit, joiden kuviomaailma toi hänelle mieleen vanhojen pelien visuaalisuuden. Arkistosta löytyneet tekstiilimallit, koetilkut, luonnokset ja valokuvat johdattivat hänet lapsuuden muistoihin. Tekstiilit muistuttivat Tervapuroa siitä, miten hän pienenä leikki isoäidin ryijyjen ja mattojen kuvioilla. Pohjanmaalla asuvana Henri Tervapuro edustaa näyttelyssä myös paikallista visuaalista kulttuuria ja sen nykysovelluksia.

Kuvittaja ja kuosisuunnittelija Anna Alanko (s. 1987) yhdistää teoksissaan eri tekniikoita digitaalisesta 3D-kuvituksesta, animaatiosta ja laserleikkauksesta käsin maalaukseen ja kirjontaan. Hänen töilleen ominaista on unenomainen tunnelma ja runsas tekstuurien käyttö.

Hanna-Kaisa Korolainen (s. 1976) on kuvataiteilija ja tutkija, jonka tuotannosta löytyy runsaasti viitteitä art nouveau -tyylistä ja aasialaisesta estetiikasta. Hänen teoksilleen on ominaista ylenpalttinen dekoratiivisuus ja romanttinen nostalgian kaipuu.

Vaatesuunnittelija Henna Lampisen (s. 1991) materiaalilähtöinen ja käsityömäinen työskentelytapa yhdistyy kokeelliseen muotokieleen. Lampisen vaatemallistossa on käytetty uudenlaisia tekniikoita kuten laserleikkausta, teollista neulontaa ja digiprinttausta sekä perinteisempiä käsinneulontaa ja tuftausta.

Materiaaleinaan keramiikkaa, lasia ja puuta käyttävän kuvanveistäjä Matias Liimataisen (s. 1989) teosten läpileikkaava teema on usein luonto. Arkistomateriaaleissa Liimataista kiinnostivat erityisesti tekstiilien rakenteet ja kudotun kankaan sidokset sekä taiteilijoiden maisema-aiheiset luonnokset.

Tekstiiliperinteen ainutlaatuinen vaalija

Näyttelyprojektissa tärkeässä roolissa on ollut siirtää käsityötaidon hiljaista tietoa osaksi tämän päivän tekemistä. Kuraattori Riikka Latva-Sompin mukaan Suomen Käsityön Ystävien arkisto on paitsi historiallinen, visuaalinen ja materiaalinen aarreaitta, myös hiljaisen tiedon konkreettinen rekisteri. Näyttelyn uusissa teoksissa käsityötaito, käytettävyys ja koristeellisuus täydentyvät kerronnallisuudella ja kokeellisuudella.

Vuonna 1879 perustetun Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen tavoitteena on kerätä kansanomaisia tekstiilejä, soveltaa niiden malleja uusiin käyttökohteisiin ja herättää henkiin unohdetut tekstiilitraditiot. Arkistossa on taiteilijoiden alkuperäisiä akvarelliluonnoksia, työpiirustuksia sekä näytteitä kudotuista kankaista ja kirjontamalleista. Yhdistyksen perusti Vaasassa syntynyt taidemaalari Fanny Churberg (1845-1892).

Näyttelyn oheistapahtumat:

• Yleisöopastukset järjestetään sunnuntaina 14.3. ja sunnuntaina 11.4.
• Henri Tervapuron Artist talk järjestetään lauantaina 27.3. klo 13.
• Ilmaispäivä näyttelyyn on hiihtolomaviikolla keskiviikkona 3.3.

Vaasan kaupungin museot pidättävät oikeuden muutoksiin ohjelmassa.