Artikkelin kategoriat: Arkisto Uutiset
Espanjansiruetana leviää Kotirannalla ja Asevelikylässä – alueen asukkaita pyydetään kiinnittämään huomiota pihoihinsa
Julkaistu: 9.9.2021
Vaasan kaupungin viheralueyksikkö on jo neljän vuoden ajan pyrkinyt hävittämään Kotirannalla viljelypalstan ympäristössä esiintyvää espanjansiruetanapopulaatiota. Alkuperäisen esiintymisalueen lisäksi haitallinen vieraslaji on levinnyt viime aikoina Asevelikylän länsiosiin. Viheralueyksikön torjuntatoimenpiteiden lisäksi myös alueiden asukkaita pyydetään kiinnittämään huomiota pihoihinsa.
Espanjansiruetana on määritelty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jolle kelpaa monenlainen ravinto ja joka voi näin ollen aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Espanjansiruetana syö muun muassa koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita, sekä eläinten raatoja.
Etanoiden keräämisen helpottamiseksi esiintymän ydinalueen kasvillisuus on pidetty matalana. Alue on myös myrkytetty kahteen otteeseen tänä kesänä. Myös alueen asukkaiden toimenpiteillä on suuri merkitys leviämisen estämiseksi.
– Olemme onnistuneet pitämään espanjansiruetanaesiintymän jokseenkin samalla pienellä alueella jo vuosia, mutta populaatio on kuitenkin sinnikäs. Leviämisen estäminen on kuitenkin paljolti myös yksityisten tontinomistajien valppauden varassa. Toivommekin, että asiaan kiinnitetään huomiota ja torjunta aloitetaan heti, kun etanoita havaitaan, kertoo viheralueyksikön työnsuunnittelija Simo Marttila.
Näin tunnistat ja hävität espanjansiruetanan
Espanjansiruetana on levinnyt Suomeen todennäköisesti ulkomailta tuotujen kasvien ja kasvien mullan mukana. Ensimmäiset havainnot Suomessa tehtiin Ahvenanmaalla jo 90-luvulla, minkä jälkeen laji on levinnyt hiljalleen useisiin kaupunkeihin aina Rovaniemeä myöten. Vaasan ensimmäiset havainnot tehtiin vuonna 2011 Kotirannalla.
– Suomessa espanjansiruetanan yleisin värimuoto on punaruskea, jollaisista Vaasankin kanta koostuu. Aikuinen espanjansiruetana on 7-14 senttimetrin pituinen ja painaa noin 10 grammaa. Leviäminen uusille alueille tapahtuu pääasiassa kasvien mukana huomaamattomasti matkustavina vaaleina munina, joiden halkaisija on noin 3 mm. Yhdessä ryppäässä munia voi olla muutamia kymmeniä, Marttila selventää.
Sitkeillä aikuisilla espanjansiruetanoilla ei ole Suomessa saalistajia. Etanoiden torjuntaan markkinoidaan erilaisia rautafosfaattituotteita (ns. etanarakeet), koivutislettä, kalkkirakeita ja sukkulamatouutetta, mutta näiden kaikkien vaikutusaika on rajallinen. Mekaaniset esteet kuten erilaiset etana-aidat, sähköaidat ja etanateipit puolestaan soveltuvat lähinnä pienialaisten istutusten suojaamiseen ja voivat hankaloittaa pihan hoitoa.
Tehokas torjunta vaatii aina aikuisten yksilöiden poistamista keräämällä. Keräyksen ohella etanoita voi vähentää myös niin sanotulla olutansalla, jossa etanat hukkuvat houkuttelevan hajuiseen nesteeseen. Kerätyt etanat tapetaan katkaisemalla ne tai pudottamalla kuumaan veteen. Raadot voi laittaa poltettavaan jätteeseen.
Mikäli etanan lajista on epävarmuutta, kaipaat neuvoja niiden hävittämiseen tai haluat ilmoittaa uudesta esiintymästä, ota yhteyttä Vaasan kaupungin ympäristöosastoon tai viheralueyksikköön.
Omalla pihalla esiintyvistä espanjansiruetanoista ja niiden hävittämisestä voi laittaa sähköpostia osoitteeseen ymparistonsuojelu@vaasa.fi. Yleisillä alueilla olevista havainnoista voi puolestaan ilmoittaa osoitteeseen viheralueyksikko@vaasa.fi tai Vaasan kaupungin palautejärjestelmän feedback.vaasa.fi kautta. Valitse kohta Viheralueet ja puistot ja alasvetovalikosta Ilmoitus vieraslajeista.