Asumisoikeusasunto soveltuu monenlaisiin elämäntilanteisiin

– Asumisoikeusasuminen sijoittuu omistus- ja vuokra-asumisen väliin. Meiltä löytyy eri kokoisia asuntoja aina yksiöistä isompiin perheasuntoihin. Asumisoikeusasunto sopii hyvin vaikkapa nuorille perheille, jotka vielä pohtivat oman kodin rakentamista tai ikäihmisille, jotka haluavat luopua omakotitalostaan, isännöinnistä vastaavan BC Consulting:n toimitusjohtaja Marianna Ala kertoo.

Asumisoikeusasunnon saa itselleen maksamalla 15 % asunnon hankintahinnasta, joka on kohteesta riippuen noin 15000–25000 euroa. Asunnossa voi asua niin pitkään, kuin haluaa ja maksu palautetaan pois muuttaessa.

– Asumisoikeusasunnossa voi asua kuin omassa, mutta ilman omistamisen riskejä. Myös asumisturva vastaa omistusasuntoa. Asukas voi myös tehdä muutostöitä vapaasti ja hankkia asuntoon haluamiaan lisävarusteita, Ala kertoo.

Asunnosta maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta, joka sisältää pesutuvan ja laajakaistan. Käyttövastike on usein yleistä vuokratasoa alhaisempi ja siihen on mahdollista hakea myös asumistukea vuokran tapaan.

Asumisoikeusasunto antaa vapauksia ja luo yhteisöllisyyttä

Iina Muukkonen perheineen muutti asumisoikeusasuntoon pienen mutkan kautta, kun oli tarve keksiä nopeasti asumisratkaisu mönkään menneiden talokauppojen jälkeen. Kesäkuun lopulla muuttokuormaa purkaessaan perhe sai huokaista helpotuksesta, koska he olivat onnistuneet tekemään nopeasta aikataulusta huolimatta turvallisen ja hyvän valinnan, sekä löytäneet mukavan kodin itselleen.

–  Iso hyöty tässä elämäntilanteessa oli se, että tämä ei vaatinut meiltä niin suurta sitoutumista verrattuna siihen, että olisimme ostaneet kiireessä talon jostain tai yrittäneet etsiä isoa vuokra-asuntoa. Tämä asumismuoto vastasi tarpeeseemme todella hyvin, avaa Muukkonen.

Asumisoikeusasunto antaa asujalle hieman vuokralaista enemmän vapauksia toteuttaa itseään, esimerkiksi seinien ulkonäön suhteen. Lisäksi sama asumismuoto asukkaiden kesken auttaa luomaan yhteisöllisyyttä omassa pihapiirissä.

–  Voi olla, että se luo jonkinlaista yhteisöllisyyttä lisää, kun kaikilla on periaatteessa samanlainen tilanne, Muukkonen ynnää.

Samoilla linjoilla on Liisamaria Palmroth, jota voi pitää asumisoikeusasumisen konkarina. Hän ehti asua peräti 23 vuotta asumisoikeusasunnossa Helsingissä ennen takaisinmuuttoa Vaasaan.

– Asumisoikeusasunto on varteenotettava vaihtoehto, koska siinä pääsee kohtuullisella pohjarahalla kiinni asumisturvalliseen asuntoon, Palmroth kertoo.

Palmrothin on hankala löytää huonoja puolia asumisoikeusasumisesta, sillä hänen omat kokemuksensa ovat olleet niin positiivisia.

– Se on ihan asukkaista kiinni. Meillä pidettiin esimerkiksi Helsingissä vuosittain erilaisia nyyttikestejä sisäpihalla, jonka lisäksi arkeen kuului talkoilua ja muuta yhteistä tekemistä.

Näin haet asumisoikeusasuntoa

Asumisoikeusasunnon hakeminen on helppoa. Asumisoikeusasuntoa varten tarvitaan sekä järjestysnumerohakemus että asuntohakemus. Asumisoikeusasunnot jaetaan järjestysnumeron mukaisesti.

Mikäli samaan huoneistoon on monta hakijaa, saa asunnon se hakija, jolla on pienin järjestysnumero. Järjestysnumerohakemuksen voi jättää, vaikka sopivaa asuntoa ei olisi vielä löytynyt.

Asumisoikeusasunnon saaminen on mahdollista hakijan tuloista riippumatta. Myöskään asumisoikeusasunnon kokoa ei rajoiteta, eli käyttöön voi saada asunnon, joka vastaa tuleviakin tarpeita.

Lisätietoja asumisoikeudesta ja Vaasan asumisoikeusasunnoista löydät osoitteesta www.vaasanasumisoikeus.com