Jooga ja itämainen mystiikka taiteen innoittajina - Näyttely Tikanojalla valottaa idän henkisyyttä
Julkaistu: 11.6.2024
Toukokuussa Tikanojan taidekodissa avautunut näyttely Idän henkisyys valottaa idän vaikutusta suomalaiseen taiteeseen kulttuurihistoriallisen esineistön ja lähes sadan taideteoksen voimin. Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sukeltaa syvälle itämaisten uskontojen ja kulttuurin vaikutuksiin, tuoden samalla esille esimerkiksi joogan ja muiden henkisten harjoitusten voiman osana kulttuurivirtausta. Teosten kartoittaminen ja näyttelyn rakentaminen on ollut pitkä prosessi, joka on vaatinut yhteistyötä.
Mielikuvat idän syvästä, henkisestä viisaudesta ovat kiehtoneet länsimaissa eläneitä ihmisiä jo pitkään. Idän mystiikka ja henkinen viisaus ovat vedonneet taiteilijoihin Suomessa 1800-luvulta lähtien ja vaikutus ulottuu myös nykytaiteeseen. Esimerkiksi jooga, meditaatio, itämainen tanssi tai idän uskonnot ovat toimineet innoittajina monille taiteilijoille. Monipuolisuus on näkynyt myös näyttelyprosessissa.
– Näyttelyprosessi on ollut moniulotteinen. Olemme työstäneet sitä yhdessä tutkijatohtori Nina Kokkisen kanssa, joka kuratoi näyttelyn ja jonka tutkimukseen näyttely pohjaa. Näyttely sisältää lukuisia lainoja taidemuseoista sekä harvoin nähtävistä yksityiskokoelmista. Olen itse muun muassa kartoituksen yhteydessä vieraillut yksityiskodeissa ja kuvannut teoksia ja haastatellut omistajia esimerkiksi siitä, miten teos on heille päätynyt, amanuenssi Noora Lehtovuori kertoo näyttelyprosessin kulusta.
– Näyttelyn kuratoiminen on aina eräänlainen palapeli, jota rakennetaan yksi kohta kerrallaan. Siihen liittyy aina haasteita, joita ratkotaan pala palalta. Näyttelyyn on saatu mukaan paljon sellaisia teoksia, joita näkee harvoin, Kokkinen kertoo näyttelyn rakentumisesta.
Vaasassa nähtävä näyttely kokoaa yhteen kattavan kokoelman suomalaista taidetta eri aikakausilta Tikanojan taidekodin kaikkiin kolmeen kerrokseen. Esillä on myös sellaisia teoksia, joita ei ole vielä koskaan aikaisemmin nähty julkisesti esillä.
– Näyttely oli aiemmin esillä Villa Gyllenbergissä Helsingissä 2023. Vaasassa on lisäksi paljon uusia teoksia, joita ei ole aiemmin näyttelyssä nähty; esimerkiksi kattava osuus Ilona Hariman harvemmin nähtyjä teoksia. Näyttelyssä on myös Vaasan museoiden omista kokoelmista teoksia, jotka eivät olleet esillä Helsingissä, Lehtovuori selventää.
Naistaiteilijoiden juuret Vaasassa
Näyttelyä varten on kartoitettu neljän naistaiteilijan: Eva Bremerin (1894–1964), Meri Genetzin (1885–1943), Ilona Hariman (1911–1986) ja Lyyli Visannin (1893–1971) teoksia ja tuotantoa niin julkisista kuin yksityisistä kokoelmista.
– Olemme saaneet paljon yhteydenottoja ja tehneet hienoja löytöjä. Esimerkiksi Ilona Hariman harvinainen teos Hamsa (1956) löytyi kartoituksen kautta yksityiskokoelmasta, iloitsee Lehtovuori.
Näyttelyn yhteydessä tehty kartoitus on nostanut paikallisten taiteilijoiden tunnettuutta, sillä nämä neljä naistaiteilijaa ovat kukin eri lailla sidoksissa Vaasaan joko syntyperänsä tai avioliiton kautta.
