Joustavuus, sallivuus ja rentous ovat avainsanoja syömisessä

Valtakunnallista ravitsemusviikkoa vietetään 8.-12.11.2021, jolloin tehdään ravitsemustiedettä tieteenalana tutummaksi. Yhtenä viikon teemana on ravitsemuspsykologia.

Ihminen on kokonaisuus

Painonhallinnassa on paljon muusta kyse kuin vain vaa´an lukemasta. Syömiseen vaikuttavat muun muassa sen hetkinen elämäntilanne, voimavarat, suhde ruokaan ja syömiseen sekä opitut tavat. Se, että asiakkaalle vain kerrotaan, miten pitäisi syödä, ei auta kokonaisvaltaiseen elämäntavan ja käyttäytymisen muutokseen.

– Ohjaus on aina asiakaslähtöistä. Kuuntelen, mitkä asiat ovat asiakkaalle tärkeitä ja mihin hän itse toivoo saavansa apua hyvinvointinsa edistämiseksi, kertoo Vaasan kaupungin ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen.

– Aloitamme pienistä asioista, sillä niitä on helpompi alkaa pikkuhiljaa toteuttaa kuin liian isoja muutoksia. Toisaalta joskus asiakkaan elämäntilanne voi olla sellainen, että mietimme, onko aika oikea muutokselle ja onko siihen nyt voimavaroja. Voidaan yhdessä miettiä, mitkä asiat ovat asiakkaalle tärkeitä ja sitä kautta vahvistaa motivaatiota. On tärkeää, että ihminen on itse halukas ottamaan apua vastaan. Väkisin ”paasaamalla” tulosta harvoin saadaan aikaan, Mäkynen jatkaa.

Asiakkaat vauvasta vaariin – painonhallinta on joustavaa ja sallivaa

Mäkysen vastaanotolla käy lapsia, nuoria sekä aikuisia ja perheitä. Työ on todella monipuolista, sillä asiakkaita on vauvasta vaariin, ja asiakkaiden tilanteet vaihtelevat suuresti. Ongelmana voi olla esimerkiksi vähäruokaisuus, ylipaino, vatsavaivat, sairauden tai allergian vaatima erityisruokavalio.

– Pyrin ohjauksessani pois painokeskeisyydestä, sillä paino ei kerro kaikkea. Painosta puhutaan, jos asiakas itse ottaa asian esille. Joskus mietitään, mitä paino asiakkaalle merkitsee ja mitä tunteita vaa´lla käyminen herättää. Paino ei määritä onnistumista. Joskus toki painon ja kasvun seuranta on välttämätöntä, selventää Mäkynen.

Syöminen ei saa viedä liian paljon voimavaroja ja aiheuttaa stressiä, vaan sen tulisi olla mukava osa elämää. Painonhallinnan voi aloittaa säännöllisellä ateriarytmillä eli syödä 3-4 tunnin välein, nappaamalla yksi kasvis tai vihannes joka aterialle ja lisäämällä kuitupitoista ruokaa joka päivälle.

– Kaikkea saa syödä oikeassa suhteessa. Kokonaisuus ratkaisee. Herkut eivät ole kieltolistalla, sillä perinteisesti ihmistä houkuttelee juuri ne kielletyt asiat. Jos siis mielesi tekee iltapäiväkahvilla suklaata, niin ota hyvillä mielin pala tai kaksi ja nauti suklaasta. Sitten voi olla, ettei myöhemmin enää teekään mieli herkkuja, kun ne ovat osana normaalia syömistä, vinkkaa Mäkynen.

Fakta on, että ihminen tykkää luontaisesti makeasta. Onhan äidinmaitokin makeaa. Tärkeää on jatkuvan napostelun välttäminen. Myöskään hampaille napostelu ei tee hyvää.

On tärkeää kuulla tehneensä oikein

Vanhemmilla, joiden lapset syövät liian vähän, voi olla todella suuri huoli lapsen hyvinvoinnista ja siitä, saako lapsi tarpeeksi ravintoa.

– Suurin osa vähän syövistä lapsista kasvaa ja voi hyvin. Silloin vanhempien on tärkeää kuulla, että he ovat tehneet parhaansa ja oikein. Yleensä vanhemmat ovat tehneet kaikkensa lapsensa eteen. Jos lapsi syö edes jotakin jokaisesta ravintoympyrän lohkosta, se riittää. Tarvittaessa mietitään lapselle sopivat ravintolisät kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, lohduttaa Mäkynen.

Katarinan vinkit syömispulmiin:

• Syö säännöllisesti 5 ateriaa päivässä.
• Pyri syömään aina keittiön pöydän ääressä; tv:n ja sohvan sijaan.
• Kata ruokapöytä kauniiksi ja tee syömistilanteesta rennon mukava.
• Ota lapset ruoanlaittoon mukaan ja maistelkaa jo kokatessa uusia makuja.
• “Ruoalla saa leikkiä”. Voit nauttia vaikka piknikin olohuoneen lattialla tai rakentaa lautaselle hauskannäköisen välipalan.
• Ruokaan tutustuminen koskemalla, haistamalla ja katsomalla auttaa lasta tutustumaan uusiin ruokiin.
• Näytä vanhempana lapselle mallia monipuolisesta syömisestä ja neutraalista suhtautumisesta ruokailutilanteisiin.

Lue lisää terveyden edistämisestä Vaasan kaupungilla