Muita näyttelyssä esillä olevia teoksia ovat muun muassa Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) teokset sekä hänen matkoilta keräämiään esineitä, mutta myös nykytaiteilijoiden kuten Outi Heiskasen (1937–2022), J. O Mallanderin (s.1944) ja Silja Rantasen (s.1955) teoksia.
Eva Bremer: Aamuvoimistelu. Kuva: Noora Lehtovuori
Taidekokemus oppimisen kautta
Näyttelyssä pohditaan myös idän henkisyyteen liittyvien mielikuvien ongelmallisuutta sekä kolonialismin varjoa, mutta myös taiteilijoiden aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista.
– Näyttelyssä on loistava mahdollisuus oppia uutta ja nähdä hienoja ja harvinaisia teoksia sekä kulttuurihistoriallista esineistöä, mutta samalla olla tietoinen myös kolonialistisista varjopuolista, jotka myös ovat läsnä tässä näyttelyssä ja historiallisessa vaikuttumisen prosessissa, Lehtovuori muistuttaa.
Näyttelyn taustatyö on opettanut myös sen tekijöille paljon uutta.
– Olen myös itse oppinut paljon! En esimerkiksi ollut tajunnut aiemmin orientalistisen tanssin valtavaa vaikutusta 1900-luvun alkupuolen taiteeseen. Tikanojan taidekodin näyttelyä ripustettaessa tuli vastaan myös muutamia ihania oivalluksia! Taiteilijat ovat sijoittaneet teoksiinsa hyvin samankaltaisia elementtejä: Akseli Gallen-Kallela ja Meri Genetz sijoittivat teoksiinsa 1880- ja 1930-luvuilla – kirjoja, pääkallon ja veistoksen, joka kuvaa ”idän viisaita”. Ei tällaisia huomioita välttämättä tule tehtyä muutoin kuin näyttelyä kuratoidessa ja teoksia vierekkäin aseteltaessa, Kokkinen kertoo.
Kokonaisvaltaisia elämyksiä ja uusia oivalluksia
Tikanojan taidekotiin on koottu paljon tietoa sekä esineistöä taiteen ohella ja paneutumiseen kannattaa varata aikaa. Lehtovuori kannustaakin museokävijöitä vierailemaan näyttelyssä useamman kerran, sillä toisella kertaa voi löytää erilaisia näkökulmia esitettäviin teoksiin.
– Toivon, että kävijät löytäisivät näyttelystä paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa idän uskontojen ja kulttuurien vaikutuksesta suomalaiseen taiteeseen ja taiteen tekemiseen. Samalla minusta olisi hienoa, että näyttely voisi tarjota kävijälle kokonaisvaltaisen elämyksen, Lehtovuori kertoo.
– Kenties ymmärrämme paremmin, miksi näemme Aasian usein jonkinlaisena rauhan tyyssijana. Tällaisilla mielikuvilla on pitkä historia ja näyttely tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden sukeltaa syvälle niihin, jos teoksiin ja teksteihin on aikaa perehtyä. Ehkä näyttely voisikin tarjota eräänlaisen pysähdys- ja hengähdyspaikankin kävijöille, mahdollisuuden keskittyä hetkisen johonkin rauhassa nykyisen informaatiotulvan keskellä, Kokkinen lisää.
Kesän aikana Tikanojan taidekodilla järjestetään myös erilaisia jooga- ja meditaatiotapahtumia sekä intialaiseen ja suomalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvia musiikkiesityksiä. Kesäkuussa järjestetään myös Nina Kokkisen kuraattorin kierros sunnuntaina 16.6. klo 13 suomeksi ja klo 14 englanniksi.
Näyttely on esillä Tikanojan taidekodissa 18.5.–27.10.2024. Näyttelyn on tuottanut Vaasan museot ja sen on kuratoinut taiteen- ja uskonnontutkija Nina Kokkinen. Näyttelyn työryhmään on kuulunut myös amanuenssi Noora Lehtovuori ja näyttelypäällikkö Maaria Salo.
Osta museolippu ennakkoon netistä!
Osta itsellesi tai lahjaksi museoiden päivälippu ja vietä elämyksellisiä hetkiä taiteen parissa!